Pientalon energiaremontit
Pientalon kunnosta vastaa aina omistaja. On tärkeää ylläpitää talon huoltokirjaa sekä laatia säännöllisesti päivitettävä pitkän tähtäimen suunnitelma talon kunnossapidosta. Nämä yhdessä auttavat kodin energiatehokkuuden, terveellisyyden ja viihtyisyyden ylläpidossa ja parantamisessa koko sen käyttöiän ajan. Suunnitelmassa korjaussuunnitelmat kustannusarvioineen asetetaan aikajanalle.
Omakotitalon pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma eli PTS auttaa talon omistajaa:
- remonttien aikatauluttamisessa
- niiden keskinäisten vaikutusten ja kustannusten huomioimisessa
- energiankulutuksen pienentämisessä
Jotta aikataulutettu suunnitelma tuleville vuosille voidaan laatia, talon nykyinen kunto täytyy tuntea. PTS:n laadinnassa auttavat aiemmin tai sen yhteydessä toteutettu kuntokartoitus ja energiatodistus. Rakenneosien laskennalliset tekniset käyttöiät antavat suuntaa tulevien remonttien ajankohdille.
Suunnitelmaa on hyvä tarkastella ja päivittää vuosittain. On tärkeää, että PTS:ään kirjataan kunnossapitotoimien ohella keskeiset rakennuksen energiatehokkuutta parantavat ja uusiutuvan energian käyttöä lisäävät toimenpiteet.
Rakennuksen PTS liitetään rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen, jota nimitetään usein huoltokirjaksi. Huoltokirjassa ylläpidetään kirjanpitoa muun muassa vuosittaisista rakenneosien ja teknisten järjestelmien kuntoa ylläpitävistä huoltotoimenpiteistä. Energiatehokkuuden kannalta on keskeistä, että LVI-laitteiden säädöt on asetettu energiatehokkaasti ja laitteistot ovat hyväkuntoiset.
Ohjeita oman kodin energiaremonin suunnitteluun
- Suunnitelman laatimisessa kannattaa käyttää apuna alan asiantuntijaa kuten LVI-suunnittelijaa tai energiatodistuksen laatijaa.
- Suunnitelmaan kannattaa sisällyttää energiatehokkuutta parantavat ja uusiutuvan energian käyttö lisäävät toimenpiteet.
- Vanhemmissa taloissa korjausvelkaa on usein paljon, ja olisi kustannustehokasta keskittää paljon toteutukseen tulevia toimenpiteitä samaan remonttikokonaisuuteen. Tähän ei kuitenkaan ole aina taloudellisia mahdollisuuksia, jolloin joudutaan priorisoimaan kriittisimpiä korjauskohteita.
- Taloudellisimmat energiakustannuksia pienentävät toimenpiteet kannattaa usein toteuttaa mahdollisimman pian, mutta kokonaisuus huomioiden. Lämmitystapamuutoksen yhteydessä on hyödyllistä toteuttaa samalla taloudellisesti kannattavat energiatehokkuustoimenpiteet, jotka voivat vaikuttaa uuden lämmitysjärjestelmän mitoitukseen.
- Remonttien suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen varsinaista toteutusta. Suunnittelussa täytyy huomioida toimenpiteiden keskinäiset yhteydet ja mahdolliset varaukset tuleville toimille.
- Esimerkki: Tulossa oleva kattoremontti toteutetaan ennen aurinkopaneeleiden asentamista katolle, katemateriaalin valinnassa huomioidaan aurinkopaneeleiden kiinnitys sekä varauksena myös johdotusten vieminen katolta sähkökeskukselle/ invertterille. Huomioi kattoa uusittaessa myös räystäspituus, jos suunnitelmissa on toteuttaa myöhemmin julkisivua paksuntava lisäeristys.
Pientalon energiaremontit 2023
Mitä pientalon energiaremonteissa tulisi huomioida?
Painovoimaisesta koneelliseen ilmanvaihtoon siirtyminen
Koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon siirtyminen parantaa merkittävästi asumisolosuhteita ilmanvaihdon hallittujen virtaamien, lämmöntalteenoton ja esilämmitetyn tuloilman ansiosta. Suunnittelussa, toteutuksessa ja käyttöönotossa on varmistettava ilmanvaihdon tasapainotus haitallisten paine-erojen välttämiseksi sekä kanavistojen hyvä eristys energiahukan ja kondenssiongelmien välttämiseksi. Myös rakennuksen ilmanpitävyyteen on hyvä kiinnittää huomiota ja parantaa ilmanpitävyyttä mahdollisuuksien mukaan ilmanvaihtoremontin yhteydessä.
Ilmanvaihtokoneen hankinnassa on suositeltavaa panostaa laitteiston hyviin ohjausmahdollisuuksiin ja lämmöntalteenoton hyvään hyötysuhteeseen.
