Läm­mi­tys­ver­kon perussäätö

Koulukiinteistö Turussa, Ruiskatu:
Turkulainen ammattikorkeakoulu säästi rahaa

Turun terveydenhoidon ammattikorkeakoulussa käynnistettiin vuonna 2013 lämmitysjärjestelmän korjaustyö, joka yhteydessä uusittiin linjasulku-, linjasäätö- sekä patteriventtiilit ja tehtiin lämmitysjärjestelmän perussäätö.

Kiinteistössä oli jo aiemmin vuonna 2004 tehty ilmanvaihdon saneeraus, jossa poistoilman lämpö otetaan talteen ja käytetään tuloilman lämmitykseen. Tämän jälkeen lämmitysjärjestelmää ei kuitenkaan säädetty.

Turun Kiinteistöliikelaitoksen edustajan mukaan lämmitysjärjestelmän korjaukset ja säädöt olisi pitänyt toteuttaa jo aiemmin, sillä ilmanvaihdon saneerauksen jälkeen lämmityksen tasapainotusta ei tehty. Hanke oli heidän mukaansa huomattavan kannattava; tulokset hyvät, jopa erinomaiset.

Erinomaiset säästöt

Lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä säädettiin lämmitysjärjestelmän veden virtaamia niin, että lämmitysjärjestelmään menee oikeanlämpöistä vettä. Säädön ansiosta kaukolämmön kulutus väheni huomattavasti.

Samalla kaikkiin lämmityspattereihin vaihdettiin termostaattiset patteriventtiilit, jotka reagoivat luokkahuoneissa olevista ihmisistä, valaisimista ja sähkölaitteista tulevaan lämpöön ja säätävät lämmitystä niiden mukaan.

Lämmitysjärjestelmän perussäädölle tuli hintaa 68 000 euroa, mutta samalla säästettiin roimasti lämmitysenergiaa. Vuosittain energiaa säästyi perussäädön ansiosta 614 MWh, eli urakka maksaa itsensä takaisin kahdessa vuodessa. Perussäätö olisi kannattanut toteuttaa kohteessa jo aiemmin, mutta Kiinteistöliikelaitoksen mukaan saavutetut säästöt olivat erittäin hyvät. Lämmityksen säätö tulisi ehdottomasti toteuttaa esimerkiksi ilmanvaihdon saneerauksen jälkeen.

Turun terveydenhoidon ammattikorkeakoulu ja ammatti-instituutti

• Rakennettu 1979, laajennettu 1988.
• Rakennuksen lämmitetty nettopinta-ala 98 900 m².
• Lämmitysjärjestelmän perussäätö tehtiin vuonna 2013.
• Perussäädön jälkeen lämmitysenergian säästö oli 613 MWh eli 17 %.
• Urakan hinta oli 68 119 euroa ja takaisinmaksuaika 2 vuotta.

Motiva Oy on yhdessä ympäristöministeriön, Energiateollisuus ry:n, Helen Oy:n, Oras Oy:n, Ouman Oy:n ja Rettig Lämpö Oy:n kanssa laatinut taloyhtiöille ohjeita siitä, miten lämmityksen energiankulutukseen voi vaikuttaa muun muassa patteriverkoston perussäädöllä. Ohjeissa nostetaan esiin myös se, kuinka tärkeää lämmitysverkoston tasapainotus ja perussäätäminen on peruskorjaus- tai esimerkiksi ikkuna- tai ilmanvaihtoremonttien jälkeen.

10 ohjetta taloyhtiölle patteriverkon perussäädöstä

1. Selvittäkää taloyhtiön olosuhteet kysymällä tietoa asukkailta esimerkiksi teettämällä olosuhdekysely, jossa selvitetään huoneistojen lämpötilat, patteriverkoston äänet ja muut huoneistoissa ilmenevät ongelmat (vetoisuus jne.). Käykää myös yhteisesti läpi tavoitetaso huoneistojen lämpötilojen osalta.

