Ener­giayh­tei­söt sähkön tuotantoon ja jakeluun

Voiko taloyhtiön paikallisessa energiayhteisössä osakkaista osa olla jäseniä ja osa ei?

Kyllä. Taloyhtiön osakkaiden osallistuminen paikalliseen energiayhteisöön on vapaaehtoista. Kuitenkin, mikäli energiayhteisö on nimenomaan paikallinen energiayhteisö, eli energiayhteisö on taloyhtiön perustama, ja taloyhtiö vastaa investoinnista, osakkaat, jotka kieltäytyvät osallistumasta energiayhteisöön ja hyvityslaskentaan, eivät hyödy hyvityslaskennasta, mutta joutuvat kuitenkin taloyhtiön osakkaina osallistumaan investointikustannuksiin.

Jos taloyhtiön kaikki osakkaat eivät ole jäseniä, onko silloin muotona aktiivisten asiakkaiden ryhmä, jos vaikkapa vain yksi osakas ilmoittaa jäävänsä pois?

Ei ole. Aktiivisten asiakkaiden ryhmä muodostuu vain, jos vain kyseinen ryhmä osallistuu investointikustannuksiin ja ryhmän ulkopuoliset eivät osallistu siihen. Jos esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmä on hankittu jo aiemmin taloyhtiön hankintana, johon kaikki ovat silloin osallistuneet ja myöhemmin perustetaan energiayhteisö jakamaan kiinteistösähkönkulutuksen ylittävää sähköntuotantoa osakkaille, tätä varten voidaan perustaa vain paikallinen energiayhteisö, johon kaikkien osakkaiden ei kuitenkaan tarvitse liittyä.

Mistä taloyhtiö saa energiayhteisöön liittyvät sähkönkäyttötiedot?

Jakeluverkonhaltija rekisteröi energiayhteisön antamat tiedot Fingridin ylläpitämään datahubiin.Datahubissa on asiakasportaali, johon kirjautumalla löytyy kaikki taloyhtiön ja energiayhteisön käyttöpaikkoihin liittyvät sähkönkäyttötiedot. Datahubin asiakasportaaliin pääsee kirjautumaan energiayhteisön valtuuttama henkilö, esim. isännöitsijä.

Voiko esimerkiksi kyläyhdistys perustaa energiayhteisön?

Kyläyhdistys ei voi perustaa tällä hetkellä hyvityslaskentaan perustuvaa energiayhteisöä, sillä nykylainsäädännön mukaiseen energiayhteisöön osallistuvien sähkönkäyttöpaikkojen pitää sijaita samalla kiinteistöllä tai kiinteistöryhmällä, sekä saman sähköliittymän alaisuudessa.

Millainen on rengasyhteys?

Rengasyhteys tarkoittaa, että kohteeseen tai kohteesta voidaan syöttää sähköä kahta kautta. Lainsäädännön mukaan kaiken tuotantolaitteiston tuottaman sähkön tulee siirtyä suoraan tuotantolaitteistosta kulutuskohteeseen, kuten taloon tai asuntoon. Tuotantolaitoksen tulee liittyä kulutukseen yhdellä johdolla, eikä sähköä saa missään tilanteessa siirtyä tuotantolaitteiston kautta kulutuskohteesta toiseen.

Jos hankkii aurinkopaneelit taloyhtiöön, onko aina järkevää perustaa energiayhteisö?

Lähtökohtaisesti kyllä. Hyvityslaskenta mahdollistaa suuremman aurinkopaneelijärjestelmän mitoituksen, jolloin järjestelmän suhteellinen hankintahinta (€/kWp) pienenee, ja aurinkosähköä voidaan hyödyntää pelkän kiinteistösähkön lisäksi kattamaan osakkaiden sähkönkulutusta. Nämä parantavat investoinnin kannattavuutta.

