Tulevaisuuden turvallinen Suomi syntyy kestävyydestä
Seuraava hallitus ratkaisee, pysyykö Suomi kestävyyden polulla. Suurin haaste ei ole sovittaa kestävyyttä talouden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin rinnalle. Tärkeintä on ymmärrys siitä, että juuri kestävyys ratkaisee niiden tulevaisuuden.
Suomi valmistautuu seuraavaan hallituskauteen monien samanaikaisten kriisien maailmassa. Turvallisuusuhat, ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset, teknologinen murros, julkisen talouden paineet ja luottamuksen rapautuminen kietoutuvat toisiinsa. Ne kyseenalaistavat Suomen kykyä uudistua, varautua ja tehdä päätöksiä pitkäjänteisesti.
Siksi kestävyyttä ei pidä nähdä erillisenä asiana tai yksittäisinä hankkeina hallitusohjelman sivuilla. Sen on oltava koko seuraavan hallitusohjelman punainen lanka.
Kestävyys on talouspolitiikkaa, koska tulevaisuuden kasvu rakentuu resurssiviisaudelle, puhtaalle energialle, energiatehokkuudelle, kiertotaloudelle ja uusille innovaatioille. Se on turvallisuuspolitiikkaa, koska energiaomavaraisuus, huoltovarmuus ja yhteiskunnan kriisinsietokyky vahvistuvat, kun riippuvuuksia vähennetään ja järjestelmiä uudistetaan. Se on hyvinvointipolitiikkaa, koska sosiaalinen luottamus, osallisuus ja oikeudenmukainen siirtymä ratkaisevat, pysyvätkö ihmiset mukana muutoksessa.
Motivan näkökulmasta seuraavassa hallitusohjelmassa tarvitaan erityisesti kolmea asiaa.
1. Energiatehokkuuden ja vihreän siirtymän investointien vauhdittamista
Suomen ilmastotavoitteet eivät toteudu ilman uusia toimia. Energiatehokkuus, puhdas energia, kiertotalous ja resurssiviisaus ovat samaan aikaan kilpailukykytoimia, ilmastotoimia ja huoltovarmuustoimia.
Energiatehokkuus on usein nopein ja kustannustehokkain tapa vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta ja vähentää kustannuksia. Se on osa talouden kestävää perustaa. Jokainen säästetty kilowattitunti vähentää tarvetta tuottaa, siirtää ja varastoida energiaa. Samalla se pienentää yritysten, kuntien, kotitalouksien ja koko yhteiskunnan kustannuspaineita.
Vihreän siirtymän investoinnit tarvitsevat ennakoitavaa toimintaympäristöä, pitkäjänteistä rahoitusta ja selkeitä käytännön välineitä. Energiatehokkuussopimukset, energiakatselmukset, energianeuvonta, kiertotalouden ratkaisut ja kestävien julkisten hankintojen mallit ovat esimerkkejä toimista, joilla tavoitteet muuttuvat tekemiseksi.
Seuraavassa hallitusohjelmassa on varmistettava, että energiatehokkuuden ja vihreän siirtymän toimeenpanolle on riittävät edellytykset. Tämä tarkoittaa rahoituksen jatkuvuutta, investointien vauhdittamista ja sitä, että julkinen sektori käyttää omia välineitään määrätietoisesti. Julkiset hankinnat voivat olla kestävyyssiirtymän moottori: niillä voidaan luoda kotimarkkinoita uusille ratkaisuille, vahvistaa yritysten uudistumista ja ohjata markkinoita kohti vähäpäästöisiä, kiertotalouden mukaisia ja luonnon kannalta kestäviä ratkaisuja.
Kyse ei ole vain siitä, että Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa. Kyse on siitä, tartummeko ajoissa kasvun, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden mahdollisuuksiin.
2. Julkisen hallinnon vaikuttavuuden mittaamisen ja johtamisen kehittämistä
Julkisen talouden paineiden aikana on tiedettävä, mikä toiminta on todella vaikuttavaa.
Julkisessa hallinnossa tarvitaan nykyistä vahvempaa siirtymää toimenpiteiden ja suoritteiden raportoinnista vaikutusten ja vaikuttavuuden johtamiseen. Tämä tarkoittaa, että vaikuttavuudesta ponnistavat tavoitteet määritellään selkeästi, niiden saavuttamista seurataan johdonmukaisesti ja päätöksenteossa käytetään tietoa siitä, mitkä keinot tuottavat parhaan vaikuttavuuden suhteessa käytettyihin resursseihin.