2. Sopikaa taloyhtiössä yhteiset pelisäännöt sisälämpötilan osalta. Muistakaa sopia pelisäännöt myös huoltoyhtiön ja isännöitsijän kanssa.

3. Selvittäkää, voidaanko tilannetta parantaa pienillä korjauksilla ja säädöillä. Taloyhtiön hallitus, isännöitsijä ja huoltoyhtiö voivat yhdessä selvittää, voidaanko tilannetta parantaa pienillä toimenpiteillä (lämmityksen säätökäyrä, asuntokohtaiset säädöt, pienet korjaukset, rikkinäisten laitteiden vaihto jne.). Mikäli ongelmiin ei löydy näiden tahojen kautta ratkaisua, voidaan selvittämiseen myös hyödyntää asiaintuntijaa. Jos ongelmat eivät ratkea pienillä toimenpiteillä, voi patteriverkoston perussäätö tai muu korjaustoimenpide olla ajankohtainen.

4. Selvittäkää taloyhtiön tulevat korjaustarpeet ja laatikaa kunnossapitosuunnitelma (PTS) sekä sen pohjalta korjausohjelma.

• Miettikää patteriverkoston perussäädön oikea toteutusajankohta muihin korjaushankkeisiin nähden. Perussäätöä ei kannata toteuttaa esimerkiksi ennen ikkunaremonttia vaan vasta sen yhteydessä.
• Hyödyntäkää ammattilaisia kunnossapitosuunnitelman tekemiseen. Taloyhtiössä tietoa tarvittavista korjauksista ja energiankäytön tehostamistoimenpiteistä saa muun muassa teettämällä, kuntoarvion, energiakatselmuksen tai energiatodistuksen.
• Luvanvaraisissa ulkovaippaan tai ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuvissa korjaushankkeissa määräykset edellyttävät varmistamaan ilmanvaihdon ja lämmityksen oikean ja energiatehokkaan toiminnan, jolloin myös patteriverkoston perussäätö on yksi tarkasteltava asia.

5. Tiedottakaa laajasti taloyhtiötä tulevasta perussäätöhankkeesta ja kertokaa, mistä hankkeessa on kyse ja miksi se on tärkeää tehdä.

• Olosuhdekyselyssä annettu palaute sekä muut ongelmat on hyvä nostaa esiin ja kertoa kuinka näihin voidaan perussäädöllä vaikuttaa.

6. Teettäkää perussäädöstä kunnon suunnitelmat ammattilaisella.

• Suunnittelijalle tulisi kertoa myös muista mahdollisista korjaustarpeista (esim. kunnossapitosuunnitelman kautta), jotta perussäädön yhteydessä tehdään ainakin kaikki lämmitysverkostoon liittyvät tärkeät toimenpiteet.

7. Kilpailuttakaa urakan tekijät suunnitelmien pohjalta.

8. Hyödyntäkää tarvittaessa ulkopuolista valvojaa hankkeen toteutumisen varmistamiseksi.

9. Muistakaa toteutuneen hankkeen jälkeen seurata sekä energiankulutusta ja olosuhteita, jotta voitte olla varmoja hankkeen toteutumisesta ja sen tuloksista.

• Tarkistakaa, että yhteisesti sovitut tavoitteet sisälämpötilojen osalta toteutuvat.
• Varmistakaa, että lämmityksen säätökäyrä muutetaan vastaamaan perussäädön jälkeistä tilannetta ja sopikaa huollon kanssa yhteiset pelisäädöt säätökäyrän muuttamisesta.

10. Ottakaa huomioon, että perussäätö tulee tarvittaessa uusia kun taloyhtiössä jatketaan korjaustoimintaa, tai jos olosuhteissa tai lämmitysverkoston toiminnassa havaitaan ongelmia ajan kuluessa.

