Energian loppukäyttö kotitalouksissa

Vuonna 2023 kotitalouksien energian loppukulutus oli 63 TWh eli noin 23 % energian loppukulutuksesta. Kotitalouksien sähkönkulutus oli 22 TWh.
Kotitalouksien energiankäytöstä tilojen lämmityksen osuus oli 61 %, vedenlämmityksen osuus 16 %, saunojen osuus 5 % ja valaistuksen ja sähkölaitteiden osuus 13 % ja vapaa-ajanasuntojen osuus oli 5 % kokonaisuudesta.
Kotitalouksien energian loppukulutus kasvoi 15 % ajanjaksolla 2000–2023 (ilman lämpötilakorjausta). Samaan aikaan kotitalouksien lukumäärä kasvoi 24 % ja asuntojen kokonaispinta-ala 35 %.

Kotitalouksien_energian_loppukayton_jakauma_2023 — Kuva 1. Kotitalouksien energian loppukäytön jakauma 2023. Huom! kuva aukeaa isommaksi hiirellä klikkaamalla.

Kotitalouksien_energian_loppukayton_kotitalouksien_maaran_ja_pinta-alan_per_henkilo_kehitys_indeksina_2008-2023 — Kuva 2. Kotitalouksien energian loppukäytön, kotitalouksien määrän ja pinta-alan per henkilö kehitys indeksinä (2008 = 100), 2008–2023. Huom! kuva aukeaa isommaksi hiirellä klikkaamalla.

Seuraavassa kuvassa on esitetty kotitalouksien energiankulutus vuosina 2000 ja 2022 sekä analysoitu kulutusmuutoksiin vaikuttavia tekijöitä (ns. dekomponointitarkastelu).

Kotitalouksien energian loppukulutus kasvoi tarkastelujaksolla 4,5 TWh.
Sää lisäsi kulutusta 0,3 TWh.
Asuntojen määrän muutos olisi kasvattanut kotitalouksien kulutusta 13 TWh ilman muita kulutukseen vaikuttavia tekijöitä.
Asuntojen koon kasvu olisi kasvattanut kotitalouksien kulutusta 3,3 TWh ilman muita kulutukseen vaikuttavia tekijöitä.
Energiatehokkuustoimet vähensivät kulutusta 14 TWh.
Muut tekijät sisältävät esim. muutoksia kulutuskäyttäytymisessä ja ne lisäsivät kulutusta 1,4 TWh.

Kotitaloudet_2000-2022 — Kuva 3. Kotitalouksien energiankulutuksen muutoksen dekomponointi 2000–2022. Lähde: Odyssee-tietokanta Huom! kuva aukeaa isommaksi hiirellä klikkaamalla.

Dekomponointi:

Dekomponointitarkasteluissa erotellaan havaittuun kehitykseen vaikuttaneet erilaiset tekijät ja niiden merkitys. Menetelmän tuottamaa tieto on hyvä pitää enemmän suuntaa-antavana kuin tarkkana tuloksena. Menetelmä on hyvin herkkä muun muassa valittujen tekijöiden määritelmille ja aikasarjojen yhtenäisyydelle.