Yh­teis­hank­keet energian ja ma­te­ri­aa­lien käytön te­hos­ta­mi­sek­si Suomessa

Sähköistämällä energiatehokkuutta teollisuudessa -yhteishankeeessa (2024-2025) selvitettiin ratkaisuja eri teollisuusprosessien sähköistämiseen ja hukkalämmönlähteiden hyödyntämiseen.

Tarkastelussa olivat erityisesti korkean lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, sähkökattilat, sähköstä lämmöksi -ratkaisut (teknologiat ja varastointi kulutusjoustolla) sekä energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla.

Hankkeessa laadittiin myös kirjallisuusselvitys, jossa tarkastellaan teollisuuden sähköistymisen teknologioita ja älyratkaisuja, niiden kehitysastetta sekä sovellusmahdollisuuksia ja energiatehokkuusvaikutuksia teollisuuden eri toimialoilla.

Yhteishankkeeseen osallistuivat Canatu Oy, Metsä Board, Boliden Harjavalta, Peab Industri Oy, Purso Oy, Mäkelä Alu Oy, Lempeä Lämpö Oy, Saarioinen Oy, STEP Oy, Valmet Automotive Oyj ja BEWI RAW Oy sekä laite- ja ratkaisutoimijoista ABB Oy, Siemens Oy, Elstor Oy, Rasol Oy ja Calefa Oy. Konsulttina hankkeessa toimi A-insinöörit. Lisäksi mukana ovat Aalto-yliopisto ja LUT-yliopisto.

Hankkeen rahoittivat osallistuvat yritykset ja Energiavirasto.

Teollisen mittaluokan lämpöpumput sekä muut sähköistämisratkaisut ovat avainasemassa teollisuuden fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä ja energiatehokkuuden parantamisessa.

Yhteishankkeeseen osallistuneissa teollisuusyrityksissä tehtiin mittauksia ja erilaisia selvityksiä, joiden avulla etsittiin järkevimmät ratkaisut ja toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi ja yrityksen CO2-päästöjen vähentämiseksi. Työpajoissa yhdessä alan johtavien laite- ja ratkaisutoimittajien kanssa vietiin ratkaisuja kohti niiden toteutumista ja kasvatettiin koko hankeryhmän osaamista aiheesta asiantuntijoiden ja muiden yritysten kokemusten pohjalta.

Konkreettisten kaupallisten ratkaisujen lisäksi hankkeessa hyödynnettiin yliopistoissa tehtävien opinnäytetöiden sisältöjä ja vastaavasti vietiin yrityskentän kokemuksia ja viestiä opiskelijoille ja tutkijoille.

Yhteishankkeeseen osallistuivat Boliden Kokkola Oy, Boliden Kevitsa Oy, Metsä Group, Orion Oyj, Rudus Oy, SSAB Europe Oy ja Umicore Finland Oy, ABB Oy, Calefa Oy, Caligo Industria Oy, Elstor Oy, Oilon Oy ja Valmet Technologies Oy. Konsulttina hankkeessa toimi Elomatic Oy.

Hankkeen rahoittivat osallistuvat yritykset, Energiavirasto sekä Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry.

Energiatehokkaat sähkökäytöt -yhteishankkeessa (2020-2021) selvitettiin Suomen teollisuuden puhallin- ja pumppausjärjestelmien energiankäytön tehostamismahdollisuuksia. Työ keskittyi erityisesti sähkömoottoreilla toimiviin puhallin- ja pumppusovelluksiin.

Tämän lisäksi hankkeessa laadittiin hankintaoppaat energiatehokkaiden sähkömoottoreiden, pumppujen ja puhaltimien hankintaan.

Hankkeen tulosten avulla kasvatetaan osaamista ja ymmärrystä energiatehokkaista pumppaus- ja puhallinjärjestelmistä ja niiden merkityksestä. Samalla kohdistetaan huomio Suomen energiankäytön merkittävään osa-alueeseen ja sen energiatehokkuuden parantamiseen osana kansallista ilmastotyötä päästöjen vähentämiseksi.

Yhteishankkeeseen osallistuivat Ahlstrom-Munksjö Glassfibre Oyj, Metsä Board Oyj, Sinebrychoff Supply Company Oy, ABB Oy, Koja Oy ja Sulzer Pumps Finland Oy

Hanketta rahoittivat Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry, Energiavirasto sekä hankkeeseen osallistuneet yritykset.

Suomalaiset vesihuoltolaitokset etsivät uusia tapoja tehostaa energiankäyttöään Vesilaitosyhdistyksen ja Motivan johdolla. Alan yhteishankkeessa koottiin ja jaettiin tietoa ja kokemuksia toimista ja teknisistä ratkaisuista, jotka auttavat kaikkia Suomen vesihuoltolaitoksia entistä fiksummassa ja taloudellisemmassa energiankäytössä.

