Luottamus ratkaisee yhteiskunnan kestävyyden
Motivan asiantuntijanäkemyksiä seuraavaan hallitusohjelmaan.
”Äiti, mä haluun et sä hoidat tän asian. Sä oot niin luotettava.” Tämä on ehkä suurin kunnianosoitus, jonka olen esikoiseltani saanut. Nyt hän lähestyy teini-ikää, jolloin molemminpuolinen luottamus on yhä tärkeämpää. Luottamus ei ole pysyvä ominaisuus vaan se pitää ansaita teoilla yhä uudelleen. Se syntyy pikkuhiljaa ja vaatii jatkuvaa huoltoa. Sama pätee yhteiskunnalliseen luottamukseen.
Luottamuksen kokonaiskuva on kaksijakoinen
Suomea on perinteisesti pidetty korkean luottamuksen yhteiskuntana. Myös tänä vuonna julkaistu OECD:n luottamustutkimus osoittaa, että erityisesti kansainvälisessä vertailussa Suomi erottuu edukseen. Tutkimuksen mukaan suomalaisten luottamus julkiseen hallintoon ja tyytyväisyys viranomaispalveluihin ovat säilyneet vakaina ja kansainvälistä keskiarvoa korkeampina. Toisaalta huoli taloudesta ja työllisyydestä heijastuu tuloksiin: erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten sekä taloudellisesti heikommassa asemassa olevien luottamus on matalampaa.
Tuore Luottamus yhteiskunnassa -tutkimus kertoo, että luottamus jakautuu eri toimijoiden ja instituutioiden välillä hyvin epätasaisesti. Tämä näkyy myös kokonaisarviossa Suomessa vallitsevasta luottamuksesta, joka sai keskiarvoksi 5,41 asteikolla 0–10. Lisäksi neljä viidestä suomalaisesta arvioi yhteiskuntaluottamuksen heikentyneen viime vuosina. Luottamuksen kehityssuunta huolestutti kahta kolmesta.
Kokonaiskuva on siis kaksijakoinen: kansainvälisesti vertaillen luottamus on Suomessa edelleen vahvaa, mutta suuri kuva peittää alleen merkittäviä eroja väestöryhmien välillä ja huolta kehityksen suunnasta.
Usko huomiseen ansaitaan tänään
Tulevaisuususkon tilan voidaan ajatella olevan luottamus-kolikon toinen puoli. Luottamus kertoo, voimmeko luottaa toisiimme ja yhteiskuntaan nyt. Tulevaisuususko taas tarkoittaa luottamusta tulevaa kohtaan. Kevään 2026 kansalaispulssi-kyselyn mukaan noin kaksi kolmesta suhtautuu tulevaisuuteensa melko tai erittäin luottavaisesti.
Luottamuksen tavoin myös tulevaisuususko on kuitenkin heikentynyt erityisesti pienituloisten ja nuorten keskuudessa. Nuorten osalta on puhuttu jopa tulevaisuususkon romahtamisesta.
Yhteiskunnallinen luottamus ja tulevaisuususko eivät heikkene tyhjiössä. Niiden tila heijastaa kokemuksia esimerkiksi siitä, toimivatko palvelut, kohdellaanko ihmisiä oikeudenmukaisesti, voiko päätöksentekoon vaikuttaa, ja onko tulevaisuudessa mahdollisuus rakentaa hyvää elämää. Yhteiskunnan tapa kohdella heikommassa asemassa olevia ei ole vain sen sivistyksen vaan myös sen luotettavuuden mitta.
Sitran julkaisussa ”Huomisen luottamus Suomessa”, todetaan osuvasti, että Suomi elää ”luottamuksen laina-ajalla”. Menneiden sukupolvien rakentama luottamus kantaa meitä edelleen, mutta emme voi olettaa sen siirtyvän automaattisesti myös tuleville sukupolville.
Sosiaalinen kestävyys luo luottamuksen edellytykset
Luottamus on yksi sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan tärkeimmistä ominaisuuksista. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsauksessa sosiaalista kestävyyttä kuvataan yhteiskunnan ”näkymättömäksi selkärangaksi”. Sosiaalisesti kestävä eli hyvinvoiva, oikeudenmukainen ja osallistava yhteiskunta, on eriarvoista yhteiskuntaa sisäisesti turvallisempi ja vakaampi, ja sillä on myös paremmat valmiudet kohdata erilaisia ulkoisia kriisejä ja uhkia.
Luottamus onsekä sosiaalisen kestävyyden tulos että käyttövoima. Se vähentää ristiriitoja, vahvistaa päätösten hyväksyttävyyttä sekä kannustaa niin yksilöitä kuin yhteisöjä toimimaan yhdessä myös kriisitilanteissa.
Motiva voi auttaa vahvistamaan luottamuksen edellytyksiä
Luottamuksen ja sosiaalisen kestävyyden välinen myönteinen kehä on kokonaisturvallisuuden ytimessä ja juuri siksi sitä on vahvistettava jo ennen seuraavaa kriisiä.
Sosiaalisesti kestävää Suomea ei rakenneta yhden ministeriön, yhden hankkeen tai yhden vaalikauden aikana. Se syntyy pitkäjänteisestä työstä, johon osallistuvat viranomaisten lisäksi kunnat, yritykset, järjestöt ja kaikenikäiset kansalaiset. Siksi sosiaalista kestävyyttä on seuraavalla hallituskaudella johdettava poikkihallinnollisena kokonaisuutena, jolla on yhteiset tavoitteet, selkeä koordinaatiovastuu, pitkäjänteinen rahoitus ja mittarit vaikutusten seuraamiseksi.
Motiva on puolueettomana toimijana luonteva kumppani tämän kokonaisuuden rakentamiseen ja toimeenpanoon. Tuomme eri toimijat yhteisten tavoitteiden äärelle, autamme arvioimaan päätösten sosiaalisia vaikutuksia ja vahvistamme kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Lisäksi tuemme ratkaisujen kokeilemista ja toimivien mallien viemistä laajempaan käyttöön.
Luottamus sosiaalisesti kestävään Suomeen ei siirry lapsillemme itsestään. Se ansaitaan rakentamalla Suomea, jossa jokainen voi uskoa hyvän ja turvallisen elämän olevan mahdollinen myös tulevaisuudessa.
Lähteet:
OECD 2026: OECD Survey on Drivers of Trust in Public Institutions 2026 Results: Finland
SuomiAreena ja Pohjoismainen ministerineuvosto 2026: Luottamus yhteiskunnassa. Pohjoismaisen tutkimuksen Suomen osuus
Valtioneuvoston kanslia 2026: Kansalaispulssi 4/2026
THL 2026: Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025
Sitra 2026: Huomisen luottamus Suomessa
Maiju Haltia-Nurmi
asiantuntija