Uusiutuva energia Suomessa
Uusiutuvan energian käyttöä pyritään energia- ja ilmastostrategian sekä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti lisäämään nykyisestä. Tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on vähintään 51 prosenttia vuonna 2030.
Energian loppukulutus
Energian loppukulutus tarkoittaa sähkön ja lämmön sekä rakennusten lämmityksen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosessipolttoaineiden kulutusta. Se eroaa kokonaiskulutuksesta sillä, että siitä on vähennetty energian siirto- ja muuntohäviöt.
Vuonna 2016 päivitetyssä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Konkreettisena toimenpiteenä valtionhallinto luopuu toimitilojensa öljylämmityksestä vuoteen 2025 mennessä ja kaikkia julkisia toimijoita kannustetaan samaan. Lisäksi osana energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoa kivihiilen käyttö sähkön- tai lämmöntuotannon polttoaineena on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kielletty 1.5.2029 alkaen.
Päästökaupan ulkopuolisen sektorin (liikenne, maatalous, lämmitys ja jätehuolto) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinot on kirjattu syyskuussa 2017 hyväksyttyyn keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan, KAISU otsikolla ”Kohti ilmastoviisasta arkea”.
Tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta maailmassa.
Uusiutuvan energian osuus Suomessa 42 prosenttia
Uusiutuvan energian käytössä Suomi kuuluu EU-maiden kärkijoukkoon yhdessä Ruotsin, Latvian ja Itävallan kanssa. Suomessa uusiutuvan energian painopiste on selkeästi puussa ja bioperäisissä kierrätyspolttoaineissa. Ruotsissa ja Itävallassa uusiutuvan energian tuotannosta merkittävä osa on vesivoimaa.
EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 3–5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus. Vuonna 2023 uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 42,1 prosenttia.
Lähde:
Uusiutuvan energian politiikkatoimien vaikuttavuus
Uusiutuvan energian politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia seurataan vuosittain julkaistavassa seurantaraportissa. Tarkastelu kattaa uusiutuvan energian käyttömäärät, kustannukset valtiolle, kasvihuonekaasujen päästövähennykset sekä metsähakkeen ja tuulivoiman työllisyysvaikutukset.
Tarkastelussa ovat mukana:
- metsähake
- tuulivoima
- aurinkovoima
- biokaasu sähkön- ja lämmöntuotannossa
- liikenteen uusiutuvat nestemäiset polttoaineet
- biopolttoöljy lämmityksessä
- biopolttoöljy muussa käytössä
- öljylämmityksestä luopuminen
Sektoritutkimuksen neuvottelukunta teetti osana ilmastopolitiikkaa tukevaa tutkimuskokonaisuutta (SETUILMU) hankkeen ”Ilmastopolitiikkatoimien kustannustehokkuus, indikaattorit ja vaikutukset” (IMPAKTI), joka valmistui vuonna 2012.
IMPAKTI-hanke toteutettiin VTT:n, Benviroc Oy:n ja VATT:n yhteishankkeena. Jatkohankkeissa Benviroc Oy ja VTT kehittivät edelleen uusiutuvan energian edistämiseen tähtäävien politiikkatoimien vaikutusarvioiden systematiikkaa ja menetelmiä määräajoin tapahtuvan seurannan ja raportoinnin tarpeisiin.
Jatkohankkeissa Benviroc Oy ja VTT sekä myöhemmin Sitowise Oy kehittivät edelleen uusiutuvan energian edistämiseen tähtäävien politiikkatoimien vaikutusarvioiden systematiikkaa ja menetelmiä määräajoin tapahtuvan seurannan ja raportoinnin tarpeisiin.
Uusiutuvan energiankäytön vaikuttavuusarvio vuosilta 2010–2024 on koottu seuraavaan yhteenvetoon:
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2010-2024
Uusiutuvan energian tuet ja rahoitus
Erilaisten uusiutuvien energiamuotojen tuet auttavat Suomea saavuttamaan sille kansallisesti asetetut ja EU:ssa asetetut energia- ja ilmastotavoitteet.
Rahoituksen järjestäminen on usein haasteena uusiutuvan energian projektien eteenpäin viemisessä. Erilaisia rahoitusvaihtoehtoja on olemassa muun muassa julkiselle sektorille, erikokoisille yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja muille organisaatioille.
Tällä sivulla on ohjaus eri tuki- ja rahoitusvaihtoehtoihin. Lisätietoja eri rahoitusvaihtoehdoista löytyy myös muun muassa Business Finlandin, eri ministeriöiden, Eurooppa-toimistojen ja Maakuntaliittojen verkkosivuilta.
