Pientalon kaasu- tai öljylämmitys
Vanhemmissa pientaloissa öljylämmitys on yhä yleinen lämmitysmuoto. Sen energiatehokkuuteen voi huomattavasti vaikuttaa kiinnittämällä huomiota laitteiston kuntoon ja säätöihin, hyödyntämällä rinnakkaisia lämmitysjärjestelmiä sekä suosimalla uusiutuvaa lämmitysöljyä. Energiatehokkainta on vaihtaa öljy- tai kaasulämmitys kokonaan uusiutuvia energialähteitä hyödyntäväksi.
Öljy- ja maakaasulämmitysjärjestelmät jakavat lämmön huoneisiin vesikiertoisella lämmönjakojärjestelmällä. Ne koostuvat kattilasta, polttimesta sekä säätölaitteista. Järjestelmät ovat hyvin samankaltaisia ja lähes kaikki öljylämmityskattilat ovat päivitettävissä kaasukäyttöisiksi. Maakaasua ei kuitenkaan varastoida kuten öljyä, vaan järjestelmä liitetään paikkakunnan jakeluverkostoon.
Pientalojen lämmitykseen maakaasua on tarjolla vain joillakin paikkakunnilla. Maakaasun jakeluyhtiö huolehtii jakeluputkiston asennuksesta sekä mittaus- ja säätölaitteista kaasumittarille saakka.
Öljylämmitysjärjestelmän huolto ja ylläpito
Järjestelmien säännöllisellä huollolla ja kunnostuksella parannetaan niiden energiatehokkuutta huomattavasti. Öljypolttimen ja -kattilan huolto on luvanvaraista toimintaa. Pidä huoltoväli sopivana laitteesi iästä ja kunnosta riippuen.
Myös maakaasulämmitysjärjestelmän poltinlaiteet on huollettava säännöllisesti tehokkaan palamisen ylläpitämiseksi. Putkistoja ja niiden huoltolaitteita saavat huoltaa vain tehtävään hyväksytyt asennusliikkeet.
Öljylämmityksen huoltotoimenpiteet
- Öljypolttimen huolto laitteen iästä ja öljynkulutusmäärästä riippuen 1–2 vuoden välein. Huollossa vaihdetaan suuttimet ja puhdistetaan liekkivahdit.
- Öljykattilan ja savupiipun nuohous kerran vuodessa.
- Kattilan huolto kerran vuodessa, muun muassa lämmönsiirtopintojen puhdistus ja kattilan muiden osien tarkistus ja tarvittaessa vaihtaminen.
- Öljysäiliön puhdistus ja tarkastus määräajoin säiliön iän ja tarkastusluokituksen perusteella. Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevia maanalaisia öljysäiliötä koskevat lakisääteiset pakolliset tarkastukset. Monien kuntien ympäristönsuojeluohjeet edellyttävät myös muiden öljysäiliöiden tarkastusta määrätyn ajan kuluttua asennuksesta. Vaikka säiliön tarkastaminen ei olisi pakollista, se on hyvä puhdistaa ja tarkastaa määräyksiä vastaavalla tavalla säiliön kuntoluokituksen mukaan 2-10 vuoden välein.
- Panosta öljylämmityksen automatiikkaan ja säätöihin.
- Pidä huolta, että lämmitysverkosto on tasapainossa.
- Remontoinnin yhteydessä paranna lämpöeristystä ja rakennuksen tiiviyttä. Kiinnitä huomiota myös esimerkiksi ilmanvaihtoon.
Öljylämmityksestä luopuminen
Fossiilisen öljyn tai maakaasun korvaaminen uusiutuvalla energialla:
- Vähentää usein ostoenergian määrää ja kustannuksia.
- On usein taloudellisesti kannattava investointi.
- On yksi tärkeimmistä kotitalouden ilmastovaikutuksia vähentävistä teoista.
Öljy- tai maakaasulämmityksen kokonaan korvaavia lämmitysratkaisuja ovat muun muassa:
- maalämpöpumppu
- ilma-vesilämpöpumppu (tukena laitteen sähkövastukset tai erillinen sähkökattila)
- kaukolämpö
- biolämmityskattilat
- kuivan tai vesikiertoisen sähkölämmityksen ja ilmalämpöpumppujen yhdistelmä
Miten öljylämmityksen korvaava lämmitysmuoto valitaan?