Vaikuttavuuden johtaminen on talouskestävyyden ydintä. Kun julkisia varoja on rajallisesti, on entistä tärkeämpää tunnistaa, millä toimilla saadaan aikaan todellista muutosta. Tämä koskee kaikkia hallinnonaloja, kaikkia politiikan osa-alueita, kaikkea kehittämistä, strategiatyötä, rahoitusinstrumentteja ja ohjausta.
Seuraavan hallitusohjelman on vahvistettava julkisen sektorin vaikuttavuuden mittaamista ja johtamista poikkihallinnollisesti. Tarvitaan yhteisiä mittareita, parempaa tiedon hyödyntämistä, selkeämpiä tavoitteita ja toimintamalleja, joiden avulla ministeriöt, virastot, kunnat ja muut julkiset toimijat voivat arvioida työnsä tuloksia nykyistä systemaattisemmin.
Tämä ei tarkoita lisää hallinnollista kuormaa. Parhaimmillaan se tarkoittaa parempaa johtamista ja vaikuttavampia valintoja.
3. Kaikkien kansalaisten, mutta erityisesti nuorten osallisuuden ja luottamuksen vahvistamista
Kestävyys ei toteudu, jos ihmiset eivät koe olevansa osa muutosta.
Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, joka ei saisi rapautua. Erityisesti nuorten kokemus tulevaisuudesta, vaikutusmahdollisuuksista ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta on ratkaiseva asia. Jos nuoret kokevat, että päätöksiä tehdään heidän tulevaisuudestaan ilman heitä, luottamus heikkenee. Jos taas heidät otetaan mukaan ajoissa ja aidosti, vahvistuu sekä päätösten laatu että yhteiskunnan kyky uudistua.
Osallisuus ei ole vain kuulemista päätöksenteon loppuvaiheessa. Se on tapa rakentaa parempaa tietoa, tunnistaa arjen esteitä ja löytää ratkaisuja, jotka toimivat käytännössä. Tämä koskee lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia, mutta myös laajemmin kansalaisia, kotitalouksia, yrityksiä, kuntia ja alueita.
Sosiaalinen kestävyys on myös turvallisuuskysymys. Vahva luottamus suojaa polarisaatiolta, vähentää vastakkainasettelua ja parantaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Siksi seuraavassa hallitusohjelmassa osallisuutta ja luottamusta on käsiteltävä strategisina kysymyksinä, ei pehmeinä liitteinä muiden päätösten jälkeen.
Tarvitsemme päätöksentekoon toimintamalleja, joissa kansalaisten tieto, kokemukset ja arjen näkymät tulevat osaksi valmistelua ja toimeenpanoa. Tarvitsemme myös vaikuttavaa viestinnällistä ohjausta, joka auttaa ihmisiä ymmärtämään muutosta ja toimimaan sen osana. Kokemukset osoittavat, että oikein toteutettuna viestintä ei ole vain tiedottamista, vaan konkreettinen ohjauskeino.
Tavoitteet on muutettava teoiksi
Motiva on koko valtionhallinnon käytännönläheinen ja luotettava kumppani kestävyyden vahvistamisessa. Vahvuutemme on kyky yhdistää asiantuntijatieto, toimeenpano, verkostot, viestinnällinen ohjaus ja vaikuttavuuden mittaaminen ja seuranta. Tuemme julkista sektoria sen uudistumisessa, strategioiden tekemisessä ja toimeenpanossa, julkishallinnon vaikuttavuuden johtamisessa ja osallisuuden kehittämisessä ja toteuttamisessa, mutta myös ympäristökestävyydessä, kuten energiatehokkuudessa, kestävissä hankinnoissa ja kiertotaloudessa.
Kestävyys ei toteudu pelkillä tavoitteilla. Se toteutuu, kun tavoitteet muutetaan päätöksiksi, päätökset toiminnaksi ja toiminta mitattaviksi vaikutuksiksi.
Sillä tulevaisuuden turvallinen Suomi syntyy kestävyydestä.
Kirjoittaja:
Elina Moisio
toimitusjohtaja