Lämmöntalteenotosta huolimatta energiakustannukset eivät käytännössä välttämättä pienene siirryttäessä painovoimaisesta koneelliseen ilmanvaihtoon, koska ilmanvaihtomäärät paranevat (kasvavat) runsaasti painovoimaiseen ilmanvaihtoon nähden ja lisäksi ilmanvaihtokoneen puhaltimet ja mahdollinen jälkilämmitysvastus kuluttavat jonkin verran sähköä.
Koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon siirtyminen onkin ennen kaikkea asumisolosuhteita parantava investointi.
Automaation mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseen ja kulutusjousto
Automaatiolla voidaan parantaa energiatehokkuutta, madaltaa kulutushuippuja ja siirtää sähkönkulutusta pois kalleimpien tuntihintojen ajalta. Esimerkiksi kotona-pois kytkimellä saadaan koti poissaolon ajaksi helposti energiaa säästävään tilaan, jossa voidaan mm. madaltaa automaattisesti ilmanvaihdon tasoa ja sisälämpötilaa sekä sammuttaa sisävalaistus. Myös lieden automaattinen katkaisu on usein kytketty tähän.
Automaatiolla voidaan myös esimerkiksi painottaa lämmitystä edullisempien sähkön tuntihintojen aikaan. Tällöin puhutaan kulutusjoustosta.
Älytermostaateilla säästömahdollisuuksia
Älytermostaatteja on saatavilla niin huonekohtaiseen sähkölämmitykseen kuin vesikiertoiseen lämmitykseen. Älytermostaatteihin voidaan ohjelmoida lämmönjakojärjestelmän tavoittelemat sisälämpötilat kellonaika- ja viikonpäiväkohtaisesti oman viikkorytmin mukaisesti. Esimerkiksi yöajaksi voidaan säätää automaattisesti matalampi sisälämpötila, mikä säästää energiaa. Tästä on suurin hyöty taloissa, joiden rakenteet eivät varaa paljoa lämpöä ja huoneet viilenevät suhteellisen nopeasti lämmitysjärjestelmän lämmöntuoton vähentyessä.
Sähköjärjestelmän uusiminen
Rakennuksen alkuperäinen sähkökeskus kannattaa uusia tarpeenmukaiseksi, kun sulakepaikat eivät riitä esimerkiksi lämmitysmuutoksen toteutukseen. Samalla kannattaa huomioida tarvittavat sulakepaikat esimerkiksi tulevalle sähköauton latauspisteelle ja aurinkosähköjärjestelmälle.
Alkuperäistä sähköjärjestelmää voidaan uusia ja parantaa myös esimerkiksi huoneiden pintaremonttien yhteydessä. Lisäpistorasiat parantavat asumisen laatua ja huonokuntoisten pistorasioiden uusiminen parantaa sähköturvallisuutta. Jos sähköjohdotukset on putkitettu, niitä voidaan uusia purkamatta seinärakenteita.
Aurinkosähköjärjestelmän hankinta
Aurinkosähköjärjestelmän lupatarve vaihtelee kunnittain, mutta yleisimmin toimenpidelupaa ei tarvita, jos paneelit asennetaan katolle katon lappeen suuntaisesti. Jos katolle on suunnitteilla lähivuosina kattoremontti, se kannattaa toteuttaa ennen paneeleiden asentamista.
Aurinkosähköjärjestelmän mitoitetaan sähkönkulutuksen perusteella huomioiden tulevat tiedossa olevat päiväaikaiseen sähkönkulutukseen vaikuttavat merkittävät muutokset (esimerkiksi siirtyminen lämpöpumppulämmitykseen, sähköauton hankinta, tai ilmalämpöpumpun hankinta viilennyskäyttöön). Ennen aurinkosähköjärjestelmän liittämistä sähköverkkoon tarvitaan sähköverkkoon liittämislupa sähköverkkoyhtiöltä ja sähköverkkoon myytävälle sähkölle on oltava ostaja.
Ilmanpitävyyden parantaminen
Helpoin keino parantaa talon ilmanpitävyyttä on uusia vanhat heikkokuntoiset ikkunoiden ja ovien tiivisteet. Ilmanpitävyys voi olla heikko myös ikkunan karmien ympärillä, joten myös tämä kannattaa tarkastaa.
Jos seinärakenteen eristys on heikko ja ilmanpitävyys huono, voidaan joissain seinärakenteissa vetoisuuden ja lämmönkulutuksen vähentämiseksi uusia vanhan sisäseinän levytykset paremmin eristäviksi ja tiivimmiksi esimerkiksi ikkunaremontin yhteydessä.
Seinärakenteita uusittaessa on aina tärkeää konsultoida alan asiantuntijaa ennen uudistuksen toteutusta. Samalla on luontevaa toteuttaa uudistuksia myös sähköjärjestelmään niissä osissa, joissa seinärakenteita puretaan.
Rakennuksen ilmanpitävyyden parantuminen voidaan haluttaessa todentaa ilmanpitävyysmittauksella, jolloin siitä saatava energiankulutuksen pieneneminen voidaan huomioida myös rakennuksen laskennallisessa E-luvussa.