Öljy- ja maakaasulämmityksen korvaaminen muilla lämmitysmuodoilla onnistuu luotettavasti, kun se suunnitellaan huolellisesti asiantuntija-apua hyödyntäen.
Suunnittelussa ja valinnassa huomioitavia seikkoja ovat muun muassa:
- rakennuksen lämmitystarve esimerkiksi öljyn- tai maakaasunkulutuksen sekä mahdollisten tukilämmitysmuotojen pohjalta arvioituna
- lämmönjakojärjestelmän kunto ja mahdollinen saneeraustarve
- lämmönjaossa tarvittava lämpötilataso
- teknisen tilan lämmityksen sekä ilmanvaihdon ja hormin toiminta öljy- tai maakaasukattilan poistuessa tai sen käytön jäädessä vähäiseksi
- säävyöhykkeen vaikutus lämmitysmuodon toimintaan ja hyötysuhteeseen
- onko mahdollisuutta porata lämpökaivo
- onko mahdollisuus hyödyntää lämmitykseen käytettävää puuta edullisesti omasta metsästä
- rakennuksen jäljellä oleva käyttöikä; halutaanko painottaa pieniä investointikuluja vai matalia käyttökustannuksia
- rakennuksen mahdollinen arvonnousu lämmitysmuutoksen takia
- lämmitysmuodon vaihtoon saatavilla olevat avustukset
Esimerkkejä öljylämmityksen vaihtamisen kustannuksista 2024
Hae avustusta öljylämmityksestä luopumiseen
Elinvoimakeskuksen avustus öljy- ja kaasulämmityksen vaihtajille
Öljy- ja kaasulämmityksen vaihtajat voivat hakea avustusta Elinvoimakeskuksesta. Pientalojen omistajille voidaan myöntää valtionavustusta öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja sen korvaamiseen muilla lämmitysmuodoilla, lukuun ottamatta fossiilisia polttoaineita tai biokaasua tai -öljyä käyttäviä rakennuskohtaisia lämmitysjärjestelmiä.
Avustus maksetaan, kun hanke on valmistunut. Sen määrä on aina joko:
- 4 000 euroa, kun öljylämmityksestä siirrytään kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun
- 2 500 euroa, kun siirrytään muihin lämmitysjärjestelmiin
Avustettavien remonttien on oltava valmiita viimeistään 31.8.2026.
Korotettu kotitalousvähennys öljy- ja kaasulämmityksen vaihtajille
Pientalon öljy- tai maakaasulämmityksen vaihtamiseen voi vaihtoehtoisesti hakea kotitalousvähennystä verotuksesta työn osuudesta. Öljylämmityksestä luopumiseen saa korotetun kotitalousvähennyksen vuosina 2022–2027. Se on henkilökohtainen vähennys, joka tehdään ansio- tai pääomatulojen verosta. Kotitalousvähennyksen saa vain työn osuudesta. Kotitalousvähennystä ei voi saada, jos työ tehdään itse tai jos työn tekijä asuu samassa taloudessa.
Varken korjausavustus iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntoihin
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus myöntää avustusta korjauksiin, jotka parantavat kodin esteettömyyttä tai joita tarvitaan, jotta kotona asuminen olisi turvallista ja terveellistä. Avustuksen ehtona on, että jonkun kodissa vakituisesti asuvista on oltava joko yli 65-vuotias tai vammainen henkilö. Kaikkien kodissa asuvien tulot ja varallisuus vaikuttavat siihen, voiko avustusta saada.
Toinen lämmitysjärjestelmä öljylämmityksen rinnalle: hybridilämmityksestä hyötyjä
Öljy- tai maakaasulämmityksen kokonaan tai osittain korvaava ratkaisu on useita lämmitysmuotoja yhdistävä hybridilämmitys. Siinä eri lämmitysmuodot vuorottelevat tai täydentävät toisiaan esimerkiksi vuorokauden- ja vuodenajan tai ulkolämpötilan mukaan. Öljyä käytetään lähinnä talvella kovimmilla pakkasilla ja muina aikoina tilojen ja käyttöveden lämmityksestä vastaa rinnakkaisjärjestelmä.
Hybridilämmityksen hyötyjä:
- Hyödynnät aina kunkin lämmitysjärjestelmän parhaita ominaisuuksia, kun käytät aina edullisinta energiaa tilojen ja käyttöveden lämmitykseen.
