Opiskelemaan korkeakouluun – haussa puhtaan tulevaisuuden tekijöitä!
Mietitkö jatko-opintoja? Olemme koonneet tietoa, millaista opiskelu korkeakoulussa on, miten opintoihin hakeudutaan ja millä opintoaloilla voit opiskella kestäviin energiateknologioihin liittyviä opintoja. Lue myös kokemuksia opiskelijoilta, työssä olevilta ja opettajilta. Lähde opiskelemaan kestäviä energiateknologioita ja tule mukaan tekemään energiamurrosta!
Energiamurros tarvitsee tekijöitä
Energiamurros lisää rakennetun ympäristön ja uusiutuvan energian osaajien tarvetta. Uusia osaamistarpeita syntyy esimerkiksi hybridijärjestelmistä, joissa erilaisia järjestelmiä kytketään samaan kohteeseen, sekä automaatiojärjestelmien yhdistämisestä ja ohjelmoinnista.
Uusiutuvan energian parissa osaamista tarvitaan muun muassa järjestelmien mitoituksessa ja sähköasennuksissa. Lisäksi tarvitaan entistä laaja-alaisempaa, eri alojen tietoja yhdistävää osaamista rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa sekä uusien palvelujen kehittämisessä.
Videolla Helenin liiketoimintapäällikkö Krista Jaatinen-Koskela kertoo urastaan energia-alalla, aurinkoenergian kasvusta sekä alan monipuolisista työ- ja opiskelumahdollisuuksista.
Energia- ja energiatehokkuusalalla tarvitaan osaajia monenlaisiin tehtäviin. Työtä syntyy esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisesta, uusiutuvan energian ratkaisuista ja uusien energiateknologioiden kehittämisestä.
”Tämä ala on tulevaisuuden ala. Nyt näkee selvästi, että vaikka rakentaminen sakkaa, energia- ja energiatehokkuuspuolella työmäärä kasvaa koko ajan. Kiinteistöjä pitää remontoida ja uudistaa. Pitää saada energiakulutusta laskemaan ja kiinteistöistä pitää saada entistä älykkäämpiä”, toteaa hankekehityspäällikkö Timo-Mikael Sivula Granlundilta.
Vihreällä vedyllä on merkittävä rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Sitä voidaan hyödyntää uusiutuvan energian varastoinnissa ja käytössä, ja se tarjoaa uusia mahdollisuuksia fossiilisten energialähteiden korvaamiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään.
”Jos haluaa tehdä uusiutuvan energian parissa töitä, opiskelee vaan jotain siihen liittyvää oman mielenkiinnon mukaan. Työelämän kautta voi sitten kohdentaa omaa mielenkiintoaan. Opiskeluvaiheessa sitä ei tarvitse tietää tai päättää”, toteaa aurinkosähköjärjestelmien tuotepäällikkö Kimmo Karjalainen Eltel Networksilla.
Videolla Solarvoiman projektimyynnissä työskentelevä Maunu Nivala kertoo, miksi nuorten kannattaa hakeutua energia-alalle ja millaisia monipuolisia ja kiinnostavia mahdollisuuksia ala tarjoaa.
Uusiutuva energia tarvitsee osaajia
Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste, ja sen ratkaisemiseksi tarvitsemme muun muassa vastuullisia valintoja ja uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan muun muassa aurinko- ja tuulivoimaa. Suomessa vuonna 2023 uusiutuvalla energialla katettiin 42 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Erilaiset lämpöpumput ovat tärkeä osa uusiutuvan energian hyödyntämistä. Ne käyttävät ympäristön energiaa, kuten ilmaan, veteen ja maaperään sitoutunutta energiaa sekä hukkalämpöä, ja pienentävät näin ostoenergian tarvetta.
Uusiutuvalla energialla on suuri merkitys Suomen energiantuotannossa, mutta sitä tarvitaan vielä lisää. Samalla tulevaisuudessa tarvitaan työvoimaa asennukseen, ylläpitoon ja huoltoon. Investoinnit aurinkoenergiaan, lämpöpumppuihin ja tuulivoimaan ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina.
