Hyppää sisältöön

Energian loppukäyttö teol­li­suu­des­sa

  • Vuonna 2024 teollisuuden energian loppukulutus (ilman kaivosteollisuutta) Suomessa oli 121 TWh eli noin 43 % loppukulutuksesta. Teollisuuden sähkönkulutus oli 34 TWh. 
  • Metsäteollisuuden osuus teollisuuden energian loppukulutuksesta oli noin 58 %, kemianteollisuuden 17 % ja metallinjalostuksen 15 %.
  • Teollisuuden energian loppukäyttö väheni 21 % ajanjaksolla 2000–2024. Teollisuustuotannon määrää kuvaava volyymi-indeksi kasvoi 17 % samalla ajanjaksolla, mutta kehitys oli hyvin erisuuntaista energiaintensiivisillä sektoreilla. Metsäteollisuudessa volyymi-indeksi laski 25 % ajanjaksolla 2000–2024, mutta kemianteollisuudessa se kasvoi 30 % ja metalliteollisuudessa 33 %. 
Teollisuuden energian loppukäyttö sektoreittain 2024
Kuva 1. Teollisuuden energian loppukäyttö sektoreittain 2024. Huom! kuva aukeaa isommaksi hiirellä klikkaamalla.
Teollisuuden energian loppukäytön kehitys 2007-2024
Kuva 2. Teollisuuden energian loppukäytön kehitys 2007–2024. Huom! kuva aukeaa isommaksi hiirellä klikkaamalla.

Seuraavassa kuvassa on esitetty teollisuuden energian loppukulutus vuosina 2010 ja 2024 sekä analysoitu kulutusmuutoksiin vaikuttavia tekijöitä (ns. dekomponointitarkastelu). 

  • Teollisuuden energiankulutus laski tarkastelujaksolla 18 TWh. 
  • Teollista aktiviteettia kuvaavan volyymi-indeksi nousu olisi kasvattanut energiankulutusta 11 TWh ilman muita kulutukseen vaikuttavia tekijöitä. 
  • Rakennemuutos ottaa huomioon, että eri sektoreiden volyymi-indeksi ei kehity samaa tahtia. Siirtymä vähemmän energiaintensiiviseen suuntaan on vähentänyt kulutusta 34 TWh. 
  • Energiatehokkuustoimet vähensivät kulutusta 18 TWh. 
  • ”Muut” tekijät vaikuttivat lisäten kulutusta 18 TWh. Näihin sisältyy esimerkiksi heikentyneestä käyttöasteesta johtuva joustamaton kulutus.
Teollisuus 2010-2024
Kuva 3. Teollisuuden energiankulutuksen muutoksen dekomponointi 2010–2024. Lähde: Odyssee-tietokanta Huom! kuva aukeaa isommaksi hiirellä klikkaamalla.

Dekomponointi:

Dekomponointitarkasteluissa erotellaan havaittuun kehitykseen vaikuttaneet erilaiset tekijät ja niiden merkitys. Menetelmän tuottamaa tietoa on hyvä pitää enemmän suuntaa-antavana kuin tarkkana tuloksena. Menetelmä on hyvin herkkä muun muassa valittujen tekijöiden määritelmille ja aikasarjojen yhtenäisyydelle.

Ota yhteyttä

Lea Gynther, johtava asiantuntija

Lea Gynther

johtava asiantuntija