Sähköauton latauspisteen hankinta
Latauslaitteen hankinnassa kannattaa panostaa sen älykkyyteen. Älykäs latauslaite mittaa talon sähkönkulutusta ja säätää latausvirtaa sen mukaan. Kun muuta kulutusta on vähän, latauslaite lataa sähköauton akkua suuremmalla teholla ja toisinpäin kun muuta kulutusta on enemmän. Toisinaan sulakekokoa voidaan joutua silti kasvattamaan.
Patteriverkon uusiminen
Vanhan huonokuntoisen patteriverkon uusiminen on tehokas toimenpide lämmönjaon toimivuuden parantamiseksi ja lämmönjaon lämpötilatason alentamiseksi. Radiaattoreita (lämmityspattereita) uusittaessa voidaan valita erityisesti lämpöpumppukäyttöön soveltuva matalalämpöisellä vedellä toimiva radiaattorimalli.
Useimmiten radiaattoreiden tai koko verkoston uusimista lämpöpumppulämmitykseen siirryttäessä ei tarvitse tehdä, mutta uusimista kannattaa harkita tapauskohtaisesti. Patteriverkon lämpötilalla on huomattava merkitys lämpöpumpun toiminnalle ja tehokkuudelle.
Vaihtoehtona voi olla myös patterilämmityksen muuttaminen vesikiertoiseksi lattialämmitykseksi, mikäli asunnossa tehdään samalla remonttia, jossa lattiapinnat avataan. Lattialämmityksessä verkossa kiertävän veden lämpötila alenee vielä enemmän kuin radiaattorit uusimalla, mikä parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta.
LVI-suunnittelijan käyttäminen lämmitysverkon uusimisessa on suositeltavaa soveltuvan mitoituksen ja toimivan kokonaisuuden varmistamiseksi.
Energiatoimenpiteiden rahoitus
On hyvä tiedostaa lainoitukseen liittyen, että lämmitysmuutos kustannustehokkaampaan lämmitystapaan ja energiatehokkuusinvestoinnit pienentävät omakotitalouden riskitasoa rahoittajan silmissä, jolloin rahoitus esimerkiksi ns. vihreänä lainana voi olla helpommin saatavilla. Toisinaan säästyvillä energiakustannuksilla voidaan rahoittaa kokonaan kohtuullisen pituisen lainan takaisinmaksu.
Miten edetä energiaremontissa? Suunnittele ja vertaile ennen päätöstä
- Oletpa hankkimassa tai uudistamassa kodin tekniikkaa tai valmistelemassa remonttia kotiin, etene maltilla. Liika kiire usein kostautuu. Mitä enemmän maltat perehtyä yksityiskohtiin, sitä helpompaa päätöksenteko on.
- Lähtötilanne ratkaisee, eikä isoihin remontteihin tai uudistuksiin ole yhtä valmista pakettiratkaisua. Selvitä erilaiset etenemistavat ja tekniset mahdollisuudet. Rinnakkaisten tekniikoiden kesken voi olla eroja, joilla on ratkaisevaa merkitystä juuri sinun tilanteessasi.
- Pyydä ratkaisuvaihtoehtoja ja tarjouksia useammalta yritykseltä. Hyviä laatumittareita ovat esimerkiksi asiakaspalvelu ja neuvonta: kuunnellaanko tarpeitasi ja tavoitteitasi, saatko opastusta ja tarjotaanko vaihtoehtoja.
- Kuuntele myös ”naapurisuosituksia”, voit saada arvokkaita vinkkejä niin toteutukseen kuin valintaankin.
- Arvioi, onko harkinnassa oleva urakoitsija vakavarainen toimija, joka pysyy toiminnassa vielä vuosien kuluttua. Yrityksen rekisteröintitaustasta ja mahdollisista veroveloista voi etsiä tietoa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän verkkosivuston kautta (www.ytj.fi). Myös ”Luotettava kumppani” -merkintä auttaa löytämään vakavaraisia toimijoita.
- Voit myös etsiä muiden asiakkaiden kokemuksia kyseistä yrityksestä. Varaa aikaa kilpailuttamiseen ja vertaile muutakin kuin hintaa. Kysy urakoitsijan mahdollisia referenssikohteita. Muista, että liika kiire urakoitsijan valinnassa usein kostautuu tilaajalle.
- Harkitse aina kahdesti, kun remontteja ja palveluja tarjotaan kotimyyntinä puhelimitse tai ovelta ovelle -myyntinä. Kalliiden laitteiden tai remonttien osto kannattaa jättää väliin sellaiselta myyjältä asiaan liittyvien riskien vuoksi.
- Tee urakka- ja hankintasopimukset aina kirjallisesti. Sovi kirjallisesti myös aikatauluista ja mahdollisista viivästymiskorvauksista sekä takuuehdoista laitteille ja työlle.
- Edellytä, että saat laitteille ja järjestelmille käyttöönotto-opastuksen.
Mikä on talon tärkein energiaa säästävä remontti?