| Tuulivoima | Aurinkoenergia | Lämpöpumput |
| – Suunnitteilla tai rakentailla olevia maa- ja merituulivoimaloita on noin 20-kertainen määrä nykyiseen olemassa olevaan määrään verrattuna. – Tuulivoima-alan liikevaihto jatkaa kasvuaan voimalakapasiteetin kasvaessa. – Rakenteilla ja suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden investoinnit ovat kymmeniä miljardeja euroja. – Henkilöstömäärä kasvaa samassa suhteessa investointien kanssa. – Voimaloista runsas 40 % on kotimaisessa omistuksessa. | – Aurinkosähkön pientuotanto on ollut voimakkaassa kasvussa ja noin 5-kertaistunut viimeisen 5 vuoden aikana. – Investoinnit houkuttavat edelleen kotitalouksia, yrityksiä, kuntia ja maatiloja. – Kiristyvät määräykset tulevat vaikuttamaan myös kysyntään: tietyin ehdoin uusiin rakennuksiin on asennettava aurinkosähköä. – Teollisen kokoluokan aurinkosähkövoimalaitosten nopea rakentaminen kasvattaa kapasiteettia voimakkaasti. | – Vuonna 2023 myytiin noin 120 000 lämpöpumppua. – Suomeen asennettuun 1,6 miljoonaa lämpöpumppuun on investoitu 9 miljardia euroa. Ne tuottavat jo 20 % Suomen rakennusten lämmityksestä. – Maalämpö ja ilmalämpöpumppu ovat yleistyneet pääasiallisina lämmitystapoina kaikissa talotyypeissä, etenkin omakotitaloissa sekä muissa pientaloissa. |
Ammattikorkeakouluun vai yliopistoon?
Korkeakoulujärjestelmä koostuu Suomessa kahdesta osasta: ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Ammattikorkeakouluopinnoissa korostuvat työelämälähtöisyys sekä teorian ja käytännön yhdistäminen. Opintoihin sisältyy myös työharjoittelua. Yliopistoissa opetus puolestaan perustuu tieteelliseen tutkimukseen, ja opinnoissa painottuvat teoria, tutkimustieto ja tieteellinen ajattelu.
Opinnot eroavat myös rakenteeltaan ja laajuudeltaan. Ammattikorkeakoulututkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on yleensä 210–240 opintopistettä ja kesto noin 3,5–4 vuotta. Tekniikan alan insinööri (AMK) -tutkinto on yleensä 240 opintopisteen laajuinen ja kestää noin neljä vuotta.
Yliopistossa tekniikan alan opinnot muodostuvat yleensä kolmivuotisesta tekniikan kandidaatin tutkinnosta ja sitä seuraavasta kaksivuotisesta diplomi-insinöörin tutkinnosta. Molemmat koulutuspolut tarjoavat mahdollisuuksia työskennellä monipuolisissa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä.
Lue lisää:
- Tunin opiskelijalähettiläät: Miksi valita yliopisto-opinnot?
- LUT-yliopiston abitiimi: Yliopisto vai ammattikorkeakoulu?
- LUT-yliopiston abitiimi: Tekniikan opiskelu yliopistossa vai ammattikorkeakoulussa? DI vai insinööri (AMK)?
Opiskelu ammattikorkeakoulussa
Ammattikorkeakoulu antaa valmiudet työskennellä asiantuntija-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Opintojen kesto on noin 3,5–4,5 vuotta, ja niiden laajuus on tutkinnosta riippuen 210, 240 tai 270 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää. Opiskelu ammattikorkeakoulussa on yleensä koulumaisempaa kuin yliopistossa, ja opinnot suunnitellaan työelämän tarpeita huomioiden.
Opintojen rakenne on yleensä seuraavanlainen:
- Perusopinnot: kieli- ja viestintäopinnot sekä muut työelämävalmiuksia tukevat opinnot.
- Ammattiopinnot: opiskeltavan alan ydinosaaminen.
- Valinnaiset ja vapaasti valittavat opinnot: oman kiinnostuksen mukaan valittavat opinnot omassa tai muussa korkeakoulussa.
- Harjoittelu: opitun tiedon ja osaamisen soveltaminen käytäntöön.
- Opinnäytetyö: työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistyö. Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä.
Opintoja järjestetään sekä päivä- että monimuotototeutuksina. Monimuotototeutus soveltuu esimerkiksi työelämässä oleville. Opinnoissa hyödynnetään lähiopetusta, verkko-opiskelua ja työelämässä tapahtuvaa oppimista. Kansainvälisyydestä kiinnostuneille on tarjolla myös englanninkielisiä tutkintoja. Lisäksi opintoihin voi sisällyttää harjoittelua ulkomailla tai opiskelijavaihtoon voi lähteä osana tutkintoa.
