Elintarvikehankinnoilla elinvoimaa, hyvinvointia ja alueellista kasvua
Elintarvikehankinnoilla elinvoimaa, hyvinvointia ja alueellista kasvua. Kotimainen, vastuullisesti tuotettu ruoka vahvistaa huoltovarmuutta, luo työpaikkoja ja edistää hyvinvointia sekä tuo rahaa omaan maakuntaan.
Kotimainen, vastuullisesti tuotettu ruoka vahvistaa huoltovarmuutta, luo työpaikkoja ja edistää hyvinvointia sekä tuo rahaa omaan maakuntaan. Kun kunnat ja hyvinvointialueet panostavat elintarvikehankintoihin, ne rakentavat turvallista, elinvoimaista, hyvinvoivaa ja omavaraisempaa Suomea.
Suomessa tuotettu ruoka on maailman kärkeä vastuullisuuden, elintarviketurvallisuuden ja eläinterveyden näkökulmasta. Kun hankintakriteereissä painotetaan näitä ominaisuuksia, lautasille päätyy kotimaista ruokaa. Suomalainen ruoka ei kilpaile hinnalla, vaan laadulla, turvallisuudella, hyvällä jäljitettävyydellä ja erinomaisella maulla.
Esimerkkejä vastuullisuusvaatimuksista, jotka ohjaavat kotimaisiin valintoihin:
- antibioottien käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä vain sairauksien hoitoon
- salmonellattomuus
- rehujen laadulle ja koostumukselle asetettavat vaatimukset
- puhdas vesi kasvien, tuotantoeläinten ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin
- vähäinen ja tarpeeseen perustuva torjunta- ja kasvinsuojeluaineiden käyttö
Ravitseva ruoka edistää terveyttä. Kun lapset oppivat syömään ravitsemuksellisesti laadukasta ruokaa jo pienestä pitäen, syntyy myös säästöjä terveydenhuollossa.
Sari Essayah, maa- ja metsätalousministeri”Hyvin tehdyistä elintarvikehankinnoista
hyötyy koko suomalainen yhteiskunta,
maatalous- ja elintarvikealan yrittäjät,
yritykset ja aluetalous. Kotimaista, lähellä
tuotettua ruokaa arvostavat myös
ruokapalveluiden asiakkaat.”
Mitä voit tehdä kunnan tai hyvinvointialueen päättäjänä?
Tehkää elintarvikehankinnoista valtuustoaloite – katso valtuustoaloitemalli
Valtuustoaloite elinvoimaa, huoltovarmuutta ja hyvinvointia lisäävistä elintarvikehankinnoista
Kunta- tai hyvinvointialuepäättäjän kannattaa tehdä valtuustoaloite elintarvikehankinnoista. Aloitteen voi tehdä myös kuka tahansa kuntalainen, ruokapalveluista vastaava, seudun elintarvikeyrittäjä tai tuottaja, kuljetusyrittäjä tai maaseudun ja elintarviketalouden kehittäjätaho. Tällöin asia tulee käsitellä valtuustossa.
Valtuustoaloitemalli
Kuntamme/hyvinvointialueemme tulee tehdä elinvoimaa, huoltovarmuutta ja hyvinvointia lisääviä elintarvikehankintoja.
Esitämme, että kunnassamme/hyvinvointialueellamme tulee asettaa kunnianhimoinen tavoite ruokapalveluiden tarjoaman ruoan kotimaisuusasteelle sekä lähiruoan ja luomun käyttöasteelle sekä seurata näiden toteutumista.
Kuntamme/hyvinvointialueemme strategiaan tulisi kirjata vaatimus huomioida vastuullisuus elintarvikehankinnoissa, koska tätä kautta on mahdollista lisätä kotimaisen ja lähellä tuotetun ruoan sekä luomun osuutta elintarvikehankinnoissa.
Hankintojen toteutusta ohjaavaan hankintastrategiaan tulee kirjata vaatimuksia ja linjauksia muun muassa eläinten hyvinvoinnista ja elintarviketurvallisuudesta sekä ympäristön kannalta kestävistä tuotantomenetelmistä, jotka tulee huomioida kilpailutuksissa ja toimittajien valinnassa.
