Energiatehokkuussopimuksilla ollut miljardiluokan säästövaikutukset
Suomalaiset yritykset ja kunnat ovat investoineet vuosina 2017–2025 energiatehokkuuden parantamiseen yli kaksi miljardia euroa. Näiden toimien ansioista ne säästävät energiaa 18,6 terawattia (TWh) vuodessa lähtötilanteeseen verrattuna. Valtion ja toimialojen vapaehtoisten energiatehokkuussopimusten avulla Suomi on myös saavuttanut EU:n tiukat energiansäästövelvoitteet ilman tarvetta kansalliseen lainsäädäntöön tai muihin velvoittaviin keinoihin.
Energiatehokkuussopimusten päättyneellä kolmannella kaudella (2017–2025) saavutettiin enemmän energiansäästöä kuin yhdelläkään aiemmalla sopimuskaudella järjestelyn 30-vuotisen historian aikana.
”Energiatehokkuussopimuksissa vapaaehtoisuus yhdistyy konkreettisiin tavoitteisiin, vuosittaiseen seurantaan ja käytännön tukeen. Tulokset osoittavat, että tällä mallilla saadaan aikaan mittavia säästöjä samalla kun yritykset ja kunnat voivat kehittää joustavasti uusia energiatehokkuutta parantavia toimintatapoja omista lähtökohdistaan”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Vuosina 2017–2025 sopimuksiin sitoutui 780 yritystä toimipaikkoineen ja 160 kuntaa/kuntayhtymää. Osallistujien energiankäyttö kattoi lähes 60 prosenttia koko Suomen energiankäytöstä. Osallistujat tekivät yhteensä 34 500 energian tehostamisen toimenpidettä ja investoivat niihin yli 2,1 miljardia euroa. Valtio tuki toimintaa myöntämällä sopimuskauden investointeihin energiatukea liki 170 miljoonaa euroa. Toteutetut toimet vähensivät Suomen vuotuisia hiilidioksidipäästöjä jopa neljä miljoonaa tonnia.
Energiatehokkuus on keskeinen osa Suomen energia- ja ilmastotyön perustaa
Kattavat ja tulokselliset energiatehokkuussopimukset ovat pitkään olleet Suomen energia- ja ilmastostrategian kivijalkaa. Ne ovat valtion ja toimialojen yhteisesti valitsema keskeinen keino edistää energiatehokkuutta Suomessa ja saavuttaa samalla EU:n tiukat energiatehokkuusvelvoitteet markkinaehtoisesti. Joustavaa sopimusjärjestelmää on mukautettu eri sopimuskausina vastaamaan EU:n tiukentuneita energiatehokkuusvaatimuksia.
Energiatehokkuusinvestoinnit ovat myös vauhdittaneet Suomessa uuden teknologian käyttöönottoa ja rakentaneet edellytyksiä puhtaalle kasvulle. Energiatehokkuuden edistämisellä saavutettu päästövähennysten määrä on toistaiseksi ollut mittava.
Päästöttömän energiantuotannon osuuden kasvaessa energiansäästön päästövähennykset pienenevät, mutta energiatehokkuuden merkitys ei silti vähene. Tehokas energiankäyttö on jatkossakin keino säästää kustannuksia. Se auttaa käyttämään sähkön tuotanto- ja verkkokapasiteettia tarkoituksenmukaisesti ja vähentää energiantuotannon muita ympäristövaikutuksia.
Aktiivinen, osaava ja kokenut verkosto takaa jatkuvuuden
Vuosien varrella energiatehokkuussopimusten ympärille on rakentunut tuhansien energiankäytöstä vastaavien asiantuntijoiden verkosto, jonka vahva energiaosaaminen auttoi vuoden 2022 energiakriisin aikana yrityksiä ja kuntia reagoimaan nopeasti poikkeukselliseen tilanteeseen. Sopimuksiin liittyneet yritykset ja kunnat toteuttivat pelkästään vuonna 2022 yhteensä ennätykselliset liki 5 600 uutta energiatehokkuutta parantavaa toimenpidettä.
Sopimuskaudella 2017–2025 valtion ja toimialojen välisissä sopimuksissa olivat mukana Elinkeinoelämän Keskusliitto, Elintarviketeollisuusliitto, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus, Kaupan liitto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Autoalan keskusliitto, Kuntaliitto, Rakli ja Lämmitysenergia Yhdistys.
Uusi sopimuskausi 2026–2035 on jo alkanut.
(Tiedote: Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto, Motiva)
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Pia Kotro, Työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 047 229
erityisasiantuntija Tiina Sekki, Energiavirasto, p. 0295 050 200
johtava asiantuntija Saara Elväs, Motiva, p. (09) 6122 5043
Yhteenveto sopimuskauden 2017–2025 tuloksista
Uusi sopimuskausi 2026–2035
TEM-tiedote 3.4.2025: Uudet energiatehokkuussopimukset neuvoteltu vuosille 2026–2035