Ruoka-alan datataloutta kehitettävä yhteentoimivaksi reiluin pelisäännöin
Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva toteutti maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta selvityksen ruoka-alan datatalouden hyödyistä, haasteista ja tiedon hyödyntämisen nykytilasta. Lähes kaikki selvitystä varten haastatellut tahot korostivat tarvetta yhtenäisille tietomalleille, rajapinnoille ja toimintatavoille, jotta samaa tietoa ei tarvitsisi viedä useisiin järjestelmiin erikseen.
”Selvityksen mukaan Suomeen tarvitaan toimiva ja reilu järjestelmä, jossa keskeistä on yhteiset hyödyt, reilut pelisäännöt ja neutraali alan toimijoiden hyväksymä orkestrointi sekä kevyt ja vaiheittainen toteutus”, toteaa johtava asiantuntija Suvi Sippola Motivasta.
Erityisesti alkutuotannossa tiedon tuottaminen koettiin kuormittavaksi ja kaivattiin enemmän takaisin tuottajalle palautuvaa tietoa. Arvokkaana tuottajat pitivät esimerkiksi vertailutietoa muihin tiloihin nähden ja tietoa, joka tukee oman tuotannon suunnittelua kuten kysyntä- ja markkinatietoa.
”Datan jakamisen pitäisi olla läpinäkyvää ja markkinavetoista ja hyödyttää koko elintarvikeketjua”, sanoo kansliapäällikkö Pekka Pesonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Selvitystä varten haastateltiin yli 40 ruoka-alan datatalouden toimijaa ja asiantuntijaa, mukaan lukien jo käytössä olevien datan välityspalveluiden kehityksestä vastaavia toimijoita. Tuottajia ja teollisuuden edustajia haastateltiin kaikilta keskeisiltä tuotantosektoreilta. Haastattelut toteutettiin helmi–huhtikuun 2026 aikana.
Eri vastaajaryhmien näkemyksissä nousivat esiin samat datatalouden kehittämisen esteet, kuten hyötyjen epätasainen jakautuminen, luottamuksen puute, yhteisten pelisääntöjen puute, järjestelmien yhteentoimimattomuus, yhteistyön ja koordinaation puute sekä se, ettei tiedon tuottamisesta saa lisähintaa, vaan se on markkinoille pääsyn edellytys.
Taloudellista hyötyä, kilpailukykyä ja lisäarvoa koko ruokaketjulle
Elintarvikkeiden tuotantoa koskevat tietotarpeet ovat viime vuosina lisääntyneet EU:n lisääntyneen vastuullisuuslainsäädännön, tuotantotukiperusteiden ja erilaisten ruokakriisien myötä. Toisaalta EU:n datastrategia ja siihen liittyvä sääntely tuovat uusia periaatteita datan jakamiseen ja hyödyntämiseen sekä edistävät reiluun datatalouteen perustuvien data-avaruuksien rakentamista mm. maataloussektorilla.
Tiedon tuottaminen ja välittäminen tarkoittavat kuitenkin lisää työtä ja investointeja koko ruokaketjulle. Toisaalta tieto voi tuottaa myös merkittävää taloudellista hyötyä parantuneina satoina, kilpailukykynä, kustannustehokkuutena, lisäarvona tuotteissa sekä uusina kaupallisina tieto- ja palvelutuotteina.
Kansallisen ruokastrategian tavoitteena on, että ruoka-alan datatalous tarjoaisi lisäarvoa suomalaiseen ruokaketjuun ja että alalle kehitetään yhteisesti sovitut pelisäännöt datan omistajuudesta, tuottamisen kustannusten jakautumisesta ja datan jakamisesta, varmistaen erityisesti alkutuottajien sekä pienten ja keskisuurten toimijoiden asema datatalouden hyötyjinä. Selvitys listaa keinoja, joilla ruoka-alan datataloutta voitaisiin Suomessa vauhdittaa ja päästä eteenpäin nykyisistä kehitystä jarruttavista haasteista.
Selvityksen tulokset pähkinänkuoressa:
- Ruoka-alan datataloudelle on selkeä tarve erityisesti tiedonkulun tehostamisen, turhan työn vähentämisen, tuotannon päätöksenteon sekä alkuperä- ja vastuullisuustiedon kehittämiseksi.
- Luottamus ja reiluus keskeistä: tarvitaan yhteiset pelisäännöt datan jakamiseen, käyttöön ja hyötyjen jakamiseen.
- Kaikkien on hyödyttävä. Erityisesti tuottajalle on tultava konkreettista hyötyä: datan jakamisen pitää parantaa liiketoimintaa tai tuotantoa.
- Yhteisiä hyötyjä voidaan löytää myös vaihtamalla keskenään eri tietoja ns. Dataa niputtamalla. Näin tuottajat, teollisuus ja kauppa saavat kukin tarvitsemaansa tietoa ja löytyy motivaatio datan jakamiseen.
- Tarvitaan neutraali orkestroija rakentamaan luottamusta ja koordinoimaan yhteistyötä. Maa- ja metsätalousministeriö tai Ruokavirasto voisivat olla luontevia toimijoita.
- Kehityksen on edettävä vaiheittain konkreettisten käyttötapausten kautta. Etsitään kevyitä ratkaisuja, jotka tuottavat helposti tunnistettavia hyötyjä tiedon jakoon osallistuville toimijoille.
Lisätietoa:
Johtava asiantuntija Suvi Sippola, Motiva Oy, suvi.sippola@motiva.fi, puh. 0400 960128
Erityisasiantuntija Auli Väänänen, maa- ja metsätalousministeriö auli.vaananen@gov.fi, puh. 029 5162031