Keskustelut ja päätöksenteko pitää kuitenkin tehdä taloyhtiökohtaisesti ja mielellään hyödyntää aurinkosähköselvitystä päätöksenteon apuna. Energiayhteisöjen huomioiminen aurinkosähköjärjestelmän mitoituksessa kasvattaa voimalan kokoluokkaa, jolloin voimala luonnollisesti vaatii enemmän tilaa. Jos aurinkopaneeliasennuksille sopivaa pinta-alaa ei ole tarpeeksi, tämä rajoittaa hankittavan järjestelmän kokoa, ja kiinteistösähkön ylittävän energiantuotannon määrä on vähäisempää. Tällöin energiayhteisön perustaminen ei välttämättä ole kannattavaa. Aurinkovoimalan koon kasvattaminen suurentaa myös investointikustannuksia, mikä voi vaikuttaa taloyhtiön investointihalukkuuteen etenkin korkeiden korkojen aikoina.

Onko taloyhtiön sähkön myynnissä tilanteita, jolloin taloyhtiö joutuu maksamaan myydystä sähköstä sähköyhtiölle?

Jos verkkoon myydystä sähköstä maksetaan spot-sähkön hinnan mukainen korvaus, ja sähkön hinta on negatiivinen, joudutaan maksamaan verkkoon syötetystä sähköstä. Tämän vaikutus investoinnin kannattavuuteen on kuitenkin olemattoman pieni, sillä taloyhtiön aurinkosähköjärjestelmissä verkkoon myytävän sähkön osuus on hyvin pientä sen kokonaistuottoon verrattuna.

Millainen vaikutus energiayhteisön perustamisella on aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaikaan?

Energiayhteisön perustaminen parantaa aurinkosähköinvestoinnin kannattavuutta kahdella tapaa. Kun aurinkosähköjärjestelmän kokoluokkaa kasvatetaan, sen investointikustannukset suhteessa tehoon [€/kWp] pienenee. Lisäksi energiayhteisön avulla aurinkosähköjärjestelmällä tuotettu sähkö saadaan käytettyä paremmin taloyhtiön omassa käytössä, mistä saa yleensä paremman taloudellisen hyödyn kuin sähkön myynnistä sähköverkkoon.

Motivan Teemu Kettunen on käsitellyt hyvityslaskennan hyötyjä vuonna 2021 julkaistussa blogikirjoituksessa:

Miten energiayhteisö vaikuttaa rakennuksen E-lukuun?

Rakennuksen omistaman oikeushenkilön (esim. asunto-osakeyhtiö tai kiinteistöosakeyhtiö) tai asukkaan (esim. omakotiasukas) suoraan itse omistaman sähkön pientuotantolaitteiston tuottama sähkö pienentää rakennuksen E-lukua erikseen määritettyjen laskentasääntöjen mukaisesti. E-lukulaskennassa keskeisenä vaatimuksena on sähköntuotantolaitteiston suora omistus.

Energiayhteisön perustaminen tai hyvityslaskenta eivät suoraan vaikuta rakennuksen E-lukuun. Kiinteistön sisäisen energiayhteisön perustaminen kuitenkin kasvattaa kiinteistöön hankittavan sähköntuotantolaitteiston kokoa/tehoa, mikä pienentää rakennuksen E-lukua.

Kun taloyhtiöön perustetaan energiayhteisö, niin miten jakosuhde määritellään? Tapahtuuko se asunnon neliöiden suhteessa vai voidaanko se tehdä esim. aurinkosähköön tehtävän investoinnin suhteessa?

Jos aurinkosähköjärjestelmä taloyhtiöön on hankittu koko taloyhtiön hankkeena,  ylijäämäsähkö jaetaan osakkaille osakeomistusten suhteessa. Jos tästä ylijäämäsähkön jakosuhteesta haluttaisiin poiketa, kannattaa varmistaa taloyhtiölainsäädännön asiantuntijalta, onko suunniteltu jakotapa mahdollinen.

