Hyppää sisältöön

Energian loppukäyttö ko­ti­ta­louk­sis­sa

  • Vuonna 2024 kotitalouksien energian loppukulutus oli 65 TWh eli noin 23 % energian loppukulutuksesta. Kotitalouksien sähkönkulutus oli 22 TWh.
  • Kotitalouksien energiankäytöstä tilojen lämmityksen osuus oli 62 %, vedenlämmityksen osuus 16 %, saunojen osuus 5 % ja valaistuksen ja sähkölaitteiden osuus 13 % ja vapaa-ajanasuntojen osuus oli 5 % kokonaisuudesta.
  • Kotitalouksien energian loppukulutus kasvoi 19 % ajanjaksolla 2000–2024 (ilman lämpötilakorjausta). Samaan aikaan kotitalouksien lukumäärä kasvoi 14 % ja asuntojen kokonaispinta-ala 37 %.  
Kotitalouksien energian loppukäytön jakauma 2024
Kuva 1. Kotitalouksien energian loppukäytön jakauma 2024. Huom! kuva aukeaa isommaksi hiirellä klikkaamalla.
Kotitalouksien energian loppukäytön kotitalouksien määrän ja pinta-alan per henkilö kehitys indeksinä 2008-2024
Kuva 2. Kotitalouksien energian loppukäytön, kotitalouksien määrän ja pinta-alan per henkilö kehitys indeksinä (2008 = 100), 2008–2024. Huom! kuva aukeaa isommaksi hiirellä klikkaamalla.

Seuraavassa kuvassa on esitetty kotitalouksien energiankulutus vuosina 2010 ja 2024 sekä analysoitu kulutusmuutoksiin vaikuttavia tekijöitä (ns. dekomponointitarkastelu).

  • Kotitalouksien energian loppukulutus laski tarkastelujaksolla 13 TWh. 
  • Sää vähensi kulutusta 6,9 TWh. 
  • Asuntojen määrän muutos olisi kasvattanut kotitalouksien kulutusta 9,1 TWh ilman muita kulutukseen vaikuttavia tekijöitä. 
  • Asuntojen koko ei kasvanut tarkastelujaksolla. 
  • Energiatehokkuustoimet vähensivät kulutusta 21 TWh. 
  • Muut tekijät sisältävät esim. muutoksia kulutuskäyttäytymisessä ja ne lisäsivät kulutusta 6 TWh.
Kotitaloudet 2010-2024
Kuva 3. Kotitalouksien energiankulutuksen muutoksen dekomponointi 2010–2024. Lähde: Odyssee-tietokanta Huom! kuva aukeaa isommaksi hiirellä klikkaamalla.

Dekomponointi:

Dekomponointitarkasteluissa erotellaan havaittuun kehitykseen vaikuttaneet erilaiset tekijät ja niiden merkitys. Menetelmän tuottamaa tietoa on hyvä pitää enemmän suuntaa-antavana kuin tarkkana tuloksena. Menetelmä on hyvin herkkä muun muassa valittujen tekijöiden määritelmille ja aikasarjojen yhtenäisyydelle.

Ota yhteyttä

Lea Gynther, johtava asiantuntija

Lea Gynther

johtava asiantuntija