Patteriverkon perussäädön vaiheet – hyvä suunnittelu antaa parhaan lopputuloksen

Kun päätös patteriverkon perussäädöstä on syntynyt, kannattaa työn suunnittelu tilata asiaan perehtyneeltä suunnittelutoimistolta tai urakoitsijalta. Kun perussäätöön ja lämmitysverkoston toimintaan liittyvä suunnittelutyö on valmistunut, lähtee urakoitsija toteuttamaan itse perussäätöä.

Perussäädön vaiheet:

1. Patteriverkon perussäädön perusta ovat kunnon suunnitelmat, jotka on laatinut alan ammattilainen. Suunnittelijalle tulisi kertoa myös muista mahdollisista korjaustarpeista (esimerkiksi kunnossapitosuunnitelman avulla), jotta perussäädön yhteydessä tehdään ainakin kaikki lämmitysverkostoon liittyvät tärkeät toimenpiteet.
   
2. Perussäädön aikana pattereiden termostaatit irrotetaan ja lämmitysverkko täytetään vedellä, ilmataan tarvittaessa ja verkon paine säädetään. Lämmitysverkko on tärkeää ilmata, sillä verkkoon jäänyt ilma aiheuttaa korroosiota ja muita ongelmia. Myös patterikohtainen ilmaus on tärkeää. Jos verkon täyttö on tehty hapettomasti tai verkossa voidaan hyödyntää alipaineilmanpoistinta, ei patterikohtaista ilmausta välttämättä tarvita.
   
3. Tämän jälkeen sekä patteriventtiileihin että linjasäätöihin asetetaan suunnitellut esisäätöarvot. Linjasäätöventtiileistä tarkistetaan verkon vesivirtaamat tai vaihtoehtoisesti paine-erot.
   
4. Lopuksi termostaatit asennetaan takaisin paikoilleen ja niihin asetetaan haluttu huonelämpötila ja säätöalue, jolla rajoitetaan huoneistokohtaisen lämpötilan säätämistä. Huonelämpötila voidaan myös lukita tietylle tasolle, jolloin asukas ei voi säätää patterin lämpötilaa.
   
5. Viimeiseksi säädetään lämmitysjärjestelmän säätökäyrä, jolla varmistetaan, että lämmitysverkkoon menevä vesi on oikean lämpöistä.
   
6. Kun oikea säätökäyrä on saavutettu, mitataan huonelämpötilat. Säätökäyrän muuttamisen jälkeen kestää noin 1–3 vuorokautta, ennen kuin muutokset tuntuvat huoneistoissa.
   
7. Lämpötilojen hienosäätö eli varsinainen perussäätö on tärkeää tehdä lämmityskaudella, kun vuorokauden keskilämpötila on -5 celsiusastetta tai alle. Lisäksi on varmistettava, että ilmanvaihto toimii ja huoneistojen ikkunat ovat kiinni mittauksen aikana.

Sopikaa tavoitelluista sisälämpötiloista ja muistakaa tiedotus!

Tavoitellusta sisälämpötilasta kannattaa sopia kaikkien taloyhtiön asukkaiden ja mahdollisten muiden kiinteistön käyttäjien kanssa, sekä tiedottaa heille ajantasaisesti prosessin eri vaiheista ja toteutusajankohdista.

Taloyhtiö Helsingissä, Pajamäenkatu:
Helsinkiläinen taloyhtiö lisäsi asumismukavuutta

Asuntojen lämpötiloissa oli suuria eroja. Osa asukkaista valitti kotiensa kylmyyttä ja sitä, etteivät kaikki patterit lämmenneet. Samaan aikaan toisissa asunnoissa piti talvipakkasilla tuulettaa pitkiä aikoja asunnon viilentämiseksi.

”Tilanne oli normaali vanhan talon tilanne, eli huono”, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Matti Kleemola.

Taloyhtiön hallitus tilasi laskelmat ja suunnitelmat lämmitysverkoston perussäädöstä lämmönsäätöön perehtyneestä insinööritoimistosta. Sama toimisto otti myös koko urakan valvoakseen.