Hanke tuotti käytännönläheisiä esimerkkejä ja ohjeita vesihuollon energiatehokkuustoimista sekä tietoa erilaisista energiatehokkuutta edistävistä ratkaisuista. Haussa olivat myös uudet ratkaisut, jotka avittavat vesilaitoksia fiksumpaan energiankäyttöön.

Energiatehokas Vesihuoltolaitos -hankkeeseen (2016–2018) osallistui yhteensä 15 vesihuoltolaitosta ympäri Suomen ja joukko laite-, palvelu- ja järjestelmätoimittajia. Osallistuneet vesihuoltolaitokset toivat hankkeeseen oman asiantuntemuksensa ja toteuttavat uusia energiansäästötoimenpiteitä.

Mukana olivat Suomen Vesilaitosyhdistys ry, HSY, Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitos, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Kuopion Vesi, Kurikan Vesihuolto Oy, Lahti Aqua Oy, Lempäälän Vesi, Nokian Vesi Oy, Oulun Vesi, Turun seudun puhdistamo Oy, Turun Vesiliikelaitos, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Vaasan Vesi, Vihdin Vesi, ABB Oy, Flowplus Oy, Hyxo Oy, Oilon Oy ja SKS Control Oy.

Hanketta rahoittivat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Energiavirasto sekä hankkeeseen osallistuneet laite-, palvelu- ja järjestelmätoimittajat.

Teollisuuskiinteistöjen ilmanvaihto kuluttaa merkittävän osan teollisuuskiinteistöjen energiankäytöstä. Teollisuudessa on paljon tehostettua ilmanvaihtoa vaativaa toimintaa ja vanhoja kiinteistöjä, joiden ilmanvaihdosta löytyy reilusti energiansäästöpotentiaalia ja korjattavaa. Toiminnaltaan ja energiankäytöltään tarkoituksenmukainen ilmanvaihto vaikuttaa myös ratkaisevasti työskentelyolosuhteisiin ja sitä kautta työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.

Motiva koordinoi vuosina 2016-2017 teollisuuden ja laite-/järjestelmätoimittajien kanssa yhteishanketta, jossa etsittiin ratkaisuja teollisuuskiinteistöjen ilmanvaihdon energiatehokkuuden parantamiseen. Hanke keskittyi erilaisten tuotantotilojen ilmanvaihdon tarpeisiin ja energiatehokkuushaasteisiin. Lopputuloksena syntyy käytännönläheiset ohjeet, miten ilmanvaihto on mahdollista toteuttaa energiatehokkaasti.

Motivan koordinoimaan hankkeeseen osallistui Beckhoff Automation Oy, Corenso United Oy Ltd, Nokian Renkaat Oyj, Retermia Oy, TECA Oy ja Valmet Technologies Oy.

Hanketta rahoittivat Energiavirasto ja hankkeeseen osallistuneet yritykset.

Tuotantolaitteiden ja -linjojen ikääntyneet, vaurioituneet tai puuttuvat lämpöeristeet lisäävät turhia energiakuluja teollisuudessa. Tuotantolinjojen ja -laitteiden tarkoituksenmukainen eristys lisää energiatehokkuutta, työturvallisuutta ja tuotantoprosessin toimintavarmuutta.

Motivan yhteishankkeessa (2015-2016) etsittiin keinoja parantaa suomalaisen teollisuuden energiatehokkuutta teknisen eristyksen avulla. Hankkeessa koottiin teollisuutta palveleva opas, joka johdattaa paremman teknisen eristämisen hyödyihin ja mahdollisuuksiin.

Hankkeeseen osallistuivat Arla Oy, SCA Hygiene Products Oy Ab, Kymppi-Eristys Oy, Paroc Oy, Taminco Oy, Saimaan Eristys Oy, Saint-Gobain Rakennus-tuotteet Oy, Stora Enso Oyj ja Rodbay Oy.

Hanketta rahoittivat Energiavirasto ja hankkeeseen osallistuneet yritykset.

Motivan koordinoima ”Lämmönsiirron energiatehokkuus” -hanke (2014–2016) selvitti keinoja parantaa tehtaiden lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton energiatehokkuutta.

Tarkastelussa olivat prosessien lämmönsiirto-ongelmat, erilaiset lämmöntalteenoton ratkaisut, haasteellisten lämpövirtojen käsittely sekä likaantumisen ja puhdistuksen merkitys lämmönsiirtimien toimintaan.