Vaatimuksia, jotka ohjaavat elintarvikehankintoja kotimaisiin valintoihin ovat muun muassa:
- antibioottien käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä vain sairauksien hoitoon
- tuotteen salmonellattomuus
- rehujen laadulle ja koostumukselle asetettavat vaatimukset
- puhdas vesi kasvien ja tuotantoeläinten ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin
- vähäinen ja tarpeeseen perustuva torjunta- ja kasvinsuojeluaineiden käyttö
Elintarvike- ja ruokapalveluiden hankintastrategiassa tulee esittää muun muassa seuraavaa:
Hankintakriteerien valinnassa ja käytössä hyödynnetään kriteeripankki.fi -palvelussa julkaistuja vastuullisuuskriteereitä. Kriteerien sopivan vaatimustason määrittely tehdään yhteistyössä ja avoimessa markkinavuoropuhelussa alueen maatalous- ja elintarvikeyrittäjien, ruokapalveluammattilaisten ja hankinta-asiantuntijoiden kanssa.
Asettakaa strategiassa tavoitteet kotimaisen ruoan sekä lähi- ja luomuruoan osuudelle ja seuratkaa niiden toteutumista
- Vastuullisuusvaatimuksia käyttämällä liha- ja maitotuotteiden, perunoiden, viljatuotteiden sekä kananmunien osalta on mahdollista päästä 90 %:n kotimaisuusasteeseen.* Lähiruoalle sopiva tavoite on esimerkiksi 20 %.** Toisaalta pienissä maaseutukunnissa osuus voi olla hyvinkin korkea – parhaimmillaan jopa 80 %.*** Luomun käyttöä voi lisätä Portaat luomuun -järjestelmällä.
- Linjatkaa kunnan tai hyvinvointialueen kestävistä elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoista selkeästi strategiassa ja sitä täydentävässä hankintastrategiassa. Valmistelkaa linjaukset yhteistyössä ruokapalveluista ja -hankinnoista vastaavien kanssa. Strategiset tavoitteet ovat tärkeitä, vaikka hankinnat tehtäisiin hankintarenkaiden, yhteishankintayhtiöiden puitejärjestelyjen tai dynaamisen minikilpailutuksen kautta.
* Selvitys julkisten elintarvikehankintojen vastuullisuudesta ja kotimaisuusasteesta
** ja *** Perustuen Ruralia Instituutin selvitykseen lähiruoan käytöstä ja aluetaloudellisista vaikutuksista. Viitaharju Leena, Kujala Susanna, Hakala Outi ja Trogen Ada. (2020). Lähiruoka puheissa ja teoissa – Julkiskeittiöiden lähiruoan käytön muutos vuosien 2013 ja 2019 välillä. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 201. Lähiruoka puheissa ja teoissa : julkiskeittiöiden lähiruoan käytön muutos vuosien 2013 ja 2019 välillä
Sitoutukaa vastuullisuuden lisäämiseen ruokahankinnoissa vastuullisuutta ja ravitsemuslaatua tukevien hankintakriteerien avulla
- Elintarviketurvallisuutta, eläinten hyvinvointia, ympäristövastuullisuutta ja ravitsemuslaatua huomioivat hankintakriteerit löytyvät hankintoja tekevien tueksi kriteeripankki.fi -palvelusta.
- Varmistakaa riittävät resurssit elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen valmisteluun, jotta hankinnat toteutetaan osaavasti, vastuullisuuskriteereitä hyödyntäen ja paikallisten toimittajien kanssa markkinavuoropuhelua käyden. Muistakaa varata resursseja myös hankintojen seurantaan.
Kuntapäättäjät arvostavat kotimaista, lähellä tuotettua ruokaa
Ruralia-instituutti selvitti kuntapäättäjien näkemyksiä oman kunnan elintarvikehankinnoista:
- Lähes puolet kuntapäättäjistä on kiinnostunut saamaan lisää tietoa kuntansa elintarvikehankinnoista kuten lähiruoan käytöstä, einesten ja luomuelintarvikkeiden hinnasta.