Lämmitysjärjestelmä uusiksi

Lämmitysjärjestelmä oli alkuperäisessä tilassa, joten perussäädön yhteydessä päätettiin vaihtaa kaikki liikkuvat ja kuluvat osat lämmönvaihdinta ja säädintä lukuun ottamatta. Samalla taloyhtiössä tehtiin lämpökamerakuvaus ja tukittiin havaittuja asuntojen ilmavuotoja.

Perussäätö tehtiin lämmityskaudella 2012–2013 ja seuraavana talvena tehtiin vielä huoneistokohtaisia säätöjä kaikkein kylmimpiin asuntoihin, ja säädettiin säätökäyrää niin, että lämmitysjärjestelmässä kulkee lähtökohtaisesti oikean lämpöinen vesi, eivätkä huonekohtaiset termostaatit joudu juurikaan rajoittamaan lämpötilaa.

Kylmimmät asunnot lämpenivät

Patteriverkoston perussäädön tuloksena huoneistoissa on nyt tasaisemman lämpöistä. Kylmimmät asunnot lämpenivät ja kuumimmat viilenivät hiukan.

”Lopputulos on nyt niin hyvä, kuin mihin näin vanhassa taloyhtiössä voi päästä. Tärkeintä on, että huoneistoissa on tasalämpöistä. Energiaakin perussäädön jälkeen säästyy, vaikka kylmimmissä asunnoissa lämpötila on noussut”, sanoo Matti Kleemola.

”Kahden talven jälkeen lämmitysjärjestelmä toimii nyt hyvin, eikä siihen ole tarvinnut enää koskea. Onnistunut patteriverkoston perussäätö tarvitsee pitkäjänteisyyttä.”

Faktat:

• As Oy Pajamäentie 2, Helsinki
• Rakennettu vuonna 1959
• Neljä kerrosta, asuinhuoneistoja 30
• Rakennustilavuus 6 600 m³
• Patteriverkoston perussäätö tehtiin 2013
• Perussäädön jälkeen lämmitysenergian säästö oli 16 MWh eli 5 %.
• Patteriverkoston perussäädön hinta oli 28 000 euroa, josta pelkän perussäätötyön osuus 12 000 euroa. Hankkeessa uusittiin myös laitteita sekä linjasäätö- ja patteriventtiilit.

Taloyhtiö Tampereella, Saarenvainionkatu:
Tampereella lämpötilat tasapainoon

Tampereen Saarenvainion kadulla sijaitsevassa kerrostalossa toteutettiin patteriverkoston perussäätö sekä uusittiin patteri- ja linjasäätöventtiilit jo vuonna 2010. Perussäätö tehtiin kun patteriverkoston 1980-luvulta peräisin olevat termostaattiventtiilit vaihdettiin. Termostaattiventtiilit olivat osin viallisia ja tukkoisia, joten patteriverkko oli epätasapainossa, eikä toiminut suunnitellulla tavalla. Rakennuksessa oli muutama vuosi aiemmin myös uusittu ikkunat sekä tehty ilmanvaihdon nuohous ja ilmavirtojen säätö.

Saarenvainionkadun perussäätöprojekti onnistui suunnitellusti; lämmitysenergian säästö oli noin 39 MWh eli hieman yli 10 prosenttia. Toteutetun lämmönmittausseurannan avulla voitiin osoittaa, että perussäädön lämpötilatakuu toteutui. Lisäksi lämmönsäätimen säätökäyrää voitiin laskea matalammaksi, jolloin saavutettiin säästöä lämmitysenergiassa.

Faktat:

• As Oy Saarenvainionkatu 17
• Rakennettu 1971
• Seitsemän kerrosta, asuinhuoneistoja 33
• Rakennustilavuus 9070 m³
• Patteriverkoston perussäätö 2010
• Perussäädön jälkeen lämmitysenergiansäästö 39 MWh eli yli 10 %
• Urakan hinta 10 081 euroa