- Vähennät ostoenergian tarvetta, pienennät käyttökustannuksia ja lisäät omavaraisuusastetta.
- Ilmastovaikutukset pienenevät, kun fossiilista öljyä poltetaan vähemmän.
- Älykäs lämmityksen ohjaus tekee hybridilämmityksen käytöstä vaivatonta.
Öljylämmitykseen voidaan yhdistää muun muassa:
- Ilma-vesilämpöpumppu
- Ilmalämpöpumppu
- Takat, tulisijat ja uunit
- Aurinkolämpö
- Aurinkosähkö
- Kaksoispesäkattila, jossa öljyn rinnalla poltetaan puuta. Saatava hyöty riippuu puunpolton määrästä. Etenkin runsaampaa puunpolttoa varten tarvitaan lisäksi varaaja. Biolämmityskattilat.
Kahta tai useampaa lämmönlähdettä käyttävä hybridijärjestelmä toimii parhaiten automatiikan ohjaamana. Hyvä suunnittelu ja huolellinen asennustyö varmistavat, että hybridilämmitys toimii hyvin ja taloudellisesti sekä samalla pienentää lämmityksen ympäristövaikutuksia.
Siirry uusiutuvaan lämmitysöljyyn
Uusiutuvaan lämmitysöljyyn siirtymällä fossiilisen öljyn polttaminen voidaan lopettaa kokonaan. Uusiutuvalla lämmitysöljyllä tarkoitetaan ns. HVO-lämmitysöljyä (Hydrotreated Vegetable Oil). Uusiutuva lämmitysöljyn käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä ja palaa fossiilista lämmitysöljyä puhtaammin, mikä vähentää kattilan nokeentumista.
- Uudet öljykattilat toimivat suoraan ilman muutostöitä uusiutuvalla lämmitysöljyllä.
- Olemassa oleva öljylämmityslaitteisto voidaan päivittää uusiutuvaa lämmitysöljyä käyttäväksi pienillä muutostöillä. Monessa tapauksessa liekintunnistimen vaihto ja polttimen säätö riittävät.
On tärkeää muistaa, että öljypolttimeen tarvittavat muutostyöt tulee toteuttaa ennen uusiutuvan lämmitysöljyn tilaamista. Uusiutuvaa lämmitysöljyä (HVO) voidaan käyttää kaikissa seossuhteissa fossiilisen lämmitysöljyn kanssa.
Uusiutuvaa lämmitysöljyä on saatavilla valtakunnallisesti. Sen hinta on hieman fossiilista lämmitysöljyä korkeampi.
Öljylämmitysjärjestelmän uusiminen parantaa energiatehokkuutta
- Harkitse öljylämmityslaitteiston vaihtamista, etenkin silloin, jos:
- poltin, kattila tai öljysäiliö ovat teknisen käyttöikänsä lopussa
- järjestelmän osat vikaantuvat usein
- lämmintä käyttövettä ei tule riittävästi
- tekninen tila kuumenee, mikä on merkki hukkalämmöstä
- energiankulutus ja energiakustannukset lisääntyvät
- haluat pienentää kotisi lämmityksen ilmastovaikutuksia tai käyttökustannuksia
- Öljypolttimen vaihtoaika lähestyy, kun sen käyttöikä on yli 10 vuotta. Polttimen uusiminen parantaa toimintavarmuutta ja hyötysuhdetta.
- Kattilan käyttöikä on noin 25 vuotta. Kattilan uusimista kannattaa harkita, kun 20 vuoden ikä ylittyy. Hyötysuhde paranee selvästi, mutta toisaalta investointi on suurempi kuin pelkällä öljypolttimen uusimisella.
- Yli 30-vuotias öljysäiliö on yleensä järkevää vaihtaa uuteen. Muista huolehtia öljysäiliön puhdistuksesta ja tarkastuksesta määräajoin säiliön iän ja tarkastusluokituksen perusteella. Omistaja on aina vastuussa öljysäiliön kunnosta.
Miten käynnistän kodin lämmitysremontin?
- Selvitä kodin nykyisen lämmitysjärjestelmän kunto, energiankulutus ja ilmanvaihdon toimivuus.
