YM: Hallitus esittää muutoksia rakennusten energiatodistussääntelyyn ja vähähiilisyyden ohjaukseen
Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi rakennusten energiatodistuksista annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta. Esityksellä toimeenpannaan uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2024/1275/EU) edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Keskeiset muutokset koskevat energiatodistuksen sisältöä, todistuksen laatimista ja päivittämistä sekä uutta rakennuksen perusparannuspassia.
Energiatodistuksen sisältö laajenee
Energiatodistus tulee sisältämään jatkossa laajemmin tietoa muun muassa rakennuksen uusiutuvan energian osuudesta, omasta energiatuotannosta, rakennuksen elinkaaren hiilidioksidipäästöistä sekä älykkäistä rakennusjärjestelmistä. Lisäksi todistukseen liitetään sen laatijan suositukset energiatehokkuuden ja sisäympäristön kehittämiseksi sekä päästöjen vähentämiseksi. Tarkoituksena on mahdollistaa rakennusten energiatehokkuuden vertailu ja edistää energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä.
Rakentamislain muutoksella rakennuksen elinkaaren aikainen ilmakehän lämmityspotentiaali (Global Warming Potential, GWP) tuotaisiin direktiivin edellyttämällä tavalla osaksi kansallista sääntelyä. Käytännössä rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkitiedot olisi ilmoitettava jatkossa energiatodistuksessa. Velvoite koskisi 1.1.2028 alkaen uusia rakennuksia, joiden hyötypinta-ala on yli 1 000 m², ja 1.1.2030 alkaen kaikkia uusia rakennuksia, ellei niitä ole erikseen vapautettu velvoitteesta.
Tietojen sisällyttäminen energiatodistukseen edellyttää rakentamislain 38 §:ssä säädetyn ilmastoselvityksen ja rakennustuoteluettelon laatimisvelvoitteen laajentamista direktiivin vaatimuksia vastaavaksi. Jatkossa ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo olisi laadittava hieman nykyistä laajemmalle joukolle uusia rakennuksia. Esimerkiksi erillispientaloihin rakentamislain 38 §:n mukaiset velvoitteet tulisivat esityksen mukaan sovellettaviksi 1.1.2030 alkaen.
Lisäksi rakentamislain 38 a §:ssä säädettyjen hiilijalanjäljen raja-arvojen soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa direktiivin edellyttämällä tavalla siten, että ne koskisivat vuodesta 2030 alkaen kaikkia rakennuksia, ellei rakennusta ole erikseen rajattu velvoitteen ulkopuolelle.
Energiatodistus myös laajamittaisesti korjattavalle ja yhä useammalle julkisen elimen omistamalle rakennukselle
Energiatodistuksen esittämisvelvollisuus laajenee nykyistä useampiin tilanteisiin. Energiatodistus vaadittaisiin jatkossa myös laajamittaisen korjauksen yhteydessä rakentamislupaa haettaessa sekä vuokrasopimusta uusittaessa.
Lisäksi yhä useammalle julkisen elimen omistamalle tai käyttämille rakennukselle vaaditaan jatkossa energiatodistus, joka on laitettava näkyvälle paikalle nähtäville. Valtaosalla julkisista rakennuksista on jo nykyisen lain mukainen energiatodistus, ja niitä voitaisiin käyttää ilman erillistä päivittämistä. Jos todistusta ei kuitenkaan ole, olisi sellainen hankittava esityksen mukaan viimeistään 2027 loppuun mennessä.
Energiatodistusten soveltamisalan olisi tarkoitus pysyä pääosin nykyisellään. Esimerkiksi vapaa-ajan rakennukset olisivat myös jatkossa vapautettu energiatodistussääntelystä vastaavalla tavalla, kuten nykyään.
Energiatodistukseen liitettävä perusparannuspassi ja uudet työkalut todistuksen laatimiseen ja päivittämiseen
Lakiin lisättäisiin myös säännökset vapaaehtoisesta perusparannuspassista, jonka tarkoituksena olisi tukea rakennusten energiatehokkuuden suunnitelmallista parantamista. Perusparannuspassi on rakennuksen pitkän aikavälin korjaus- ja energiatehokkuussuunnitelma, joka liitettäisiin energiatodistukseen. Sen voisi laatia pätevä energiatodistuksen laatija energiatodistuksen laatimisen yhteydessä.
Lisäksi esitetään energiatodistusmenettelyn sujuvoittamiseksi mahdollisuutta selvittää energiatodistuksen laatimisessa tarvittavia tietoja tietyissä tilanteissa virtuaalisen kohdekäynnin avulla. Samalla ehdotetaan, että energiatodistus voitaisiin tietyissä erikseen yksilöidyissä tilanteissa päivittää ilman täydellistä uudelleenlaskentaa niin sanotulla yksinkertaistetulla menettelyllä. Muutoksien olisi tarkoitus vähentää energiatodistusmenettelystä aiheutuvia kustannuksia digitalisaatiota hyödyntämällä.
Erityistä huomiota kiinnitetään sujuvaan siirtymään
Tarkoituksena on, että nykyisen, vuonna 2013 annetun lain mukaisia energiatodistuksia voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajasti uuden lain vaatimusten täyttämiseen. Sen sijaan jo kumotun vuoden 2007 lain mukaiset energiatodistukset eivät enää kelpaisi. Esityksessä on lisäksi pyritty helpottamaan voimassa olevan lain mukaisten energiatodistusten päivittämistä uuden lain mukaisiksi siirtymäkauden aikana.
Nykyiset energiatodistuksen laatijoiden pätevyydet säilyisivät voimassa siirtymäkauden ajan. Samat henkilöt voisivat laatia myös uuden lain mukaisia rakennusten perusparannuspasseja.
Taustaa
Uudelleenlaaditun EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on pienentää rakennusten energiantarvetta “energiatehokkuus etusijalle” -periaatteen mukaisesti, vähentää rakennusten käytöstä johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä sekä asettaa pitkän aikavälin visio energiatehokkaalle ja päästöttömälle rakennuskannalle kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050.
Direktiivimuutos on osa EU:n 55-valmiuspakettia, jonka tavoitteena on vähentää EU:n päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Ympäristöministeriö on valmistellut direktiivin edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön useassa erässä. Hallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin. Direktiivin sisältö on kuitenkin laaja, ja muutoksia on tulossa sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin.
Lisätietoja
Mikko Koskela
Lainsäädäntöneuvos
puh. 029 5250 051
etunimi.sukunimi@gov.fi
Ilkka Hippinen
Erityisasiantuntija
puh. 029 5250044
etunimi.sukunimi@gov.fi