Pientalon lämmitys
Pientaloissa on useita vaihtoehtoja lämmitysjärjestelmäksi. Lämmitysjärjestelmän valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota hankinta- ja käyttökustannusten lisäksi ympäristöystävällisyyteen, käytön vaivattomuuteen sekä energiakustannuksiin nyt ja tulevaisuudessa. Täydentävät lämmitysjärjestelmät toimivat varalämmönlähteenä, pienentävät ostoenergian tarvetta ja voivat tarjota mahdollisuuksia kulutusjoustoon.
Ennen lämmitysjärjestelmän vaihtoa tai valintaa on tärkeää miettiä, voiko talon lämmitysenergiantarvetta vähentää paremmalla eristyksellä ja tiivistyksellä. Rakennuksen lämmitystarpeen pienentämiseen tähtäävät investoinnit on järkevää suunnitella samassa yhteydessä, kun lämmitysjärjestelmää valitaa. Silloin lämmitystarve voidaan huomioida uuden lämmitysjärjestelmän valinnassa ja mitoituksessa.
Mihin kotona tarvitaan lämmitystä?
Pientalossa tarvitaan lämmitysenergiaa lämmittämään huonetilat, taloon ulkoa tuotava raitis ilma sekä lämmin käyttövesi. Talon lämmitystarve vaihtelee muun muassa ulkolämpötilan ja talon lämpökuormien mukaan.
Kodin kokonaisenergiankulutus jakautuu tyypillisesti:
- Huonetilojen lämmitys 40–60%
- Käyttöveden lämmitys 10–25%
- Tuloilman esilämmitys 5–15%
- Huoneisto- ja kiinteistösähkö 20–30%
Huonetilojen lämmitys
Lämmitysjärjestelmä kannattaa suunnitella siten, että asuintilojen, puolilämpimien tilojen ja pesutilojen lämmitystä voidaan ohjata erikseen. Tämä mahdollistaa eri tilojen lämmittämisen tarpeen mukaan. Esimerkiksi pesutilojen lattialämmitystä voidaan pitää silloin päällä kesälläkin vaikka talon muu lämmitys on pois päältä.
Tuloilman lämmitys
Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa raitis ilma puhalletaan huoneisiin tuloilmakanavien ja -venttiilien kautta. Kylmä ulkoilma lämmitetään lämmöntalteenottolaitteessa (LTO) talosta poistettavasta ilmasta saatavalla lämpöenergialla. Mikäli LTO-laitteella ei saada tuloilmaa riittävän lämpimäksi (noin +15°C), tuloilmaa lämmitetään ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterilla.
Jälkilämmityspatterissa on joko sähkövastus tai vesikierukka. Taloissa, joissa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä, jälkilämmityspatteri voidaan toteuttaa omana vesikiertoisena piirinään, jolloin tuloilman lämmityksessä voidaan hyödyntää samaa lämmitysenergiaa kuin varsinaisessa lämmitysjärjestelmässäkin.
Lämmin käyttövesi
Käyttöveden lämmitykseen kuluu tyypillisesti noin 10-25 % koko lämmitysenergiasta. Keskimäärin lämmintä käyttövettä kulutetaan 35-50 litraa/asukas/vrk. Asukkaiden käyttötottumuksilla on suuri vaikutus lämpimän käyttöveden energiankulutukseen.
Kuinka lämmintä kotona tulisi olla?
Sopiva huonelämpötila kodin oleskelutiloissa on noin 21 °C. Sitä pidetään myös terveellisenä ja energiataloudellisena lämpötilana.
Lämpötilan laskeminen yhdellä asteella tarkoittaa viisi prosenttia pienempää energiankulutusta. Siksi säätötoimet pienentävät suoraan lämmityslaskua.
Oikeat lämpötilat asuinhuoneissa parantavat asumisviihtyvyyttä ja sisäilman laatua monella tavalla. Liian lämpimässä vireystila laskee ja lämmityskaudella sisäilma on entistäkin kuivempaa. Kovilla pakkasilla kodin sisäilma voi olla haitallisen kuivaa, jos sisälämpötila on liian korkea. Matalampi lämpötila myös pienentää rakennusmateriaalien haitallisia päästöjä.
Jos huoneistossa tuntuu vetoiselta, tutki mistä se johtuu ennen kuin lisäät lämmitystä. Syy voi olla puutteellinen ikkunoiden ja ovien tiivistys, väärin säädetty ilmanvaihto tai rakenteellinen vika. Huolehdi myös tilojen riittävästä ilmanvaihdosta. Kylpyhuone kuivuu ilmanvaihtoa tehostamalla ja kuivaamalla lattiat suihkun jälkeen. Mahdollinen lattialämmitys tehostaa lattian kuivumista.
Mikä on oikea huonelämpötila kotona?
Suositeltavat sisälämpötilat kotona:
- Oleskelutilat 20–21 ºC
- Makuuhuoneet 18–20 ºC
- Kylpyhuoneet 22–23 ºC
- Varastot 12 ºC
- Autotallit 5 ºC
- Tuulikaapit ja porrashuoneet 15–18 °C