Investointituet
Energiatukiohjelman tavoitteena on edistää muun muassa uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta koskevia investointi- ja selvityshankkeita, jotka tukevat Suomen hiilineutraalisuustavoitteita.
Lisätietoa työ- ja elinkeinoministeriön myöntämästä energiatuesta Motivan rahoituksen tietopalvelusta:
Rahoituksen tietopalvelu
Uusiutuvan energian investointeja tuetaan myös maatalouden investointitukien kautta. Investointitukien päätavoitteena on maatalouden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittäminen.
Lisätietoa maatalouden investointituista Ruokaviraston verkkosivuilta:
Maatalouden investointituet
Uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle maksettiin tuotantotukea niin sanottuna syöttötariffina vuosien 2011 ja 2021 välillä.
Lisätietoa syöttötariffista Energiaviraston verkkosivuilta:
Tuotantotuki
Suomessa otettiin keväällä 2019 käyttöön uusi teknologianeutraali uusiutuvan energian tukijärjestelmä, niin sanottu preemiojärjestelmä. Järjestelmään valitut laitokset valittiin kilpailutuksella. Tarjouskilpailu oli avoin tuuli-, aurinko- ja aaltovoimalle sekä biomassaan ja biokaasuun perustuvalle sähköntuotannolle.
Kaikki Energiavirastoon saapuneet 26 tarjousta koskivat tuulivoiman tuotantoa ja järjestelmään valittiin 7 hanketta edullisuusjärjestyksessä.
Lisätietoa preemiojärjestelmästä Energiaviraston verkkosivuilta:
Preemiojärjestelmä
Uusiutuvan energian rahoitus
Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR on yksi Euroopan koheesiopolitiikan rahastoista, jonka tavoitteena on tasoittaa maiden ja alueiden välisiä kehityseroja, luoda elinvoimaa, parantaa työllisyyttä, tukea kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä. EAKR-rahoitusta voivat hakea yritykset ja kunnat sekä muut yhteisöt (julkis- ja yksityisoikeudelliset toimijat).
Lisätietoa EAKR-rahoituksesta Motivan Rahoituksen tietopalvelusta:
Rahoituksen tietopalvelu
EUREKA on eurooppalainen yhteistoimintaverkosto, jonka hankkeissa kehitetään globaaleilla markkinoilla kilpailukykyisiä tuotteita, prosesseja ja palveluita. Se soveltuu erityisesti pk-yrityksille, jotka haluavat kehittää teknologiaansa ja kansainvälistyä.
Lisätietoa EUREKAsta ja käynnissä olevista klusterihankkeista Business Finlandin verkkosivuilta:
EUREKA
Business Finland tarjoaa innovaatiorahoitusta yrityksille, tutkimusorganisaatioille ja julkisten palvelujen tuottajille. Kansainvälistyvät ja kasvua hakevat pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkein rahoituksen kohderyhmä.
Lisätietoa Business Finlandin rahoitusmahdollisuuksista Motivan Rahoituksen tietopalvelusta:
Rahoituksen tietopalvelu
Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin. Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii yhteispohjoismaisiin ratkaisuihin, joilla on selkeitä myönteisiä vaikutuksia maiden kansalaisille. Hankeapurahojen tärkein myöntämisperuste on se, että hanke hyödyttää Pohjoismaita ja itsehallintoalueita.
Lisätietoa hankerahoituksesta Pohjoismaiden ministerineuvoston verkkosivuilta:
Näin haet tukea Pohjoismaiden ministerineuvostolta
Euroopan energiatehokkuusrahasto, EEEF tarjoaa markkinapohjaista rahoitusta julkisen sektorin energiatehokkuuden lisäämiseen ja uusiutuvan energian projekteille.
Lisätietoa rahoituksesta EEEF:n verkkosivuilta:
European Energy Efficiency Fund, EEEF
ELENA (European Local Energy Assistance) -rahoitus on Euroopan Investointipankin tekninen apuväline, jolla tuetaan paikallistoimijoiden omien, ilmastonmuutosta torjuvien investointiohjelmien valmistelua ja taustatutkimusta. Itse ohjelmia ei kuitenkaan rahoiteta. Keskeisimmät investointiohjelmat, joita ELENA tukee, keskittyvät kaupunkien ja alueiden energiatehokkuuteen rakennuksissa ja julkisessa liikenteessä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Lisätietoa rahoituksesta Euroopan investointipankin verkkosivuilta:
ELENA – European Local ENergy Assistance
Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja. Painopisteenä on aloittavien, kasvavien ja kansanvälistyvien yritysten sekä yritysten muutostilanteiden rahoittaminen.
Lisätietoa Finnveran rahoitusmahdollisuuksista Motivan Rahoituksen tietopalvelusta:
Rahoituksen tietopalvelu