Jos aurinkosähköjärjestelmä mitoitetaan taloyhtiön kiinteistösähkön käytön mukaan, eikä aurinkopaneelien tuottamaa energiaa riitä reilusti jaettavaksi osakkaille, kannattaako perustaa energiayhteisö?

Jos energiayhteisön ylläpidosta tai hallinnasta ei koidu kustannuksia taloyhtiölle, on energiayhteisön perustaminen kannattavaa. Energiayhteisössä kaikki kiinteistösähkön tarpeen yli tuotettu sähkö voidaan käyttää taloyhtiössä, mikä hyödyttää osakkaita ylijäämäsähkön myyntiä enemmän. Jos kiinteistösähkön ylittävä aurinkosähkön tuotanto on vähäistä, ja energiayhteisön ylläpidosta tai sen hallinnasta koituu taloyhtiölle kustannuksia, voivat energiayhteisön ylläpidon kustannukset olla saatuja hyötyjä suurempia.

Voiko energiayhteisön yksi osakas saada lähes kaiken aurinkosähkön, jos muut ei käytä paljoakaan? Esimerkiksi, jos yksi osakas lataa sähköautoa, ja muut osakkaat eivät samaan aikaan juurikaan käytä sähköä, voidaanko aurinkosähköä suunnata osakkaalle sähköauton lataukseen, jolloin ylijäämäsähkön myyntiä voitaisiin pienentää?

Kiinteistösähkön ylittävä aurinkosähkön määrä jaetaan osakkaille ennalta määritettyjen jako-osuuksien mukaisesti, eli osakkaiden kunkin hetken sähkönkulutus ei vaikuta osakkaille jyvitettävän sähkön määrään. Se vaikuttaa vain sähköverkkoon myydyn sähkön määrään. Jako-osuuden muuttaminen tilannekohtaisesti osakkaiden sähkönkäytön tarpeen mukaan ei ole mahdollista.

Taloyhtiöissä osakkaat tekevät päätökset. Miten aurinkosähköhankinnan taakse saadaan myös ne osakkaat, jotka eivät itse asu talossa ja eivät suoraan hyödy itsetuotetusta sähköstä?

Hyvityslaskennalla huoneistojen sähkönkulutukseen jyvitetystä sähköstä saa hyödyn huoneiston sähkösopimuksen omistaja, siis vuokralainen, jos huoneisto on vuokrattu. Näin ollen osakkaat, jotka eivät asu taloyhtiössä, eivät saa huoneistolle jyvitetystä sähköstä hyötyä samaan tapaan kuin asukasosakkaat. Huoneistolle jyvitettävää aurinkosähköä voi kuitenkin käyttää asunnon vuokraamisessa houkuttimena tai siitä saatavan hyödyn voi sisällyttää vuokraan.

Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä. Sitä ylläpitää kantaverkkoyhtiö Fingrid. Datahub-palvelussa käsitellään sähkön käyttöön ja tuotantoon liittyviä tietoja sähkönkäyttöpaikan perusteella. Datahub-palvelu mahdollistaa tuotannon sekä kulutuksen netotuksen sekä energiayhteisölaskelmien suorituksen.

Erillinen linja määritellään sähkömarkkinalaissa. Sillä tarkoitetaan sähköjohtoa, joka liittää:

• erillisen tuotantoyksikön erilliseen asiakkaaseen ja
• tuottajan ja sähköntoimittajan niiden omiin tiloihin, tytäryrityksiin tai asiakkaisiin suoraa sähköntoimitusta varten.

Erillisen linjan rakentaminen ei ole luvanvaraista toimintaa, eli erillistä linjaa voidaan hyödyntää tuotanto- ja kulutuspaikan liittämiseen ilman paikallisverkkoyhtiön lupaa.

Erillinen linja saa liittää yhden tuotantopisteen vain yhteen kulutuspisteeseen, minkä lisäksi erillinen linja ei saa muodostaa rengasyhteyttä eri käyttöpaikkojen välille. Tällöin toiminnan katsottaisiin olevan luvanvaraisen sähköverkon rakentamista.