- Varmista samalla, että kotisi energiatehokkuus on hyvällä tasolla. Tarvittaessa paranna energiatehokkuutta esimerkiksi näillä toimenpiteillä:
- yläpohjan lisäeristys ja muut lämmöneristävyyttä parantavat toimenpiteet
- ikkunoiden ja ovien tiiviys ja tarvittaessa uusiminen
- koneellisen ilmanvaihdon kunnossapito ja oikeat säädöt
- poistoilman hukkalämmöntalteenotto
- Uusi lämmitysjärjestelmä mitoitetaan kodin parannetun energiatehokkuuden mukaan. Näin vältytään ylimitoittamasta uutta lämmitysjärjestelmää lämmönkulutukseen nähden.
- Tutustu eri lämmitysvaihtoehtoihin. Mieti myös, haluatko helppohoitoisen lämmityksen vai oletko valmis käyttämään lämmittämiseen enemmän aikaa.
- Pyydä suunnittelu- ja mitoitusapua ammattilaisilta.
- Pyydä tarjouksia useammalta toimittajalta. Kysy, onko asentajalla uusiutuvan energian asentamisen sertifikaatti.
Esimerkkejä öljylämmityksen vaihtamisesta
Öljylämmityksen tilalle maalämpö
| Rakennus | Rintamamiestalo, rakennettu 1939 |
| Uusi lämmitystapa | Maalämpö |
| Lämmönjakotapa | Vesikiertoinen |
| Lämmityskustannukset ennen remonttia | 2 000‒2 500€ vuodessa |
| Lämmityskustannukset remontin jälkeen | 400‒500€ vuodessa |
Pirkkalassa sijaitseva vuonna 1939 rakennettu rintamamiestalo lämpiää nykyään maalämmöllä. Omistajaperhe on tyytyväinen öljykattilasta luopumiseen ja maalämpöratkaisuun.
”Vaimon kanssa olimme jo vuosia pohtineet lämmitysjärjestelmän uusimista, koska 20 vuotta vanha öljykattila alkoi lähestyä käyttöikänsä loppua. Maalämpö oli mielestämme varteenotettava lämmitysmuoto,” talon omistaja kertoo.
Perheeseen kuuluu kaksi aikuista ja kolme lasta. Talossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Perhe ehti tehdä lämmitysjärjestelmän vaihdoksen jo ennen valtionavustuksen tuloa, mutta remontin kotitalousvähennykset he hyödynsivät.
”Öljylämmityksen kustannukset olivat nousseet vuosi vuodelta. Viime vuosina ne olivat jo noin 2 000‒2 500 euroa vuodessa. Maalämpöön siirryttyämme maksamme talomme lämmityksestä enää noin 400‒500 euroa”, omistaja toteaa.
Maalämpöön siirtyminen käynnistyi järjestelmän kapasiteetin valinnalla. Seuraavaksi tontille porattiin maalämpökaivo, minkä jälkeen asennettiin kylmäaineputkisto. Vanha öljykattila poistettiin talosta ja tilalle asennettiin maalämpöyksikkö, joka liitettiin vesikiertoiseen patteriverkkoon. Asennukset sujuivat ripeästi ja lämmöt saatiin päälle jo parissa päivässä.
”Sekä ympäristönäkökulma että kustannussyyt auttoivat meitä tekemään järkiratkaisun, johon olemme olleet hyvin tyytyväisiä. Hiilidioksidipäästötkin saatiin vähenemään. Suosittelen maalämpöä muillekin omakotiasujille, joiden öljylämmityslaitteisto on vanhenemassa”, asukas tähdentää.
Öljylämmityksen tilalle ilma-vesilämpöpumppu
| Rakennus | Omakotitalo, rakennettu 1960-luvulla |
| Uusi lämmitystapa | Ilma-vesilämpöpumppu (8 kW), varaava tulisija |
| Lämmönjakotapa | Alkuperäinen vesikiertoinen patterilämmitys 60-luvulta |
| Energiankulutus ennen remonttia | Öljynkulutus noin 2 500 litraa/vuosi (keskiarvo vuosilta 2013-2020). Varaavassa tulisijassa pilkkeitä noin 0,5 pino-m3/vuosi. Sähkönkulutus noin 2800-3000 kWh/vuosi. |
| Energiankulutus remontin jälkeen | Ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus vaihdellut välillä 6 700 – 9 500 kWh/vuosi, aikavälillä 2021 – 2025. Varaavassa tulisijassa vuosittain noin 0,5-1,0 pino-m3 sekapuupilkkeitä. Muu sähkönkulutus noin 2800-3000 kWh/vuosi. |
| Huomioita | Lämmitysverkoston menoveden lämpötila noin 50 astetta hieman kovemmilla pakkasilla. Varaava tulisija lämmitetään aina kovemmilla pakkasilla, mikä parantaa IVLP:n vuosihyötysuhdetta. |
Omakotitaloon Vantaalla hankittiin öljylämmityksen tilalle ilma-vesilämpöpumppu joulukuussa 2020. Öljykattilan suhteellisen korkea 30 vuoden ikä, öljyn hinta ja ELY-keskuksen öljylämmityksestä luopumisen avustus olivat keskeisiä syitä lämmitysmuodon vaihtamiselle. Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä hankintaan.