Pientaloon tehty energiansäästötoimi syö yleensä kannattavuutta muilta toimilta. Jos esimerkiksi hankit maalämpöpumpun, lisäeristäminen ei ole enää niin kannattavaa kuin sähkölämmityksellä.
Poikkeuksena säännöstä ovat lämpöenergian säästön yhteydessä toimet, jotka koskevat oman aurinkosähkön tai tuulisähkön tuottoa. Vaikka pörssisähkönä ostettu sähkö olisi muuten edullista kesällä, sähkön hinnassa on aina sähköveroa ja siirtomaksua. Keskimäärin itse sähköenergian hinta onkin vain kolmannes sähkön kokonaishinnasta.
Yleissääntönä voi todeta, että kannattavimmat säästötoimet kohdistuvat lämmityslaitteisiin, ilmanvaihtoon ja rakennuksen yläpohjan lisäeristykseen.
Lämpöpumpun hankinta
- Lämpöpumppu on kustannustehokas hankinta, jolla voi vähentää merkittävästi omaa energiankulutustaan ja samalla hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä.
- Sopivan lämpöpumpputyypin valintaan vaikuttavat talon kokonaiskulutus, pohjarakenne, patteriverkon lämpötilataso ja käytettävissä oleva hankintabudjetti. Tarjolla olevien lämpöpumppujen energiatehokkuuden vertailussa voi hyödyntää laitteiden energiamerkkejä.
- Lämpöpumppua hankittaessa on hyvä pyytää tarjouksia muutamalta asennusliikkeeltä. Erityisesti kalliiden lämpöpumppuinvestointien kohdalla tarjouksiin kannattaa paneutua huolella, ja varmistua siitä mitä urakkaan sisältyy ja mitä ei. Tarjouksissa voi olla eroja voi esimerkiksi tarjotussa tekniikassa, varustelussa, takuuajoissa, varaajan koossa ja porareiän mitoituksessa. Tarjoukset kannattaa pyytää kirjallisina, ja myös varsinainen tilaussopimus on aina syytä tehdä kirjallisena.
Taloautomaatiolla energiansäästöä
- Talotekniikan optimoituun käyttöön ja ohjaamiseen voidaan valjastaa automaatio-järjestelmä. Kattavalla ja älykkäällä taloautomaatiolla voidaan seurata, ohjata, valvoa ja optimoida talon tekniikan kokonaisuutta tehokkaasti ja helposti. Esimerkiksi lämmitystä voidaan ohjata säätietojen ja sisälämpötilojen perusteella, ilmanvaihtoa ilman laadun mukaan tai yksittäisiä lamppuja vaikka älypuhelimella.
- Tarpeenmukainen käyttö on avaintekijä energiasäästössä. Automaation avulla tarpeeton energiantuhlaus tyrehtyy. Hybridilämmityksen ohjaamisesta tulee myös helpompaa, kun se valjastetaan automaation ohjattavaksi. Automaatio voidaan opettaa optimoimaan lämmitysmuodon valinta olosuhteiden ja pörssisähkön vaihteluiden perusteella.
- Hyvin toteutetulla taloautomaatiolla voidaan seurata lämpöenergian kulutusta ja tuotantoa, kuten kaukolämmön kulutusta, maalämpöpumpun tuotantoa ja sitä, kuinka paljon energiaa saadaan maasta ja kuinka paljon tuotetaan sähköllä sekä jopa lämpöpumpun hyötysuhdetta. Taloautomaatiojärjestelmä kertoo, paljonko sähköä kuluu ja tuotetaan, sekä mahdollisen akkujärjestelmän tilan. Järjestelmä kertoo myös mittaustietoa vedenkulutuksesta. Taloautomaatiojärjestelmiä on saatavana sekä langallisena että langattomana.
- Ennen suunnittelua ja järjestelmän hankintaa kannattaa miettiä, mitä halutaan automatisoida. Halutaanko ohjata lämmitysjärjestelmiä, koneellista ilmanvaihtoa, valaistusta tai jotain muuta? Vai kaikkea tätä? Haetaanko järjestelmän kautta ensisijaisesti mukavuutta, turvallisuutta vai energiatehokkuutta? Valinnoissa kannattaa keskittyä oleellisimpiin tarpeisiin, mutta toisaalta mahdolliset tulevaisuuden muutos- ja laajennustarpeet kannattaa ottaa huomioon.
Kodin säätölaitteiden uusiminen ja huolto
- Korkeat patteriverkon veden lämpötilat ovat myrkkyä lämpöpumpuille, mutta eivät esteenä. Voit tehostaa patteriverkkosi toimintaa uusimalla patteriventtiilit ja -termostaatit, kiertovesipumpun ja paisunta-astian.
- Patterit ilmataan huolellisesti lämmityskauden alussa ja samalla lisätään tarvittaessa vettä painemittaria seuraten. Tuloksena on tehokkaampi, energiaa säästävämpi patteriverkko, joka säätyy paremmin ja toimii luotettavasti. Oheishyötynä on alhaisempi lämpötilanvaade patterivedeltä, mikä parantaa lämpöpumpun suorituskykyä.
