Energian loppukäyttö teollisuudessa

Vuonna 2023 teollisuuden energian loppukulutus (ilman kaivosteollisuutta) Suomessa oli 124 TWh eli noin 44 % loppukulutuksesta. Teollisuuden sähkönkulutus oli 36 TWh.
Metsäteollisuuden osuus teollisuuden energian loppukulutuksesta oli noin 57 %, kemianteollisuuden 17 % ja metallinjalostuksen 16 %.
Teollisuuden energian loppukäyttö väheni 20 % ajanjaksolla 2000–2023. Teollisuustuotannon määrää kuvaava volyymi-indeksi kasvoi 19 % samalla ajanjaksolla, mutta kehitys oli hyvin erisuuntaista eri sektoreilla. Metsäteollisuudessa volyymi-indeksi laski 26 % ajanjaksolla 2000–2023, mutta kemianteollisuudessa se kasvoi 28 % ja metalliteollisuudessa 54 %.

Teollisuuden_energian_loppukaytto_sektoreittain_2023 — Kuva 1. Teollisuuden energian loppukäyttö sektoreittain 2023. Huom! kuva aukeaa isommaksi hiirellä klikkaamalla.

Teollisuuden_energian_loppukayton_kehitys_2007-2023 — Kuva 2. Teollisuuden energian loppukäytön kehitys 2007–2023. Huom! kuva aukeaa isommaksi hiirellä klikkaamalla.

Seuraavassa kuvassa on esitetty teollisuuden energian loppukulutus vuosina 2000 ja 2022 sekä analysoitu kulutusmuutoksiin vaikuttavia tekijöitä (ns. dekomponointitarkastelu).

Teollisuuden energiankulutus laski tarkastelujaksolla 28 TWh.
Teollista aktiviteettia kuvaavan volyymi-indeksi nousu olisi kasvattanut energiankulutusta 33 TWh ilman muita kulutukseen vaikuttavia tekijöitä.
Rakennemuutos ottaa huomioon, että eri sektoreiden volyymi-indeksi ei kehity samaa tahtia. Siirtymä vähemmän energiaintensiiviseen suuntaan on vähentänyt kulutusta 48 TWh.
Energiatehokkuustoimet vähensivät kulutusta 18 TWh.
”Muut” tekijät vaikuttivat lisäten kulutusta 4 TWh. Näihin sisältyy esimerkiksi heikentyneestä käyttöasteesta johtuva joustamaton kulutus.

Teollisuus_2000-2022 — Kuva 3. Teollisuuden energiankulutuksen muutoksen dekomponointi 2000–2022. Lähde: Odyssee-tietokanta Huom! kuva aukeaa isommaksi hiirellä klikkaamalla.

Dekomponointi:

Dekomponointitarkasteluissa erotellaan havaittuun kehitykseen vaikuttaneet erilaiset tekijät ja niiden merkitys. Menetelmän tuottamaa tieto on hyvä pitää enemmän suuntaa-antavana kuin tarkkana tuloksena. Menetelmä on hyvin herkkä muun muassa valittujen tekijöiden määritelmille ja aikasarjojen yhtenäisyydelle.