Lämpöpumput

Lämpöpumppujen avulla siirretään maahan, kallioon tai veteen auringosta varastoitunutta lämpöenergiaa, jota käytetään rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Lämpöpumppujen toimintaperiaate on samantapainen kuin kylmälaitteissa, jotka ottavat lämmön ruokatavaroista ja siirtävät sen kylmälaitteen ulkopuolelle. Lämpöpumppu toimii vastaavalla tavalla kerätessään maaperään tai veteen varastoitunutta lämpöä ja siirtäessään sitä sisälle rakennukseen.

Lämpöpumppulämmitys on käyttökustannuksiltaan edullinen ja vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä on lisäksi pitkäikäinen. Laitteiston asennus voidaan toteuttaa myös niin, että rakennuksen tuloilmaa voidaan kesäaikana tarvittaessa jäähdyttää. Kuva. Silja Nykänen, Plugi

Maalämpöpumppujärjestelmien haittapuolena ovat suhteellisen suuret perusinvestointikustannukset. Erityisesti pientalojen (110-120 m²) ja matalaenergiatalojen kohdalla järjestelmän takaisinmaksuaika on suhteellisen pitkä, 10-15 vuotta.

Lämpöpumppujen suosio kasvussa

Lämpöpumppujen käyttö on ollut Suomessa toistaiseksi melko vähäistä, mutta niiden suosio on viime vuosina ollut jatkuvassa kasvussa. Lämpöpumppuja myytiin vuonna 2008 ennätysmäärä, noin 80 000 kpl. Vuonna 2012 myyntimäärä oli noin 60 000 kpl. Suosion syynä on kotitalouksien energiakustannusten kasvu, mutta lämpöpumppuja ostetaan koteihin myös asuinympäristön viihtyvyyden parantamiseksi. Talvella pumpuilla voidaan säästää energiaa ja kesällä laitetta voidaan käyttää viilennykseen.

Lämpöpumppujen menekkiä saattaa lisätä myös kasvava huoli ilmastonmuutoksesta. Lämpöpumpuilla pystytään korvaamaan perinteisestä kotitalouden lämmöntuotannosta uusiutuvalla energialla 40-66 prosenttia. Säästön määrä perinteiseen energiaan verrattuna riippuu kohteen lämmön tarpeesta ja lämmityskohteen ominaisuuksista, kuten tilan koosta ja eristepaksuuksista.