- Säätölaiteinvestoinnit ovat usein niitä kannattavimpia suhteessa investointisummiin. Säätölaitteet on jouhevaa uusia lämpöpumppuhankinnan yhteydessä, mutta niitä tekevät yleisesti myös muut LV-alan liikkeet. Säätölaitteiden uusinta parantaa toimintavarmuutta, asumismukavuutta ja säästää energiaa, erityisesti lämpöpumppujen yhteydessä.
Yläpohjan lisäeristys
Yläpohjan lisäeristys on toteutukseltaan helppo ja melko kannattavakin rakenteellinen säästötoimi vanhan talon kohdalla. Lisäeristeeksi tai kokonaan vanhan yläpohjaeristeen korvaavaksi eristeeksi puhallettava villa voidaan toimittaa palveluna tai säästäväinen voi vuokrata puhalluslaitteiston rautakaupasta.
Aurinkosähköjärjestelmän hankinta
Aurinkosähköjärjestelmien hinnan laskiessa kiinnostus sähkön pientuotantoon on lisääntynyt. Aurinkosähkö on puhdasta energiaa, tekniikka on lähes huoltovapaata, sen avulla voi kasvattaa energiaomavaraisuutta ja varautua mahdollisiin sähkön hinnan vaihteluihin.
Aurinkosähköjärjestelmän hankinnassa on olennaista arvioida huolellisesti aurinkosähkön soveltuvuus omaan käyttöön.
Parhaan tuloksen saa, kun nämä kohtaavat:
- Aurinkopaneeleille on varjoton asennuspaikka omalla tontilla, mieluiten etelän suuntaan.
- Kiinteistössä kuluu sähköä esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen tai tilojen viilennykseen myös kesäkuukausina, jolloin järjestelmän tuotto on parhaimmillaan. Kulutustiedot ovat välttämättömät oikean mitoituksen tekemiseksi.
Yksinkertaisinta on kilpailuttaa aurinkosähkö avaimet käteen -toimituksena, jolloin solmit sopimuksen yhden toimittajan kanssa kokonaistoimituksesta, sisältäen laitteet, asennukset ja tarvittavan yhteydenpidon sähköverkkoyhtiöön.
Esimerkkejä pientalojen energiaremonteista
Esimerkkikohde: 2001 rakennettu talo suorasähkölämmityksellä
Esimerkkinä on sähkölämmitteinen omakotitalo Etelä-Suomessa (2001), jonka energiatehokuutta on parannettu asteittain ilman suuria korjauksia.
Taulukko 1. Rakennuksen tiedot nykytilanteessa.
| Pinta-ala | 150 m2 |
| Lämmitysmuoto | Suorasähkö |
| Lämmönjako | Lattialämmitys |
| Ilmanvaihto | Koneellinen tulo-poisto |
| Lämmöntalteenoton hyötysuhde | 49 % |
| Energian kulutus (sähkö) | 30 000 kWh / vuosi |
| Apulämmitys | Varaava takka |
| Energialuokka | D |
| E-luku | 199 kWhe/m2 |
| Laskennallinen energiankulutus | 31 570 kWh / vuosi |
Rakennus on rakennettu oman aikansa määräyksiä noudattaen, joten rakenteiden lämmönläpäisy (U-arvot) ovat kohtuullisella tasolla. Rakennusvuosi huomioiden rakenteiden osalta ollaan kuitenkin vielä matkan päässä nykyisten rakennusmääräysten mukaisesta rakentamisesta.
Nykyiset asukkaat muuttivat taloon 2010. Rakennuksen keittiö ja alakerran lattiat on juuri uusittu, mutta muuten rakennusta ei juurikaan ole remontoitu pintaremontteja lukuun ottamatta. Talotekniikka on siis vielä alkuperäistä.
Rakennukseen kuuluu myös lämmin, 70m2 piharakennus, joka pidetään 14–18 asteen lämpötilassa.
Energiatehokkuuteen vaikuttavia toteutettuja toimenpiteitä
Rakennukseen on vuosina 2020–2021 asennettu kolme ilmalämpöpumppua. Yksi on sijoitettu päärakennuksen alakertaan, ja se riittää varsin hyvin lämmittämään oleskelutilat. Toinen pumppu on sijoitettu piharakennukseen ja kolmas päärakennuksen yläkertaan pääosin viilennyskäyttöön.
Lämmönjaon muuttaminen vesikiertoiseksi olisi suorasähkölämmitteisissä talossa ollut kannattava ratkaisu siinä tapauksessa, että rakennukselle olisi muutenkin tehty perusteellinen saneeraus. Vesikiertoinen lämmönjako olisi mahdollistanut esimerkiksi maalämmön tai vesi-ilmalämpöpumpun käyttämisen lämmönlähteenä.