ELY-keskukselta saatiin hankintaan 4 000 euron öljylämmityksestä luopumisen avustus. Avustus huomioiden koko hankinnan koroton takaisinmaksuaika on vajaat kuusi vuotta, jos laskelmassa käytetään öljyn hintana 1,5 eur/l ja sähkön kokonaishintana 18 snt/kWh.
Kohteessa on ilma-vesilämpöpumpulla tehtävää lämmitystarvetta myös kesäaikana, koska kellarikerroksessa sijaitsevat oleskelu- ja suihkutilat vaativat kosteuden hallinnan vuoksi pientä lämmitystä myös kesäaikaan. Kellarikerros on samassa lämmityspiirissä yläkerran kanssa ja termostaatit pidetään yläkerrassa kesäaikaan kiinni-asennossa.
Lämpöpumpun ulkoyksikkö asennettiin talon seinustalle, johon asukas teki tasaisen betonialustan, jonka alle tuli soraa ja alimmaiseksi routimista ehkäisevä styroksi. Kylmäaineputket vietiin ulkoyksiköltä kellarikerroksessa sijaitsevaan tekniseen tilaan öljykattilaa varten olemassa olevan korvausilma-aukon kautta, joka jäi nyt tarpeettomaksi. Ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikön sulatusvedet ohjattiin saattolämmityksellä teknisen tilan viemäröintiin.
Ensimmäisenä talvena ulkoyksikköön kertyi merkittäviä määriä jäätä, jota ulkoyksikön automaattinen sulatus ei kyennyt poistamaan, vaan ne jouduttiin poistamaan itse. Jäätyminen ei johtunut patteriveden liiasta viilenemisestä, sillä se pysyi puskurivaraajan ansiosta jäätymisen aikanakin noin 40 asteessa. Jäätyminen väheni merkittävästi seuraavalla lämmityskaudella tuntemattomasta syystä, mahdollisesti mutasihdin puhdistuksen vuoksi.
Öljylämmityksen tilalle kaukolämpö
| Rakennus | Rintamamiestalo, rakennettu 1950-luvulla |
| Uusi lämmitystapa | Kaukolämpö |
| Lämmityskustannukset ennen remonttia | 3 000 € vuodessa |
| Lämmityskustannukset remontin jälkeen | 1 500 € vuodessa |
”Olen pohtinut pitkään öljylämmityksestä luopumista. Vaihtaminen on ajankohtaista nyt, kun laitteet alkavat olla vanhoja. Kaukolämpöön päädyin tutkittuani eri vaihtoehtojen investointi- ja käyttökustannuksia. En tiennyt varmasti päätöstä tehdessäni, kuinka suuri valtion tuki öljylämmityksestä luopumiseen tulee olemaan, mutta totta kai tämä mahdollisuus vahvisti päätöstä”, kertoo Vaasassa sijaitsevan talon omistaja.
Kaiken kaikkiaan lämmitysjärjestelmän vaihdos sujui suuremmitta vaikeuksitta.
”Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen on kannattavaa. Kaukolämpöön siirtymisen investointikustannukset olivat 8 000 euroa ja siitä on mahdollisuus kattaa jälkikäteen tuella puolet eli 4 000 euroa”, talon omistaja sanoo.
Talon lämmittäminen öljyllä vei vuodessa noin 3 000 euroa. Kaukolämpöön siirtymisen jälkeen talo lämpiää noin 1 500 eurolla vuodessa.