- Lähes 70 % kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä ilmoitti, että on itse toiminut lähi- tai luomuruoan käytön edistämisen eteen jollain tavalla.
- Kuntapäättäjät arvioivat lähiruoan käytön kunnallisessa ruokapalveluissa kasvavan hieman nykyisestä vuoteen 2030 mennessä johtuen muun muassa huoltovarmuuden huomioimisesta.
- Elintarvikehankintojen mahdollisimman suuri kotimaisuusaste nousi kuntapäättäjien näkemyksissä tärkeimpien tekijöiden joukkoon ruoan turvallisuuden ja hyvän maun lisäksi.
- Kuntapäättäjät yhdistävät lähiruokaan etenkin tuoreuden, oman alueen työllisyyden edistämisen ja hyvän maun.
Kyselyn toteutti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Lähiruoan käytön kehittyminen julkisissa ammattikeittiöissä ja sen aluetaloudelliset vaikutukset -hanketta ja siihen vastasi 191 kuntapäättäjää.
Paikalliseen luomuun ja lähiruokaan panostaminen tuo työtä ja euroja kotimaakuntaan
Lähiruoan hyötyjä ovat jäljitettävyys, lyhyet kuljetukset ja tuoreus. Lisäksi lähiruoka tuo työpaikkoja ja tuloja omaan maakuntaan.
Kun ruoka hankitaan suoraan paikallisilta toimijoilta, esimerkiksi dynaamista hankintajärjestelmää käyttämällä tai pienhankintoina, lähiruoan kustannukset voivat parhaimmillaan alentua.
Lisää lähi- ja luomuruokaa dynaamisella hankintajärjestelmällä -opas
Lisäksi kannattaa panostaa kestävään ja sesonginmukaiseen ruokalistasuunnitteluun sekä lisätä sesongin kasvisten, marjojen ja kalojen käyttöä ruokalistalla.
Luomun osuus elintarvikehankinnoista tulisi olla 25 %. Tämä tavoite on saavutettavissa kustannustehokkaasti hyödyntämällä EU:n luomumaito- ja luomuhedelmätukea, sekä keskittämällä luomuhankinnat edullisen hintaluokan tuotteisiin. Luomun käyttöä kannattaa lisätä etenkin hinnaltaan edullisissa tuoteryhmissä kuten viljat, maito, kasvikset ja kananmunat.
Lähiruoan tuotanto vahvistaa paikallistaloutta ja lisää henkilötyövuosia. Vaikutukset vaihtelevat maakunnittain, mutta kaikkialla lisäpanostukset tukevat sekä työllisyyttä että aluetalouden kasvua.*
*Lähde: Viitaharju Leena, Kujala Susanna, Hakala Outi ja Trogen Ada. (2020). Lähiruoka puheissa ja teoissa – Julkiskeittiöiden lähiruoan käytön muutos vuosien 2013 ja 2019 välillä. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 201.
Hankintaesimerkkejä laadukkaista elintarvikehankinnoista
Katso, miten elintarvikehankinnoilla on vaikutettu eri puolilla Suomea.
Salon kaupungin hankintapoliittinen ohjelma varmistaa elintarvikehankintojen korkean kotimaisuusasteen
Salon kaupunki kilpailutti elintarvikehankinnat vuosille 2018–2022 käyttäen vastuullisuuskriteereitä, jotka edistävät eläinten hyvinvointia, elintarviketurvallisuutta, ympäristövastuuta ja sosiaalista vastuullisuutta. Kilpailutuksen myötä kaikkien kokolihatuotteiden ja broilerin lihan alkuperä on 100 prosenttisesti kotimaista ja elintarvikkeiden kotimaisuusaste nousi kokonaisuudessaan.
Kriteereihin sisältyi muun muassa antibioottien käytön rajoittaminen, siansaparoiden typistämiskiellon noudattaminen ja broilereiden jalkapohjaindeksin seuranta. Kaikilta tuottajilta – kotimaisilta ja ulkomaisilta – edellytettiin vähintään Suomen lainsäädännön mukaista tuotantotasoa. Kilpailutus toteutettiin avoimessa vuoropuhelussa yritysten kanssa, ja hankintaa jaettiin pienempiin osiin pientuottajien osallistumisen helpottamiseksi. Vaikka paikallisia tarjouksia ei saatu, prosessi paransi hankintojen laatua ja läpinäkyvyyttä.