Rakennuksen eristystaso on merkittävästi heikompi kuin nykyisissä uudisrakennuksissa (esimerkiksi seinät 0,27 W/m2K vs. uuden rakennuksen 0,09 W/m2K). Lisäeristäminen ei kuitenkaan ole pelkästään kannattava korjaustoimenpide. Mikäli rakennukseen tulevaisuudessa tehdään laajempi ulkovaipan korjaus, voidaan lisäeristämistä harkita tuolloin.
Ikkunat ovat rakennuksessa kohtuullisen energiatehokkaat, joten niiden uusiminen ei energiatehokkuuden näkökulmasta ole tarpeellista. Mikäli ikkunat tulevaisuudessa uusitaan, kannattaa niiden tilalle vaihtaa energiatehokkaammat ikkunat esimerkiksi U-arvolla 0,8 tai jopa 0,7 W/m2K.
Sähkölämmitteisessä talossa lämmityksen ohjaamiseen kannattaa myös panostaa. Tällä vältetään mahdollinen ylilämmittäminen. Mikäli käytössä on pörssisähkö, voidaan oikealla ohjauksella ja kulutuksen oikealla ajoittamisella vaikuttaa myös sähkölaskun suuruuteen. Tällöin esimerkiksi lämpimän käyttöveden lämmittäminen on mahdollista ohjata tapahtuvaksi vuorokauden halvoilla tunneilla. Halvin sähkön hinta ei aina osu samaan vuorokauden aikaan, joten tavallisella päivä-yö -ohjauksella ei päästä aina yhtä hyvään lopputulokseen.
Tulevaisuuden toimenpiteet
Ilmanvaihtokone tai ainakin sen moottori ja laakerit ovat jo tulleet teknisen käyttöikänsä päähän ja tämän vuoksi korjaukset ovat tulevaisuudessa tarpeen. Tässä yhteydessä olisi järkevää harkita koko ilmanvaihtolaiteen vaihtamista uuteen ja paremmalla lämmöntalteenoton hyötysuhteella varustettuun malliin. Nykyisen ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton hyötysuhde on varsin vaatimaton 49 prosenttia ja uudemmilla koneilla on mahdollista päästä jopa yli 80 prosentin vuosihyötysuhteisiin.
Ilmanvaihdon osalta on huomioitava, että lämmöntalteenoton jälkeen loppu tuloilman lämmitys asetettuun arvoon, esimerkiksi noin 17 celsiusasteeseen asti, tapahtuu ilmanvaihtokoneessa olevalla sähkövastuksella. Vaikka tilat muuten lämpiäisivätkin ilmalämpöpumpuilla, kuluu sähköä myös tuloilman lämmittämiseen – sitä enemmän mitä heikompi lämmöntalteenoton hyötysuhde on. Kovemmalla pakkasella ilmanvaihtokone joutuu käyttämään sähkövastusta enemmän ja vastus on päällä kokoaikaisesti, mikä lisää kustannuksia, kun käytössä on pörssisähkö. Parempi lämmöntalteenoton hyötysuhde parantaa siis energiatehokuutta ja säästää myös kustannuksia.
Lämpimän käyttöveden tuotannon suhteen suoralla sähköllä lämpiävässä talossa ovat vaihtoehdot vähissä. Markkinoilla on olemassa poistoilmalämpöpumppuja, joiden avulla olisi mahdollista yhdistää lämpimän käyttöveden tuotanto sekä poistoilman lämmöntalteenotto. Mikäli ilmanvaihtokone ja käyttövesivaraaja tulisivat samoihin aikoihin vaihdettaviksi, niin ratkaisu voisi olla järkevä.
Rakennukseen asennettu lämmityksen ohjausjärjestelmä vaatii vielä päivittämistä koska muun muassa ilmalämpöpumput eivät toistaiseksi ole olleet ohjauksen piirissä. Rakennuksessa on käytössä pörssisähkö. Tämän johdosta ohjausta päivitetään siten, että kaikki varaavat lämmitykset kytketään päälle sähkönhinnan ollessa maltillisella tasolla. Vaikka ilmalämpöpumppu onkin energiatehokas lämmöntuottaja ei sekään pysty kilpailemaan kustannustehokkuudessa, mikäli sähkönhinnassa on parhaimmilllaan 60-100 -kertainen ero. Sähkönkäytön siirtäminen kalliilta tunneilta halvemmille on myös energianverkon kannalta tarkoituksenmukainen toimenpide.
Oman sähkön tuotanto olisi mahdollista aurinkopaneeleilla. Rakennuksessa on tiilikatto, joka on puhdistuksen ja pinnoituksen tarpeessa. Kun katto on saatu huollettua, on mahdollista ajatella aurinkopaneelien asentamista. Rakennuksen lape on sopivasti suunnattu etelään, joten paneelien asentaminen olisi tarkoituksenmukaista.
Korjaustarpeet
Rakennus ei vielä ole varsinaisen peruskorjauksen tarpeessa, joten energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä on tehty vähitellen.
Energiankulutus
Rakennus tai tässä tapauksessa rakennukset kuluttivat varsin paljon sähköenergiaa. Kokonaiskulutus oli noin 30 000 kWh vuodessa, josta lämmityksen osuus oli noin 14 000 kWh. Loppu käytettiin taloussähkönä ja lämpimän käyttöveden valmistamiseen.