Öljylämmityksen tilalle hybridilämmitys
| Rakennus | Omakotitalo |
| Uusi lämmitystapa | Ilma-vesilämpöpumppu ja öljylämmitys |
| Lämmönjakotapa | Vesikiertoiset patterit ja vesikiertoinen lattialämmitys |
| Energiankulutus ennen remonttia | Öljyn vuosikulutus noin 2 000 l |
| Energiankulutus remontin jälkeen | Ilma-vesilämpöpumpun kulutus ensimmäisenä vuonna noin 9 400 kWh |
Salossa sijaitsevan omakotitalon lämmitysjärjestelmää on uudistettu useassa vaiheessa sen elinkaaren aikana. Alun perin vesikiertoisilla pattereilla varustettua taloa lämmitti keittiössä oleva keskuslämmitysliesi, eli lämmitys tapahtui perinteisesti klapeilla. Myöhemmin talon kellariin asennettiin klapikattila, joka korvasi osittain keskuslämmitysliedellä tuotettua lämmitystä. Seuraavaksi klapikattila korvattiin öljykattilalla, joka uusittiin noin vuonna 2000.
Talon alakertaan tehtiin ikkunaremontti 2010-luvun alkupuolella ja yläpohjaan lisättiin eristystä, mitkä pienensivät lämmönkulutusta.
Talon lämmönjako koki muodonmuutoksen vuonna 2017, kun noin 100 m2 kokoiseen alakertaan asennettiin vesikiertoinen lattialämmitys remontin yhteydessä. Lattialämmitys toteutettiin kevyenä ei-varaavana ratkaisuna, eli lattian eristekerroksen päälle asennettiin vesiputkistot ja lämmönluovutuslevyt, jotka tasaavat lämmön jakautumista lattian pintaan. Lattian pintaan asennettiin 28 mm lattialaudoitus. Noin 70 neliön yläkertaan asennettiin vanhojen pattereiden tilalle uudet matalalämpöiset patterit.
Tässä vaiheessa öljyn vuotuinen kulutus oli noin 2 000 litraa. Lämmityskustannusta oli kuitenkin nostanut öljyn hinnan kallistuminen, ja asukkaat pohtivat mahdollisuuksia kustannusten alentamiseksi. Öljykattila oli huollettu säännöllisesti ja ammattilainen arvioi, että kattilalla voisi olla käyttöikää jäljellä jopa 20 vuotta.
Öljykattilan rinnalle päätettiin hankkia ilma-vesilämpöpumppuratkaisu, joka tuottaa lämmityksen vesikiertoiseen lämmönjakoon, mutta käyttöveden lämmitys jätettiin kokonaan öljykattilan varaan. Ilma-vesilämpöpumppu lämmittää lämmitysveden ensin asetettuun lämpötilaan ja öljykattila tulee avuksi, jos pumppu ei saavuta asetettua lämpötilaa.
Vielä 10 asteen pakkasella ilma-vesilämpöpumppu hoitaa tilojen lämmityksen kokonaan ja lähestyttäessä 15 asteen pakkasia öljykattila osallistuu lämmitykseen. 20 asteen pakkasella öljykattila hoitaa lämmityksen jo kokonaan.
Ratkaisu sopi kohteeseen hyvin, koska lämmönjako on ilma-vesilämpöpumpulle suotuisa eli matalalämpöinen ja lämpimän käyttöveden kulutus on vähäistä.
Investointi kevyeen lämpöpumppuratkaisuun maksoi kokonaisuudessaan laitteet, sekä tarvittavat sähkötyöt ja asennukset huomioiden 5 700 €. Koska öljylämmitys jäi järjestelmään rinnalle, öljylämmityksestä luopumisen avustusta ei voitu kohteessa hyödyntää.
Asukkaiden mukaan ilma-vesilämpöpumppu kulutti sähköä ensimmäisen vuoden aikana noin 9 400 kWh. Esimerkiksi sähkön kokonaishinnalla 15 snt/kWh tämä tarkoittaa noin 1 400 euron vuosikustannusta. Tämän lisäksi tulevat kustannukset öljynkulutuksesta sekä öljykattilan ja -polttimen huollosta.
Öljykattilaa on tarvittu tilojen lämmitykseen vain kovemman pakkasen jaksoina ja lisäksi maltilliseen käyttöveden lämmitykseen, minkä ansiosta öljyn kulutus on jäänyt vuositasolla hyvin pieneksi. Asukkaat katsoivat, että öljykattilan rinnalla pitäminen oli heidän tapauksessa hyvä ratkaisu huomioiden huoltovarmuus, kustannustehokkuus ja ekologisuus.