Hankkeessa laadittiin Energiatehokas lämmönsiirto -opas, joka tutustuttaa lämmönsiirron energiatehokkuuden merkitykseen sekä heikentyneen lämmönsiirron tyypillisiin syihin ja seurauksiin. Opas on tiivis tietopaketti, joka johdattaa tehokkaamman lämmönsiirron keinovalikoimaan, ylläpitoon sekä mittaamiseen seurantaan ja analysointiin.

Hankkeeseen osallistuivat Biaxis Oy Ltd, Huntsman Pigments and Additives, KL-Lämpö Oy, Spirax Oy, SSAB Europe Oy ja Suomen Sokeri Oy. Lisäksi mukana ovat olleet Pöyry Finland Oy ja Motiva Services Oy.

Hankkeen rahoittivat mukaan osallistuneet yritykset, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Energiavirasto.

Teollisuusuunien energiatehokkaampaa käyttöä ja kunnossapitoa tarkasteltiin Motivan koordinoimassa yhteishankkeessa (2013-2015), johon osallistui joukko uuneja käyttäviä teollisuusyrityksiä ja laitetoimittajia.

Hankkeessa kerätty tieto ja kokemukset koottiin tietopaketiksi, joka sisältää ohjeistuksen ja hyviä käytännön esimerkkejä miten eri käyttötarkoitusta palvelevien teollisuusuunien energiankäyttöä voi tehostaa. Verkossa saatavilla oleva aineisto palvelee erityisesti uuneja käyttävien teollisuusyritysten tuotantohenkilöstöä.

Motivan koordinoimaan hankkeeseen osallistuivat HKScan Oyj, Fiskars Oyj Abp, J.M. Huber Finland Oy, Kuusakoski Oy, Metso Minerals Oy, Sulzer Pumps Finland Oy, Aga Oy Ab,
Sarlin Oy Ab, Rodbay Oy ja Motiva Services Oy.

Hankkeen rahoittivat mukaan osallistuneet yritykset, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Energiavirasto.

Teollisen ylijäämälämmön taloudellisia hyödyntämismahdollisuuksia tarkasteltiin Motivan koordinoimassa yhteistyöhankkeessa vuosina 2012-2014, jolloin teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen ei ollut vielä yhtä yleistä kuin nykyisin.

Hankkeessa koottiin monipuolisesti tietoa teollisen ylijäämälämmön kustannustehokkaasta hyödyntämisestä, jotta ylijäämälämmön talteenotto ja käyttö vauhdittuisi.

Hankkeessa julkaistiin selvitykset, jotka tarkastelivat lämpöpumppujen ja lämmöstä sähköä tuottavan ORC-tekniikan mahdollisuuksia ylijäämälämmön hyödyntämisessä, ylijäämälämmön hyötykäyttöä polttoaineen kuivatuksessa sekä keinoja hyödyntää ylijäämälämpöä erityyppisissä teollisuuskohteissa.

Yhteishanke kokosi saman pöydän ääreen teollisuuden, energia-alan toimijoita sekä ratkaisuja tarjoavia laite- ja järjestelmätoimittajia. Hankkeeseen osallistuivat Boliden Harjavalta Oy, Fortum Power and Heat Oy, Imatran kaupunki, Metso Paper Oy, Neste Oil Oyj, Nordkalk Oy Ab, Outokumpu Stainless Oy, Ruukki Metals Oy, Teollisuuden Voima Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso Oyj, Johnson Controls Finland Oy, Kaukomarkkinat Oy/Friotherm AG, Pemco Oy, Sondex Tapiro Oy Ab, Sulzer Pumps Finland Oy, Energiateollisuus ry sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Ensimmäinen yhteishanke Energiatehokas höyry- ja lauhdejärjestelmä (2010-2011) kohdistui teollisuudessa laajasti käytettävien höyry- ja lauhdejärjestelmien energiatehokkuuden tehostamiseen ja ylläpitoon.

Hankkeessa tuotettiin kattavaa ohjeistusta hyöry- ja lauhdejärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseen.

• Ohje höyryn ja lauhteen siirtojärjestelmän energiatehokkuustarkasteluun
• Ohjeistus höyryn ja lauhteen siirtojärjestelmien käyttö- ja kunnossapitohenkilöstölle
• Opas höyryn ja lauhteen siirtojärjestelmien energiatehokkuuden mittaamiseen

Hankkeeseen osallistuivat Myllykoski Paper Oy, Metsäliitto-konserni, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Borealis Polymers Oyj, Oy Konwell Ab, Spirax Oy, Oy Indmeas Industrial Measurements Ab, Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Paperra Oy. Hankkeen rahoitti työ- ja elinkeinoministeriö (TEM).