Uusiutuva energia

Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Bioenergiaa ovat puolestaan puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa. Aalto- ja vuorovesienergian tuotannolle ei Suomessa ole sopivia olosuhteita, eikä niillä siten ole merkitystä energiantuotannossamme.

Vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategia

Uusiutuvan energian käyttöön vaikuttavat Suomen omat energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset sekä EU:ssa tehdyt päätökset ja direktiivit, muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävä päästökauppadirektiivi, jotka Suomen on otettava huomioon energiapolitiikassaan.

Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 uuden pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa käsitellään ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä yksityis­kohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on keskeinen syy uusiutuvan energian käytön lisäämiselle, mutta strategiassa uusiutuvilla energialähteillä katsotaan olevan merkitystä myös seuraavilla energiastrategian toimenpidealueilla:

• bioenergian ja muun kotimaisen energian käytön edistäminen;
• tutkimuksen ja tuotekehitykseen panostaminen; ja
• energiasektorin huoltovarmuuden ylläpitäminen.
  

Uusiutuvan energian käyttöä lisätään

Uusiutuvan energian käyttöä pyritään ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaisesti lisäämään nykyisestä. Tavoitteena on, että niiden osuus Suomen energiantuotannossa kasvaisi 9,5 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä, jolloin niiden osuus Suomen energiankulutuksesta olisi 38 prosenttia. Vuonna 2005 uusiutuvan energian osuus Suomen primäärienergian tuotannosta oli noin 28,5 %.