Ammattikorkeakouluopinnoista on koottu lisätietoa ammattikorkeakoulujen yhteisille sivuille: www.ammattikorkeakouluun.fi
Lue kuulumisia ammattikorkeakoulusta:
- Aleksi Suomela opiskelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) LVI-insinööriksi:
”Olen tehnyt opintoja todella paljon uusiin energiateknologioihin liittyen – suurimmassa osassa opintojaksoja on käsitelty näitä. Maailma on muuttumassa koko ajan. Vähähiilisyydessä tulevat direktiivit vastaan ja pitää päästä tiettyihin tuloksiin, esimerkiksi kaukolämmössä, lämmitysjärjestelmissä, ilmanvaihdossa, rakentamisessa.”
Opiskelu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKissa - Kari Heiskari, LVI-alan lehtori ja tutkintovastaava, sekä Jukka Ylikunnari, energiatekniikan lehtori, opettavat Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk):
”Energiamurros tai ilmastonmuutoksen hillitseminen ei ole mikään yksittäinen temppu, vaan monia pieniä asioita monella eri sektorilla. Jokainen voi tehdä pieniä asioita omassa työssä ja koulutuksessa. Koulutus tarjoaa sinulle mahdollisuuden vaikuttaa tulevaisuuteen.”
Opiskelu Oulun ammattikorkeakoulu OAMKissa
Opiskelu yliopistossa
YliYliopisto antaa valmiudet toimia esimerkiksi asiantuntijatehtävissä, vaativissa tutkimus- ja kehittämistehtävissä, päällikkö- ja johtotehtävissä sekä konsulttina.
Yliopisto-opinnot jakautuvat kahteen osaan:
- Tekniikan kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto): tutkinnon laajuus on tavallisesti 180 opintopistettä ja kesto kolme vuotta. Tutkintoon sisältyy kandidaatintyö eli opinnäytetyö, jossa opiskelija soveltaa hankkimaansa osaamista.
- Diplomi-insinöörin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto, maisterivaihe): tutkinnon laajuus on noin 120 opintopistettä ja kesto kaksi vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon osana tehdään diplomityö, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Opiskelija osoittaa opinnäytetyössään tuntevansa alansa tieteellisen tutkimustyön periaatteet, tunnistavansa tehtävään liittyvät kehittämiskohteet ja osaavansa analysoida tutkimustuloksia.
Yliopistossa voi suorittaa myös pelkän kandidaatin tutkinnon eli alemman korkeakoulututkinnon. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on mahdollista hakea suoraan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaviin opintoihin. Opintoja voi yhdistää myös joustavasti työelämään.
Yliopisto-opiskelu on itsenäistä ja vaatii opiskelijalta opintojen omatoimista suunnittelua. Pääaineen lisäksi opintoja voi valita myös muilta aloilta oman kiinnostuksen mukaan. Opintoihin sisältyy lisäksi kieli- ja viestintäopintoja sekä muita työelämävalmiuksia tukevia opintoja. Opintojen suunnittelussa auttavat opintoneuvojat, tuutorit ja opettajat. Osa tutkinto-ohjelmista on englanninkielisiä. Kansainvälisyydestä kiinnostunut voi myös sisällyttää opintoihinsa vaihto-opiskelua tai harjoittelua ulkomailla.
Lue kuulumisia yliopistosta:
- Nellinoora Paananen opiskelee LUT-yliopistossa ympäristötekniikkaa:
”Ympäristötekniikka on tulevaisuuden ala. Jos haluaa työskennellä yhteisen hyödyn eteen, lähestyy ongelmia ratkaisukeskeisesti, haluaa ymmärtää järjestelmiä ja prosesseja, niin kannattaa lähteä opiskelemaan ympäristötekniikkaa. Ympäristötekniikka on läpileikkaava ala ja osaamista tarvitaan monessa. Tällä ei sulje mitään ovia ja saa valmiuksia moneen.”
Opiskelu LUT-yliopistossa - Henrik Tolvanen, energiatekniikan yliopistolehtori, opettaa Tampereen yliopistossa:
”Kaikki alat ovat tärkeitä, mutta jos luonnontieteellisen osaamisen soveltaminen kiinnostaa, niin kannattaa opiskella tekniikan alaa. Ihminen on ulkoistanut liikkumisen, lämmityksen ja mekaanisen työn lähes kokonaan energialle.”
Opiskelu Tampereen teknillisessä yliopistossa TUNIssa
Missä voi opiskella?