Salon kaupunki jatkaa työtä kestävien ja kotimaista alkuperää olevien elintarvikehankintojen eteen. Salon kaupungin hankintapoliittisessa ohjelmassa vuosille 2024-2028 on linjattu, että elintarvikehankintojen minimivaatimukset laaditaan siten, että hankitaan Suomen lainsäädännön vaatimuksin tuotettuja elintarvikkeita. Näin ollen myös uusi elintarvikehankintojen kilpailutus vuonna 2021 toteutettiin samoja kriteereitä ja hankintapoliittisen ohjelman tavoitteita noudatellen.
Hankintapoliittisen ohjelman päämääränä ovat kaupunkistrategian mukaisesti elinvoimaiset hankinnat, hyvinvointia tukevat hankinnat ja kestävän talouden hankinnat. Hankintapoliittisessa ohjelmassa on määritelty hankinnoille asetettavat tavoitteet, vastuut sekä kuvattu mittarit, joilla hankintojen tavoitteiden toteutumista seurantaan.
Joensuussa kehitetään lähiruokahankintoja osana vastuullista ruokapalvelua
Joensuun kaupungin julkisista ruokapalveluista vastaa Polkka, Pohjois-Karjalan tukipalvelut oy, joka valmistaa päivittäin noin 20 000 ateriaa maakunnan kouluissa, päiväkodeissa, hoivakodeissa ja sairaaloissa. Polkka on Joensuun, useiden muiden kuntien sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen omistama palveluyhtiö.
Lähiruoka on Polkan ruokahankinnoissa tärkeä osa vastuullisuustyötä. Yhtiö valitsee lähiruokavaihtoehdon aina kun se on toiminnallisesti ja hankintakriteerien puolesta mahdollista. Tällä hetkellä Polkan ruokahankinnoista noin 15 prosenttia on lähiruokaa, ja tavoitteena on nostaa osuus 19 prosenttiin. Lähiruokaan kohdistuvat hankinnat ovat vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa.
Lähiruoka on myös nostettu esiin Pohjois-Karjalan strategisissa linjauksissa osana kestävän luonnonvarojen käytön ja matkailun kehittämistä. Alueen monipuolinen ruoantuotanto, kuten kotieläintuotanto, marjanviljely ja luomutuotanto, tarjoaa vahvan pohjan julkisten ruokapalveluiden ja paikallisten elintarvikealan toimijoiden yhteistyölle.
Lähde ja lisätietoja:
Lähiruokahankinnoista alueellista elinvoimaa — oppeja käytännön esimerkeistä, Ruralia-instituutti, 2024
Ii panostaa lähiruokaan ja kestävään ruokapalveluun
Iin kunnan ateriapalvelut vastaavat koulujen, päiväkotien ja henkilöstöruokailun järjestämisestä sekä tilaustarjoiluista. Ruoka valmistetaan yhdessä valmistuskeittiössä päivittäin noin 1 500–1 600 annoksen verran Cook & Chill -menetelmällä. Ruoat toimitetaan kylminä eri toimipisteisiin kolme kertaa viikossa.
Lähiruoka on ollut Iissä pitkään kehittämisen kohteena. Vuonna 2023 Oulun seudulta hankittujen elintarvikkeiden arvo oli noin 164 600 euroa eli 26 prosenttia koko elintarvikehankintojen summasta. Kokonaisuudessaan elintarvikkeisiin käytettiin noin 623 000 euroa, ja kotimaisuusaste oli noin 80 prosenttia. Lähiruoan käyttöä aiotaan edelleen edistää, vaikka asiakasmäärien ennakoidaan vähenevän tulevaisuudessa.
Iin ateriapalvelut on mukana Oulun seudun yhteishankintarenkaassa, jonka kilpailutuksista vastaa kuntaomisteinen Monetra. Monetran dynaamisella hankintamallilla elintarvikkeita hankitaan vuosittain noin 18 miljoonalla eurolla.