Hyvityslaskentaa sovelletaan paikallisen energiayhteisön ja aktiivisten asiakkaiden ryhmän sähkön pientuotannon jakamisessa.

Hyvityslaskennassa tuotettu sähkö hyödynnetään ensin täysimääräisesti siinä käyttöpaikassa, johon sähköntuotanto on kytketty, tyypillisesti kiinteistösähkön käyttöpaikassa. Tämän käyttöpaikan sähkönkulutuksen ylittävä sähköntuotanto jyvitetään kiinteistön muille sähkönkäyttöpaikoille, esimerkiksi kerrostalon huoneistoille, ennalta sovittujen jako-osuuksien mukaisesti. Jos hyvityslaskennalla käyttöpaikalle jyvitetty sähkö ylittää kyseisen käyttöpaikan sähkönkulutuksen, ylittävä osuus myydään ylijäämäsähkönä yleiseen sähköverkkoon jakotavan SMA tai SMB mukaisesti.

Tuotetun sähkön ja sähkönkulutuksen tasetta tarkastellaan tasejaksoittain, joiden pituus on 15 minuuttia (tasejakson sisäinen netotus).

Mikäli energiayhteisön jäseneltä jää hänelle hyvitettyä sähköä käyttämättä, hyvityslaskennan jakotavassa SMA ylijäämäsähkö kirjautuu energiayhteisön yhteiselle tuotantokäyttöpaikalle. Kaikilta jäseniltä käyttämättä jäänyt ylijäämäsähkö summautuu yhteen tälle samalle tuotantokäyttöpaikalle.

Tuotantokäyttöpaikalle solmitaan valitun sähköyhtiön kanssa ylijäämäsähkön myyntisopimus, jonka ehtojen mukaisesti kaikki tuotantokäyttöpaikalle kirjautuva sähkö myydään sähköyhtiölle. Taloudellisen hyödyn myydystä sähköstä saa tuotantokäyttöpaikan omistaja, esimerkiksi taloyhtiö.

Huom! Kuva aukeaa isommaksi hiirellä klikkaamalla.

Hyvityslaskennan jakotavassa SMB jokaiselle energiayhteisön jäsenelle luodaan oma virtuaalinen sähkön tuotantokäyttöpaikka. Mikäli energiayhteisön jäseneltä jää hänelle hyvityslaskennalla jyvitettyä sähköä käyttämättä, ylijäämäsähkö kirjautuu jäsenen tuotantokäyttöpaikalle.

Jokainen jäsen solmii oman ylijäämäsähkön myyntisopimuksen tuotantokäyttöpaikalleen haluamansa sähköyhtiön kanssa. Kaikki tuotantokäyttöpaikalle kirjautuva ylijäämäsähkö myydään kyseiselle yhtiölle ja taloudellisen hyödyn myynnistä saa suoraan energiayhteisön jäsen.

Huom! Kuva aukeaa isommaksi hiirellä klikkaamalla.

Suljettu jakeluverkko on verkko, jossa jaetaan sähköä maantieteellisesti rajatulla teollisuus- tai elinkeinoalueella tai yhteisiä palveluja tarjoavalla alueella. Siinä ei toimiteta sähköä kotitalousasiakkaille, pois lukien satunnainen käyttö pienessä määrässä kotitalouksia, joilla on työsuhteeseen perustuvia tai vastaavia yhteyksiä jakeluverkon omistajaan. Tämä siis sulkee pois kansalaisten energiayhteisöt suljetun jakeluverkon asiakkaina.

Käytännössä suljettu jakeluverkko tai kiinteistöverkko kuten vaikkapa yhdellä kiinteistöllä oleva kauppakeskus voivat muodostaa energiayhteisön nykyisten säännösten puitteissa. Suljettu verkko tarvitsee aina Energiavirastosta saadun luvan.