Suomessa on useita ammattikorkeakouluja ja teknillisiä yliopistoja, joissa voi opiskella kestäviä energiateknologioita. Tyypillisimmät opintoalat ovat energiatekniikka, LVI- ja talotekniikka, sähkötekniikka ja ympäristötekniikka.
Opintopolku-sivustolla voi tarkastella missä oppilaitoksissa voi esimerkiksi energia-, sähkö- ja ympäristötekniikkaa opiskella.
Linkit suoriin hakuihin Opintopolku.fi -sivustolle:
Opintopolku.fi -sivuston kautta voi tutustua opintoaloihin ja missä korkeakouluissa niitä koulutetaan. Tämän jälkeen kannattaa perehtyä opintoalaa tarjoavien korkeakoulujen verkkosivuihin. Korkeakoulujen verkkosivuilla on hyvin kerrottu mitä opintoja tutkintoon sisältyy. Korkeakoulujen sivuilta yleensä löytyy myös hakijan opas, johon kannattaa perehtyä hakuvaiheessa.
Miten hakea opiskelemaan korkeakouluun?
Yhteishakuja keväällä ja syksyllä
Korkeakoulujen yhteishaussa on mahdollista hakea ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Niitä järjestetään kolme kappaletta: kaksi keväällä ja yksi syksyllä. Yhteishaussa voi hakea korkeintaan kuuteen eri koulutukseen. Hakulomake täytetään Opintopolku.fi-sivustolla.
Korkeakoulujen erillishaut ja joustavat haut
Yhteishakujen lisäksi korkeakoulut voivat järjestää erillisiä hakuja. Erillishaussa hakevat esimerkiksi ne, joilla on jo aiemmin suoritettuja opintoja. Tällaisia opintoja voivat olla alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, muussa yliopistossa suoritetut opinnot, avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot. Osa hauista tehdään Opintopolku.fi-sivustolla. Lisäksi tietoa saa korkeakoulujen hakijapalveluista ja verkkosivuilta.
Ammattiopistosta tai lukiosta ammattikorkeakouluun
Lukio ja ammattiopistojen opiskelijat voivat joissain tapauksissa suorittaa korkeakouluopintoja osana toisen asteen opintojaan. Opiskelijat hakevat valmistuttuaan erillishaussa opiskelupaikan korkeakouluun. Tietoa toisen asteen opintojen yhteydessä suoritettavista korkeakouluopinnoista saa oman oppilaitoksen opinto-ohjaajalta.
- Lue kuulumisia: Väylä-opinnoilla ammattiopistosta suoraan ammattikorkeakouluun:
Wiljami Huuhtanen opiskelee sähkö- ja automaatiotekniikkaa ammattiopisto Keudassa ja suorittaa samalla opintoja ammattikorkeakoulusta: ”Väylä-opinnot on ns. suora linja ammattikorkeakouluun; ilman pääsykokeita voi ilmoittautua jatkamaan opintoja. Siitä on jatkossa etua, jos aion jatkaa opiskelua.”
Väylä-opinnoilla ammattiopistosta suoraan ammattikorkeakouluun
Koulutuspolut korkeakouluun ja siitä eteenpäin
Hakukelpoisuuden korkeakouluopintoihin saa mm. suorittamalla yliopistotutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon.
Jos korkeakoulun jälkeen haluaa täydentää osaamistaan, se on mahdollista monin eri tavoin:
- Työelämässä oleva voi täydentää osaamistaan esimerkiksi lisä- tai täydennyskoulutuksilla. Työssäoppimalla on mahdollista myös hakeutua haastavampiin tehtäviin ja/tai syventää osaamistaan tietyllä alalla.
- Työkokemusta omaavalle on tarjolla ylempi ammattikorkeakoulututkinto osaamisen täydentämiseksi. Ammattikorkeakoulun jälkeen voi myös siirtyä yliopistoon opiskelemaan ylempää korkeakoulututkintoa.
- Ylempi korkeakoulututkinto (diplomi-insinööritutkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto) antaa myös mahdollisuuden lähteä tekemään lisensiaatin- tai tohtorin tutkintoa.
Termipankki
Aurinkolämpö
Aurinkolämmitysjärjestelmät ottavat aurinkoenergiaa suoraan talteen ja siirtävät tämän energian lämpövarastoon, josta se voidaan tarvittaessa siirtää käyttökohteisiin. Aurinkokeräimen tehtävänä on muuttaa auringon säteily lämmöksi. Keräimestä lämpöenergia siirretään lämmönsiirtoaineen välityksellä eteenpäin. Järjestelmät koostuvat yleensä lämmön keruulaitteistosta, lämpövarastosta ja lämmön siirtoputkistosta.
