Syke: Ilmastotavoitteet saavutetaan kohdentamalla rahoitus vaikuttavimpiin toimiin
Suomen ympäristökeskuksen raportti nostaa esiin kustannusvaikuttavimmat ilmastotoimet ja keinot vauhdittaa yksityisiä investointeja.
Suomen julkisen talouden liikkumavara on kiristynyt ja ilmastopolitiikassa kustannustehokkuus korostuu aiempaa enemmän. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) uusi raportti osoittaa, mihin ilmastotoimiin rahoitus kannattaa kohdentaa, jotta vaikutukset ovat mahdollisimman suuret. Myös julkisen rahoituksen vipuvaikutusta on vahvistettava, jotta yksityiset investoinnit käynnistyvät ja talouskasvu vauhdittuu.
Ilmastotoimien julkisen rahoituksen kustannustehokkuutta voidaan parantaa suuntaamalla sitä toimiin, jotka tuottavat suurimmat päästövähennykset käytettyä rahasummaa kohden. Osa toimista on jo nyt yrityksille ja kotitalouksille taloudellisesti kannattavia. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, öljylämmityksestä luopuminen ja sähköisten henkilö- ja pakettiautojen ostaminen.
”Kaikki kannattavatkaan toimet eivät etene itsestään. Niitä voidaan vauhdittaa esimerkiksi rahoitusrajoitteita purkavilla rahoitusmalleilla, kuten edullisilla lainoilla ja valtiontakauksilla. Lisäksi tarvitaan kohdennettua neuvontaa ja tukea niille, joilla ei ole mahdollisuuksia tehdä investointeja ilman ulkopuolista rahoitusta”, sanoo erikoistutkija Santtu Karhinen Sykestä.
Julkinen rahoitus ratkaisee, mitkä investoinnit käynnistyvät
Kestävyysmurros ei etene markkinaehtoisesti riittävän nopeasti ja kattavasti. Julkisella vallalla on keskeinen rooli riskinjakajana, investointien mahdollistajana ja sääntelyn suuntaajana.
Julkisen rahoituksen vipuvaikutus on ratkaiseva erityisesti investoinneissa, jotka eivät vielä ole markkinaehtoisesti kannattavia, mutta joilla on suuri päästövähennyspotentiaali. Tällaisia ovat esimerkiksi turvepeltojen kosteikkoviljely, sähkökäyttöisten kuorma-autojen ja työkoneiden käyttöönotto sekä latausinfrastruktuurin laajentaminen. Rahoitus kannattaa kohdentaa toimiin, joissa lisäisyys on suurin – eli joissa investoinnit eivät toteutuisi ilman julkista tukea.
Teollisuuden päästöjen vähentäminen, vihreän vedyn tuotannon käynnistäminen ja sähköjärjestelmän kehittäminen edellyttävät vaikuttavia ohjauskeinoja. Julkisen vallan on tarpeen vahvistaa päästöhinnoittelua ja sääntelyä, kohdentaa investointitukia ja riskinjakomekanismeja uusiin teknologioihin sekä rahoittaa sähköverkon vahvistamista ja joustoja.
”Vaikuttava ilmastopolitiikka ei synny yksittäisistä toimista vaan toisiaan täydentävistä ohjauskeinoista. Esimerkiksi raskaan liikenteen ja työkoneiden sähköistäminen etenee, kun samanaikaisesti aktivoidaan yritysten yksityisiä investointeja julkisilla rahoitus- ja riskinjakomekanismeilla, vähennetään hintasignaaleilla fossiilisen tuontiöljyn käyttöä ja kehitetään latausinfrastruktuuria”, sanoo erityisasiantuntija Karoliina Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Päätöksenteko tarvitsee paremman tietopohjan
Ilmastotoimien kustannuksia ja vaikutuksia arvioidaan nykyisin usein eri oletuksilla ja rajauksilla, mikä vaikeuttaa toimien vertailua ja heikentää päätöksenteon tietopohjaa. Luotettava arviointi edellyttää ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa toimien kustannuksista, päästövähennyspotentiaalista ja kilpailukyvystä. Avoin ja laadukas analyysi lisää läpinäkyvyyttä ja auttaa kohdentamaan julkiset varat vaikuttavimpiin toimiin.
Yhteyshenkilöt:
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9.00-16.00.
puh: 029 525 1072
media@syke.fi
Suomen ympäristökeskus
erikoistutkija Santtu Karhinen
puh. 029 525 1889
etunimi.sukunimi@syke.fi
Suomen ympäristökeskus
erikoistutkija Sampo Pihlainen
puh. +358 29 525 2225
etunimi.sukunimi@syke.fi
Suomen ympäristökeskus
viestintäasiantuntija Sini Harvo
puh. +358 29 525 2427
etunimi.sukunimi@syke.fi
Näkökulmia päästövähennystoimien kustannusvaikuttavuuteen ja ohjauskeinoihin Suomessa -raportti
Kehitysehdotuksia ilmastorahoituksen tehostamiseksi -raportti