Energian loppukäyttö palveluissa

• Palvelut pitävät sisällään sekä julkiset palvelut että yksityisen palvelusektorin, jolla liikekiinteistöt ovat pinta-alaltaan merkittävin (31,4 milj. m² v. 2023). Myös muun muassa varastoja (25,4 milj. m²) ja toimistoja (19,8 milj. m²) on paljon ja nämä voivat olla sekä yksityisen että julkisen sektorin käytössä. Julkisella sektorilla suurin kiinteistökanta on opetusalalla (22,4 milj. m²); määrä on kaksinkertainen hoitoalaan nähden. 
• Vuonna 2023 palvelusektorin energian loppukulutus oli 37 TWh eli noin 13 % loppukulutuksesta.
• Palvelurakennusten lämmityksen energiankulutus oli 19,6 TWh vuonna 2023 ja sähkönkulutus 19,1 TWh.
• Palvelujen energian loppukulutus on kasvanut 39 % ajanjaksolla 2000–2023 (ilman lämpötilakorjausta). Samalla jaksolla palvelusektorin rakennusten pinta-ala kasvoi 52 %. Kasvua on ollut kaikilla sektoreilla, mutta erityisen voimakkaasti liikerakennuksissa, joiden kokonaispinta-ala kasvoi 59 % jaksolla 2000–2023 sekä varastorakennuksissa, joissa kasvua oli 63 % jaksolla 2006–2023.

Seuraavassa kuvassa on esitetty palvelusektorin energiankulutus vuosina 2000 ja 2022 sekä analysoitu kulutusmuutoksiin vaikuttavia tekijöitä (ns. dekomponointitarkastelu).

• Palvelujen energian loppukulutus kasvoi tarkastelujaksolla 8,9 TWh.
• Sää lisäsi kulutusta 0,1 TWh.
• Sektorin kasvua kuvaavan arvonlisän nousu olisi kasvattanut palvelujen kulutusta 8,7 TWh ilman muita kulutukseen vaikuttavia tekijöitä.
• Energiatehokkuustoimet vähensivät kulutusta 4,8 TWh. Tämän tarkastelu heikkous on kuitenkin se, että se perustuu energiankulutukseen per työntekijä, joka ei oikeasti mittaa mitenkään energiatehokkuutta.
• Tuottavuuden muutos, mitattuna arvonlisällä työntekijää kohden, kasvatti kulutusta 3,1 TWh.
• Muut tekijät sisältävä muutoksia mm. kulutuskäyttäytymisessä, mikä kasvatti kulutusta 0,1 TWh.

Ota yhteyttä

Lea Gynther

johtava asiantuntija

+358 (0) 9 6122 5044

+358 (0) 40 7688 813

etunimi.sukunimi​@motiva.fi