Julkisilla hankinnoilla voimme ohjata Suomen tulevaisuutta haluttuun suuntaan
Motivan asiantuntijanäkemyksiä seuraavaan hallitusohjelmaan.
Julkisissa hankinnoissa liikkuu Suomessa vuosittain kymmeniä miljardeja euroja. Kyse on valtavasta ostovoimasta – ja samalla merkittävästä mahdollisuudesta vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja Suomessa kehitetään, otetaan käyttöön ja skaalataan.
Tätä ostovoimaa pitäisi johtaa määrätietoisesti. Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää ilmastotavoitteita ja kestävää kehitystä, vahvistaa sosiaalista vastuuta ja talouskasvua sekä luoda vastuullisille yrityksille kotimarkkinoita. Tämä edellyttää pitkäjänteistä hankintapolitiikkaa sekä pysyvää koordinaatiota ja resursseja.
Seuraavassa hallitusohjelmassa meidän pitäisi siirtää katse siitä, miten hankimme, siihen, mitä haluamme hankinnoilla saada aikaan.
Hankinta-Suomi loi perustan – seuraavaksi vaikuttavuutta
Suomessa julkisia hankintoja on kehitetty pitkäjänteisesti, ja viime vuosina tässä on otettu merkittäviä askelia. Hankinta-Suomi on ensimmäistä kertaa koonnut laajasti yhteen hankintoihin liittyviä näkökulmia ja toimijoita, vahvistanut yhteistyötä ja rakentanut yhteistä suuntaa hankintojen kehittämiselle.
Kun tämä vaihe päättyy, on hyvä kysyä, mikä on seuraava askel. Mielestäni sen pitäisi olla siirtyminen hankinnoilla aikaansaatavien vaikutusten johtamiseen.
Emme käytä kymmeniä miljardeja euroja kilpailutuksiin. Käytämme ne kouluihin ja päiväkoteihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin, liikkumiseen, energiaan, ruokaan, rakentamiseen, digitaalisiin palveluihin ja turvallisuuteen. Samalla päätämme, millaisia ratkaisuja yhteiskunnassamme otetaan käyttöön.
Hankinnoilla voidaan rakentaa terveellisempiä oppimisympäristöjä, vähentää rakennusten ja liikenteen päästöjä, säästää energiaa ja luonnonvaroja, parantaa hoivan laatua, vapauttaa ammattilaisten aikaa, vahvistaa huoltovarmuutta ja kyberturvallisuutta sekä ottaa käyttöön ratkaisuja, jotka parantavat julkisten palvelujen tuottavuutta.
Parhaimmillaan julkinen kysyntä tekee vielä muutakin: se luo kestävien ratkaisujen kotimarkkinoita, antaa suomalaisille yrityksille referenssejä ja rakentaa pohjaa kasvulle ja viennille.
Siksi julkisten hankintojen onnistumista ei pitäisi arvioida ensisijaisesti sen perusteella, kuinka hyvin kilpailutus toteutettiin. Olennaisempaa on kysyä: mitä käytetyllä rahalla saatiin aikaan?
TKI-rahoitus synnyttää ratkaisuja – julkinen kysyntä auttaa niitä markkinoille
Suomessa käydään aivan perustellusti keskustelua tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksista. TKI-investoinnit ovat välttämättömiä uuden osaamisen, teknologioiden ja ratkaisujen syntymiselle ja nähdään merkittävänä talouskasvun mahdollistajana.
Kasvu- ja innovaatiopolitiikan näkökulmasta ei kuitenkaan riitä, että Suomessa kehitetään hyviä ratkaisuja. Tarvitsemme myös kysyntää, joka mahdollistaa niiden käyttöönoton ja kasvun.
TKI-rahoituksella voidaan synnyttää uusia ratkaisuja. Julkinen kysyntä voi puolestaan auttaa niitä ensimmäisille markkinoille, tarjota yrityksille referenssejä ja nopeuttaa niiden käyttöönottoa. Vaikuttavuus syntyy monistamisesta.
Ensimmäinen hankinta voi osoittaa, että ratkaisu toimii. Kun ratkaisu leviää kymmeniin kuntiin, hyvinvointialueille tai valtion organisaatioihin, alkavat näkyä suuremmat vaikutukset palvelujen laadussa, tuottavuudessa, päästöissä tai kustannuksissa. Samalla kysynnän kasvu voi alentaa ratkaisujen hintaa, lisätä kilpailua ja antaa yrityksille mahdollisuuden kasvattaa tuotantoaan ja tähdätä kansainvälisille markkinoille.
Julkisen ostovoiman käyttäminen Suomen tärkeimpien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseen tarkoittaa konkreettisia kysymyksiä.
Miten nopeutamme hankinnoilla puhdasta siirtymää ja kiertotaloutta? Miten parannamme julkisten palvelujen tuottavuutta tilanteessa, jossa työvoimaa ja julkisia varoja on niukasti? Miten vahvistamme turvallisuutta, huoltovarmuutta ja yhteiskunnan resilienssiä? Miten vauhditamme tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden käyttöönottoa? Miten luomme vastuullisille yrityksille vahvemman kotimarkkinan? Ennen kaikkea: miten yhdessä paikassa toimiviksi osoitetut ratkaisut saadaan leviämään koko Suomeen ja sieltä maailmalle?
Tarvitaan pitkäjänteistä koordinaatiota, osaamista ja resursseja. Tarvitaan myös mekanismeja, joiden avulla yhden hankintayksikön onnistumisista opitaan muualla ja toimivien ratkaisujen käyttöönottoa voidaan nopeuttaa.
Tämä on tärkeää myös yritysten näkökulmasta. Ennakoitava ja pitkäjänteinen julkinen kysyntä antaa markkinoille signaalin siitä, mihin suuntaan Suomi on menossa. Se lisää yritysten mahdollisuuksia ja halukkuutta investoida ratkaisuihin, joiden kysyntään ne voivat luottaa myös tulevaisuudessa.
Kirjoittaja Isa-Maria Bergman työskentelee Motivassa asiakkuusjohtajana. Hän on perehtynyt erityisesti julkisiin hankintoihin.
Isa-Maria Bergman
asiakkuusjohtaja