Laskukaavat: Lämmin käyttövesi

Lämmin käyttövesi

Käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia ei juuri riipu ulkolämpötilasta. Tämän vuoksi sen osuus erotetaan normitettavasta lämmitysenergiankulutuksesta.

Varsinaisen käyttöveden lämmittämisen vaatiman energiamäärän lisäksi lämpimän käyttöveden kiertojohdon lämpöhäviöt sisältyvät käyttöveden lämmittämiseen tarvittavaan energiaan. Kiertojohtojen lämpöhäviöt ovat usein merkittäviä. Varsinkin vanhoissa rakennuksissa lämpimän käyttöveden varsinaiseen lämmitykseen kuluva energiamäärä ja kiertojohtojen lämpöhäviöt voivat olla samansuuruisia.

Lämpimän käyttöveden energiankulutus arvioidaan seuraavasti:
  1. Lämpimän käyttöveden energiankulutuksena käytetään ensisijaisesti rakennuksen käyttöveden energiamittauksiin perustuvaa arvoa.

  2. Mikäli lämpimän käyttöveden energiankulutusta Qlkv (kWh/vuosi) ei ole mitattu erikseen, lasketaan se kulutetun lämpimän käyttöveden perusteella kaavalla
    Qlkv = 58 × Vlkv  jossa
    • Vlkv on kulutettu lämpimän käyttöveden määrä (m3/vuosi); ja
    • 58 on veden lämmittämiseen (lämpötilan muutos 50 °C) tarvittava energiamäärä vesikuutiota kohden, kWh/m3

  3. Jos lämpimän käyttöveden määrää Vlkv ei ole mitattu erikseen, oletetaan sen olevan asuinrakennuksissa 40 % veden kokonaiskulutuksesta ja muissa rakennuksissa 30 % veden kokonaiskulutuksesta.

  4. Mikäli veden kokonaiskulutusta ei ole mitattu, käytetään lämpimän käyttöveden määrän Vlkv oletusarvona asuinrakennuksissa 0,6 m3/brm2 (= 600 dm3/brm2) vuodessa. Muissa kuin asuinrakennuksissa voidaan käyttää oheisen taulukon mukaisia arvoja.

Taulukko: Lämpimän käyttöveden kulutuksen oletusarvot
Rakennustyyppi
Lämpimän veden kulutus rakennuksen bruttoalaa kohti, Vlkv,omin (dm3/brm2/vuosi)
Toimistorakennus
100
Terveydenhoito
520
Päiväkoti
460
Teatteri ja kirjasto
120
Uimahalli
1 800
Opetusrakennus
180
Myymälä
65
Muut rakennukset
100


Muussa kuin energiatodistukseen liittyvässä kulutuksen seurannassa voidaan käyttää myös seuraavia tapoja:
  1. Lämpimän käyttöveden osuus, kiertojohdon häviöt mukaan luettuna, voidaan arvioida kesä-elokuun keskimääräisen kulutuksen perusteella. Edellytyksenä on, että rakennuksen lämmitys ei ole ollut päällä. Yli kymmenen asunnon asuinrakennuksessa satunnaisten poissaolojen aiheuttamat poikkeamat ovat keskimääräisen kulutuksen kannalta yleensä pieniä.
  2. Jos kulutetun lämpimän käyttöveden määrä on mitattu, voidaan sen lämmittämiseen kulutut energia laskea kaavalla 6:
 Kaava 6


Kaavan selitteet:

veden lämmittämiseen kuluva energia (kWh)
ρ veden tiheys (1 000 kg/m3)
cp veden ominaislämpökapasiteetti (4,2 kJ/kg°C)
V vedenkulutus (m3)
t2 lämmitetyn veden lämpötila, tyypillisesti 55 °C
t1 lämmitettävän veden lämpötila, tyypillisesti 5…10 °C
3600 yksikkömuunnoskerroin (kJ->kWh)


Sivua päivitetty viimeksi 20.3.2014

Tulosta sivu