Energianhallintajärjestelmät yleistyvät kiinteistöalalla
Motivan koordinoimassa ETJ+ sujuvasti käyttöön kiinteistöalalla -yhteishankkeessa kiinteistöalan yritykset perehtyivät oman energianhallintajärjestelmän rakentamiseen.
”Eniten hyötyä oli kuulla jo ETJ+ -järjestelmän rakentaneiden yritysten kokemuksia. Niiden avulla pystyimme peilaamaan omaa valmiuttamme. Tätä kautta saimme vahvistusta siihen, että omat valmiutemme ovat hyvät ja ETJ+:n käyttöönotto vaatii lähinnä kokonaisuuden kuvaamisen nykyistä paremmin sekä järjestelmän käyttöönoton”, totesi ylläpitopäällikkö Ville Kautto Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:stä (SYK), joka oli yksi osallistujayrityksistä.
Seuraavat askeleet heillä ovat Kauton mukaan käyttöönoton arviointi ja toimintamallin kuvauksen päivitys. Kautto kertoi SYK:in kokemuksista myös hankkeen päätöswebinaarissa 4. kesäkuuta.
Taustalla energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa
Viime vuoden syyskuussa käynnistyneeseen kiinteistöalan yhteishankkeeseen saatiin mukaan joukko aktiivisia kiinteistöalan toimijoita pohtimaan yhdessä sitä, mitä ETJ+:n käyttöönotto yrityksessä edellyttää, ja millä tavalla sen voi toteuttaa. ETJ+ -kehityshankkeeseen osallistumisen edellytyksenä oli liittyminen energiatehokkuussopimusten nykyiselle sopimuskaudelle.
Verrattuna moneen muuhun alaan, kiinteistöalan toimijoiden lähtötilanne energianhallintajärjestelmän rakentamiseen on hieman erilainen. Vaikka energianhallinta sinänsä on monilla toimijoilla normaali toimintamalli, heillä ei välttämättä ole ollut laajasti käytössä muita johtamisjärjestelmiä, kuten vaikkapa ISO 14001:stä, jonka oheen ETJ+:n olisi voinut integroida.
Kiristyvät velvoitteet ohjaavat energianhallintajärjestelmien käyttöön myös kiinteistöalalla. Velvoitteet voi jatkossa täyttää ISO 50001 ja ETJ+ -järjestelmien avulla. Taustalla vaikuttaa energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa
Toimintatavoissa usein parantamisen varaa
Monella yrityksellä on jo aika hyvin tietoa omasta energiankäytöstään ja -kulutuksestaan, mutta toimintatavoissa on vielä parantamisen varaa. Ensin kannattaa kerätä olemassa oleva tieto, mistä on sitten hyvä lähteä kehittämään järjestelmää.
”Hankkeen osallistujayritykset toteuttivat itsearvioinnin sekä hankkeen alussa että lopussa. Osallistujat antoivat arviossaan positiivista palautetta kokonaiskuvan saamisesta ETJ+ -järjestelmästä, hankkeen loppupuolella laaditusta tarkistuslistasta, hyvistä kouluttajista ja konkareiden konkreettisista esityksistä”, kertoi hankkeen vetäjä Motivan asiantuntija Elina Leskinen.
Eräs palautteen antaja kertoi saaneensa hankkeesta ”Hyvän sapluunan muidenkin tärkeiden asioiden johtamiseen vastaavalla tavalla” eli hanke ilmeisesti antoi eväitä myös muuhun kuin energiatehokkuuteen. Kehitysehdotuksiakin palautteissa oli. Osallistujat muun muassa toivoivat enemmän oikeita esimerkkiraportteja tai malleja eli vielä enemmän konkretiaa ja vähemmän ylätason asiaa ETj+ -järjestelmästä.
Hankkeen osallistujia asuinkiinteistöpuolelta ovat olleet Asuntosäätiö, Avara Oy, AmplusKodit Oy, Kojamo Oyj, Helsingin Asumisoikeus (Haso) Oy, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (Hoas), Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy, SATO, Lahden Talot Oy, Sivakka-yhtymä, Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy, VAV Asunnot Oy, VTS-kodit ja Y-Säätiö. Julkisen sektorin puolelta hankkeessa oli mukana oppimassa myös Länsimetro Oy. Toimitilapuolelta mukana olivat Sponda Oy ja Suomen Yliopistokiinteistöt (SYK) Oy. Järjestelmästä kokemusta tuovina konkareina Keva, Niiralan Kulma, ABB, sekä asiantuntijoina KIWA ja DEKRA Finland Oy. Hankkeen mahdollistavat Energiavirasto, ympäristöministeriö ja Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry.
Lisätietoja:
Elina Leskinen
asiantuntija