Tähän mennessä tehtyjen korjausten vaikutuksesta lämmitysenergian tarve on pudonnut noin 30 prosenttia.
Rakennuksen PTS
Pitkän tähtäyksen suunnittelusta olisi tämän kohteen energiakorjauksissa ollut suuri apu. Nyt toimenpiteitä ei ole tehty aivan niin suunnitelmallisesti kuin olisi ollut tarvetta. Suuri apu energiatehokkuuden parantamiseen saatiin rakennukseen energiatodistuksen laatimisen yhteydessä.
Taulukko 2. Tehdyt ja suunnitteilla olevat energiakorjaukset.
2019: Lämmityksen ohjausjärjestelmä
2020–2021: Ilmalämpöpumput
2022: Lämmityksen ohjauksen päivittäminen
2022–2023: Ilmanvaihtokoneen uusiminen
2023–2024: Katon remontointi ja aurinkopaneelit
Taulukko 3. E-luvun muutokset.
| Lähtötilanne | |||
| E-luku | 199 | kWh/m2,a | |
| Energialuokka | D | ||
| Laskennallinen energiankulutus: sähkö | 26 570 | kWh/a | |
| Laskennallinen energiankulutus: puu | 5 000 | kWh/a | |
| Yhteensä: | 31 570 | kWh/a | |
| E-luvun kehittyminen suunnitelluilla toimilla | |||
| 2021, Ilmalämpö- pumput | 2023, IV-koneen uusiminen | 2024, Aurinkosähkö | |
| E-luku | 166 | 150 | 117 |
| Energialuokka | D | C | B |
| Laskennallinen energiankulutus: sähkö | 21 917 | 19 555 | 14 813 |
| Laskennallinen energiankulutus: puu | 5 000 | 5 000 | 5 000 |
| Kokonaisenergiankulutuksen muutos alkuperäiseen nähden, % | -15 % | -22 % | -37 % |
Esimerkkikohde: 1959 valmistunut sähkölämmitteinen talo
Perinteiseen 75 asuinneliön rintamamiestaloon tehtiin vuonna 2022 remontti, jossa uusittiin rakennuksen katto. Lisäksi rakennuksen vanha hormi putkitettiin ja siihen liitettiin tulisija. Kattoremontin yhteydessä yläpohjaa ei lisäeristetty, mutta katon sivulaipioille on vuonna 2002 lisätty 100 mm villaa aiemman eristeen päälle.
Energiatehokkuuden parantamiseksi talon ikkunoihin on aikanaan lisätty lämpölasi, mutta tästä huolimatta ikkunoiden U-arvo jää melko heikoksi. Talo lämpenee huonekohtaisilla sähköpattereilla ja ilma vaihtuu painovoimaisesti. Käyttövesi lämpenee noin 20 vuoden ikäisellä 300 litran varaajalla.
Rakennukseen teetettiin energiatodistus samana vuonna ennen tulisijan asennusta. Energiatodistuksessa rakennus on E-energialuokkaa, E-luku on tarkemmin 369 kWhE/m2 vuodessa ja laskennallinen sähkön ostoenergiankulutus on 20 950 kWh.
Asukkaat pohtivat mahdollisuuksia pienentää sähkönkulutusta, joka on koettu korkeaksi. Energiatodistuksesta he saivat jo ensimmäiset vinkit. Siinä kehotettiin harkitsemaan varaavan tulisijan, ilmalämpöpumpun ja aurinkopaneeleiden asentamista. Tulisijan asukkaat asennuttivatkin nopeasti energiatodistuksen laatimisen jälkeen.
Huomioita esitetyistä rakennuksen E-lukua parantavista toimenpiteistä:
- Ilmalämpöpumppu on kohteessa kustannustehokas hankinta ja se on esitetty ensimmäisenä uutena toimenpiteenä. Laskennallisesti ilmalämpöpumppu pienentää kohteen sähkönkulutusta 1900 kWh. Toteutuva säästö riippuu merkittävästi siitä, kuinka hyvin ilmalämpöpumpun tuottama lämpö pääsee leviämään tiloissa. Kohteessa ilmalämpöpumpun säästövaikutusta pienentää kylmä kuistitila, jonka kautta kulkee portaat yläkertaan. Yhdellä ilmalämpöpumpulla ei siksi voida lämmittää ylä- ja alakertaa. Kohteeseen voisikin harkita jopa kahden ilmalämpöpumpun hankkimista, toinen ylä- ja toinen alakertaan.