Iin kunnassa alkutuotannon työpaikkojen osuus on noin seitsemän prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla alkutuotanto painottuu maidon ja naudanlihan tuotantoon. Lisäksi perunan ja viljan viljely sekä kalan tuotanto ja jalostus muodostavat maakunnassa elintarvikealan keskeisiä osa-alueita.
Lähiruoan hyödyntäminen on linjassa Iin kunnassa pitkään jatkuneen resurssiviisauden ja ilmastotavoitteiden kanssa. Kunta on saanut kansainvälistä huomiota ympäristötoimistaan, ja kestävyyden teemat näkyvät myös koulujen ja päiväkotien arjessa ympäristökasvatuksena.
Lähde ja lisätietoja:
Lähiruokahankinnoista alueellista elinvoimaa — oppeja käytännön esimerkeistä, Ruralia-instituutti, 2024
Kajaanin Mamselli varmistaa ruokahuollon jatkuvuutta vararuokamallilla
Kajaanin Mamselli kehittää kaupungin ruokahuoltoa tukevaa vararuokamallia osana huoltovarmuuden vahvistamista. Mallin avulla varaudutaan tilanteisiin, joissa normaali ruokahuolto voi häiriintyä esimerkiksi sähkökatkosten, lakkojen tai muiden poikkeustilanteiden vuoksi.
Osana kehitystyötä Mamselli testaa säännöllisesti elintarviketoimittajien valikoimista löytyviä, hyvin säilyviä tuotteita ja kerää niistä palautetta käyttäjiltä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka mahdollistavat koulujen ja päiväkotien ruokahuollon jatkumisen myös häiriötilanteissa.
Varautumista ohjaa kaupungin valmiussuunnitelma ja konkreettiset toimintakortit eri tilanteita varten. Mamselli osallistuu aktiivisesti myös harjoituksiin yhteistyössä Kajaanin kaupungin eri toimialojen kanssa varmistaakseen toimivan kokonaisuuden.
Kuntien varautumisvelvollisuus perustuu valmiuslakiin. Valmiussuunnittelulla, ennakkovalmisteluilla ja erilaisilla harjoituksilla pyritään varmistamaan kuntien tehtävien mahdollisimman hyvä hoitaminen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kajaanissa tähän vastataan kehittämällä käytännönläheisiä ratkaisuja osana ruokapalvelujen jatkuvuuden turvaamista.
Lue alkuperäinen tiedote:
Toimiva vararuokamalli on tärkeä osa häiriötilanteisiin varautumista
Päättäjäwebinaarit
Kuntapäättäjien aamukahviwebinaari elintarvikehankinnoista 2.9.2025, klo 8.30-9.30
Tilaisuudessa kuulet ministeri Sari Essayahin terveiset uusille päättäjille ja esittelemme keinoja vaikuttaa kuntasi ruokapalveluiden hankintoihin, jotta ne tukevat elinvoimaa ja aluetaloutta.
Tilaisuuden tallenne:
Tilaisuuden esitykset: kuntapäättäjät
Kuntapäättäjätilaisuus 2.9.2025 – Avauskalvot
Kuntapäättäjän vaikuttamisen keinot – Auli Väänänen, mmm
Miten kotimaisuus ja vastuullisuus näkyvät Espoon kaupungin ruokahankinnoissa – Minna-Leena Ahola, Espoon kaupunki
Miten kotimaisuus ja vastuullisuus näkyy Espoo Cateringin ruokahankinnoissa – Regina Ekroos, Espoon kaupunki
Näin Tyrnävällä panostetaan paikalliseen ruokaan – Annukka Suotula, Tyrnävän kunta
Hyvinvointialueiden päättäjien aamukahviwebinaari elintarvikehankinnoista
9.9.2025, klo 8.30-9.30
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan keinoista lisätä kustannustehokkaasti kotimaisen ja lähiruoan käyttöä hyvinvointialueilla. Tilaisuuden avaa valtiosihteeri Päivi Nerg maa- ja metsätalousministeriöstä.
| Tilaisuuden tallenne: |