Aurinkosähkö
Aurinkosähkön tuottaminen perustuu auringon säteilyenergian hyödyntämiseen. Auringonsäteily koostuu fotoneista eli hiukkasista, jotka kuljettavat auringon säteilyenergiaa. Osuessaan aurinkokennoihin fotonit luovuttavat energiansa kennojen materiaalin elektroneille. Nämä fotoneilta energiaa saaneet elektronit muodostavat sähkövirran aurinkokennojen virtajohtimiin. Aurinkosähkö edistää myös Suomen sähköomavaraisuutta.
Energiamurros
Energiamurros tarkoittaa energiantuotannon ja -kulutuksen uudistumista, kun yhteiskuntamme siirtyy hiilineutraaliksi. Tässä siirtymässä tulee parantaa energiatehokkuutta ja korvata fossiiliset polttoaineet päästöttömillä. Energiankuluttajat voivat jo olla energiantuottajia uusiutuvan energian tuotantoteknologioiden ja muun muassa rakennuksiin integroidun energiantuotannon kautta, kun aiemmin energiajärjestelmät ovat olleet pitkälti keskitettyjä. Sääriippuvainen energiantuotanto vaatii joko kulutuksen joustoa tai varastoimisteknologioiden kehittämistä.
Hiilineutraalius
Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että kaikki tuotetut hiilidioksidipäästöt on kyettävä ottamaan talteen. Hiilidioksidipäästöt voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Hiilinielut sitovat enemmän hiilidioksidia kuin päästävät ilmakehään ja luonnon omia hiilinieluja ovat maaperä, metsät ja valtameret. Koska luonnon hiilinieluihin varastoitunut hiilidioksidi voi vapautua ilmakehään esimerkiksi metsäpalojen tai hakkuiden vuoksi, on ensisijaisesti vähennettävä päästöjä.
Lämpöpumput
Ilmalämpöpumput, ilma-vesilämpöpumput ja maalämpöpumput kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Lämpöpumpputyypistä riippuen lämpöenergiaa otetaan ulkoilmasta, talon ilmanvaihtoputkiston poistoilmasta, teollisuuden hukkalämmöistä, vedestä, maasta tai kalliosta. Talon ulkopuolelta otettava lämpö on pääosin auringosta peräisin olevaa energiaa lukuun ottamatta kallioperän lämpöä, joka on suurimmalta osin maapallon ytimestä johtuvaa lämpöä.
Uusiutuva energia
Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa. Uusiutuvaksi energiaksi luetaan tuuli- ja aurinkoenergia, geoterminen energia (maaperän pinnan alle varastoitunut lämpö), ympäristön energia (ilma, pintavesi, jätevesi), vuorovesi- ja aaltoenergia ja muu valtamerienergia, vesivoima, biomassa sekä kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvä kaasu ja biokaasu. Aalto- ja vuorovesienergian tuotanto ei Suomessa nykyteknologialla ole kannattavaa, eikä niillä ainakaan vielä ole merkitystä energiantuotannossamme.
Tuulivoima
Suomessa erityisesti talvikuukaudet ovat tuulisia kesäkuukausiin verrattuna. Tuulivoiman tuotantoon hyvin soveltuvia alueita on rannikoilla, merialueilla, tuntureilla ja monin paikoin myös sisämaassa. Viime vuosina tuulivoimaloita on rakennettu aiempiin vuosiin nähden runsaasti. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa ja lähes päästötöntä. Lisäksi tuulivoiman rakentaminen kasvattaa kotimaassa tuotetun energian osuutta ja vähentää tuontiriippuvuutta.
Tilaa uutiskirje
Haluatko tietoa Motivan oppilaitoksille suunnatuista materiaaleista ja tilaisuuksista; ilmoittaudu jakelulistalle oheisesta linkistä.
Korkeakoulujen uusiutuvan energian koulutusvaihtoehdot
Lisää aiheesta muualla verkossa:
Opetushallitus:
Ammattikorkeakoulujen yhteinen sivusto:
Toimialojen sivustot opiskelijoille, tietoa koulutusmahdollisuuksista ja uratarinoita:
Ympäristö- ja energiatekniikan osaajaprofiilit:
Ota yhteyttä
Nina Teirasvuo
asiantuntija