- Aurinkosähköjärjestelmä soveltuu kohteeseen hyvin uusitun katon, eteläsuuntaisen lappeen ja sähkölämmityksen vuoksi. Varovaisesti arvioiden aurinkosähköjärjestelmä voisi tuottaa sähköä noin 850 kWh asennettua aurinkosähköjärjestelmän kilowattia kohti (850 kWh/kWp). Näin ollen esimerkiksi 5 kWp aurinkosähköjärjestelmä voisi tuottaa vuodessa noin 4300 kWh, josta pääosa pienentäisi sähkönkulutusta ja kohtuullinen osa myytäisi sähköverkkoon. Tuotetun sähkön omakäyttöosuuden ja investoinnin kannattavuuden arviointi vaatii sähkönkulutus- ja tuottotietojen, sekä hankintahinnan selvittämistä. Kannattavuuden arviointiin vaikuttaa erityisesti sähkön hintakehityksen ennustamisen vaikeus.
- Käyttövesivaraajan uusiminen uuteen paremmin eristettyyn varaajaan. Varaajan uusiminen nykyaikaiseen ja paremmin lämmöneristettyyn laitteeseen voisi säästää laskennallisesti noin 340 kWh vuodessa. Käyttövesivaraajista löytyy myös älykkäitä malleja, joissa energiatehokkuutta ja lämpimän käyttöveden riittävyyttä parannetaan automatiikalla, joka oppii talouden lämpimän käyttöveden kulutusprofiilin ja optimoi lämmitystä sen perusteella. Jos varaaja uusittaisiin niin sanotuksi aurinkovaraajaksi, siihen voitaisiin yhdistää aurinkolämpökeräimet, jotka pienentäisivät sähkönkulutusta arviolta reilut 1000 kWh. Samalla jo hankitun aurinkosähköjärjestelmän omakäyttöosuus kuitenkin hieman heikkenisi. Aurinkolämpökeräinten taloudellinen kannattavuus vaikuttaa melko heikolta, mutta riippuu voimakkaasti sähkön hinnan kehityksestä.
- Ikkunoiden uusimisella U-arvon 0,8 ikkunoiksi ja oven U-arvolla 1,0, energiansäästöä voitaisiin saada yllä esitettyjen toimenpiteiden jälkeen vielä noin 2 300 kWh vuodessa, jos oletetaan, että nykyisten ikkunoiden U-arvo olisi noin 2,1 (on mahdollista, että U-arvo on tätä parempi). Ikkunoiden uusiminen on kustannustehokkainta ajoittaa julkisivuverhoilun uusimisen yhteyteen, mutta se voidaan toteuttaa myös omana projektinaan. Uusimisen taloudellisuus riippuu hyvin merkittävästi sähkön hinnasta, jonka kehitystä on vaikeaa arvioida. Uusiminen voi olla taloudellista esimerkiksi siinä vaiheessa, kun ikkunoihin olisi vaihtoehtoisesti tehtävä merkittäviä kustannuksia aiheuttavia huoltotoimia.
- Julkisivun lisäeristämisellä julkisivuverhoilun uusimisen yhteydessä voitaisiin saada noin 3200 kWh:n vuotuinen säästö. Lisäeristämisestä myös purueristeisen rintamamiestalon osalta löytyy esimerkkiratkaisuja Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa -oppaasta. Rakennuksen ulkopuolinen lisäeristäminen on kustannustehokasta toteuttaa vain julkisivuremontin yhteydessä, jonka ajoitus riippuu julkisivun kunnosta. Kannattavuutta kannattaa arvioida myös riskienhallinnan näkökulmasta, koska pienentyvä energiankulutus suojaa jatkossa korkeilta energian hinnoilta. Rakennuksen ilmanpitävyyden parantamiseen kannattaa kiinnittää huomiota julkisivuremontin yhteydessä vaikkei lisäeristystä toteutettaisi.
- Koneelliseen ilmanvaihtoon siirtymistä voidaan harkita asumisolosuhteiden parantamiseksi. Investointi on melko suuri, sillä se edellyttää tuloilmakanavistojen rakentamista. Koneellisessa ilmanvaihdossa poistuvasta ilmasta saadaan palautettua lämpöä tuloilmaan, mikä pienentää vedon tunnetta ja samalla ilmanvaihto saadaan toimimaan selvästi tehokkaammin niinä vuodenaikoina ja sääolosuhteissa, joissa painovoimainen ilmanvaihto toimii heikosti. Saavutettavaa energiansäästöä on vaikeaa arvioida, koska alkuperäistä ilmanvaihtomäärää painovoimaisella ilmanvaihdolla ei tunneta. Laskennallisesti energiaa säästyisi vuositasolla noin 3 000 kWh, mutta on mahdollista, ettei energiaa lopulta säästy, jos ilmanvaihtomäärä koneelliseen ilmanvaihtoon siirryttäessä kasvaa lämmityskaudella merkittävästi aiempaan tilanteeseen nähden. On myös huomioitava, että ilmanvaihtokone itsessään kuluttaa jonkin verran sähköä.
Kohteessa voidaan tehdä myös energiansäästötoimenpiteitä, jotka pienentävät energiakustannuksia, mutta eivät vaikuta rakennuksen E-lukuun. Tällaisia ovat esimerkiksi ikkunoiden tiivistäminen ja lämmityksen ajoittaminen edullisempien sähkön tuntihintojen aikaan.