Lisätietoja verkkotoiminnan luvanvaraisuudesta Energiaviraston verkkosivuilta:
Verkkotoiminnan luvanvaraisuus

Yksittäisten asuntojen sähkömittarit kuuluvat kiinteistön sisäiseen kiinteistöverkkoon, jolloin koko kiinteistöllä on käytössä vain yksi jakeluverkkoon kytketty mittari sekä sähkösopimus. Tämä koko kiinteistön summamittari yhdistää yleisen kiinteistösähkön sekä erillisten asuntojen sähkönkäytön. Yksittäisten asuntojen sähkönkulutus määritetään asuntokohtaisen mittarin avulla, ja kiinteistön haltija laskuttaa asukkaalta maksua sähköstä ennalta sovitun laskentaperiaatteen mukaisesti.

Sähköverkon sähkönkulutuksen ja -tuotannon on oltava aina tasapainossa, jotta sähkön laatu pysyy korkealla.

Sähkömarkkinoilla sähköä myydään ja ostetaan vielä toistaiseksi 60 minuutin mittaisissa kaupankäyntijaksoissa. Kun energiamurros etenee, ja sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon määrä kasva, on tarpeen päivittää sähkömarkkinamallia yhteensopivaksi uuden tuotantorakenteen kanssa, jotta tuotannon ja kulutuksen tasapainotus toimii luotettavasti markkinahintojen ohjaamana.

Siksi markkinoilla tehdään siirtymää kohti yhteistä eurooppalaista 15 minuutin kaupankäyntijaksoa. Ensimmäinen askel tähän on 15 minuutin taseselvitysjaksoon siirtyminen, mikä tapahtui Suomessa keväällä 2023.

Jokaisen sähkönmyyjän on hankittava sähköjärjestelmään mahdollisimman tarkasti yhtä paljon sähköä kuin sen asiakkaiden odotetaan kuluttavan. Taseselvityksellä tarkoitetaan kunkin taseselvitysjakson aikana toteutuneiden sähkökauppojen selvittämistä, jonka tuloksena saadaan sähkömarkkinoiden osapuolen sähkötase ja tasepoikkeama.

Sähkömarkkinoiden osapuolilla on oltava toimija, joka tasapainottaa osapuolen sähkötaseen. Sähköyhtiö voi toimia itse tasevastaavana tai tasevastaavana voidaan käyttää ulkopuolista yritystä. Kun tasevastaavalle syntyy tasepoikkeamaa, Fingrid joutuu tasapainottamaan sähköverkkoa esimerkiksi lisäämällä sähköntuotantoa, mistä syntyy kustannuksia. Tasevastaava joutuu maksamaan tasepoikkeamaansa vastaavasti lisämaksuja korvatakseen kustannukset

Tasejakson sisäisessä netotuksessa tarkastellaan tuotetun sähkön pientuotannon määrää, sekä sen sähkönkäyttöpaikan sähkön kulutusta, mihin tuotantolaitos on kytketty. Tasejakson aikainen sähkönkulutus, sekä tuotetun sähköenergian määrä vähennetään toisistaan, ja laskennan perusteella kyseiselle tasejaksolle merkataan joko sähkön kulutusta tai tuotantoa lukujen erotusta vastaava määrä.

pohjautuu datahubin tietomallissa käyttöpaikan rinnakkaiskäyttöpaikkatietoon sekä pientuotantokäyttöpaikan tuotantolaitteen maksimitehotietoon. Netotuslaskenta suoritetaan aina, kun rinnakkaiskäyttöpaikkatieto on ilmoitettu ja pientuotantolaitteiden maksimitehon yhteenlaskettu summa on enintään 100 kVA.

Sähköverkkoyhtiön luoma virtuaalinen tuotantokäyttöpaikka, jonka avulla energiayhteisön jäsenet voivat myydä ylijäämäsähköä jakeluverkkoon jakotavan SMB mukaisesti. Virtuaalinen tuotantokäyttöpaikka liitetään jäsenen sähkönkäyttöpaikan yhteyteen.