YM: Rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimia sekä uudis- ja korjausrakentamista koskevat asetukset annettu
Valtioneuvoston on tänään antanut asetuksen rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista. Lisäksi ympäristöministeriö on antanut asetukset uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuudesta ja rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä. Asetukset ovat osa EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa.
Asetukset koskevat esimerkiksi rakennuksen energiatehokkuuden vaatimustasoa sekä energiatehokkuuden vertailuluvun laskennassa käytettäviä kertoimia. Energiatehokkuusvaatimukset koskevat esimerkiksi uuden rakennuksen rakentamista ja rakennuksen korjaamista niiltä osin, kun korjauksen laajuudessa voidaan parantaa energiatehokkuutta. Energiamuotojen kertoimia käytetään myös energiatodistuksen laskennassa.
Tavoitteena energiatehokkuuden parantaminen kustannustehokkain keinoin, erilaiset rakennukset ja ratkaisut huomioiden
Säädökset päivittävät uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia. Niitä sovelletaan uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin, rakennusten osiin ja rakennusosiin sekä teknisiin järjestelmiin uudis- ja korjausrakentamisessa.
Asetuksissa on otettu huomioon uusien ja olemassa olevien rakennusten erilaisuus, niissä käytössä olevien teknisten ratkaisujen erot sekä erojen hyväksyttävyys. Säädöksillä ohjataan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen kustannustehokkain keinoin siten, ettei omistajille synny kohtuuttomia velvoitteita.
Korjausrakentamisessa on edelleen joustomahdollisuuksia muun muassa teknisen, toiminnallisen tai taloudellisen toteutettavuuden perusteella. Vaatimukset eivät koske tiettyjä niiden ulkopuolelle jätettyjä rakennuksia, esimerkiksi asevoimien tai keskushallinnon omistamia, kansalliseen puolustukseen käytettäviä rakennuksia.
Uudistetut energiamuotojen kertoimet ottavat paremmin huomioon lisääntyvän uusiutuvan ja muun päästöttömän energian käytön sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Fossiilisen energian käyttö energiantuotannossa on viime vuosina Suomessa vähentynyt ja sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet ripeästi. Euroopan unioni velvoittaa myös edistämään kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä. Fossiilisia polttoaineita lukuun ottamatta energiamuotojen kertoimia pienennetään 25 prosentilla. Kaukolämmön ja sähkön suhteellinen kilpailukyky ei siis muutu. Muutosten ei ole arvioitu vaikuttavan eri lämmitysmuotojen markkinaosuuksiin.
Asetukset ovat teknologianeutraaleja ja mahdollistavia, jolloin rakennuksen omistaja voi valita toimenpiteet tai niiden yhdistelmät, joilla vaatimustasoihin päästään. Esimerkiksi massiivipuu- ja kivirakennuksia voi suunnitella samoilla materiaalivahvuuksilla kuin tällä hetkellä, ja uudet vaatimustasot on mahdollista saavuttaa esimerkiksi valitsemalla vertailutasoa paremmat ikkunat, pienentämällä ilmanvuotolukua tai tehokkaammalla lämmöntalteenotolla. Myös energiayhteisöjen tuottama hyöty sekä hukkalämmön lisääntyvä hyödyntäminen voidaan ottaa huomioon.
Asetukset tulevat voimaan 1.1.2027, mutta niiden soveltaminen tulee pakolliseksi vasta siirtymäajan jälkeen. Julkisten organisaatioiden omistamille rakennuksille asetusten soveltaminen on pakollista vuoden 2028 alusta ja kaikille rakennuksille vuoden 2030 alusta. Rakennuksen omistaja voi kuitenkin toimia uusien rakentamismääräysten mukaisesti heti säädösten tultua voimaan.
Asetukset on valmisteltu seurantaryhmässä laajan sidosryhmäjoukon kanssa. Asetukset olivat lausuntokierroksella 29.4.-15.6.2026.
Taustaa
Uudelleenlaadittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on pienentää rakennusten energiantarvetta “energiatehokkuus etusijalle” -periaatteen mukaisesti, vähentää rakennusten käytöstä johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä sekä asettaa pitkän aikavälin visio energiatehokkaalle ja päästöttömälle rakennuskannalle kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050. Direktiivimuutos on osa EU:n 55-valmiuspakettia, jonka tavoitteena on vähentää EU:n päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Keskeinen vaatimus on rakennuksen energiantarpeen pienentäminen 10 prosentilla nykytasoon verrattuna. Tämä on toteutettu parantamalla tasauslaskennan vaatimustasoa. Toteuttamistapa on tasapuolinen, teknologianeutraali ja mahdollistava, koska rakentamishankkeeseen ryhtyvä päättää toimenpiteet, joilla vaatimustasoon päästään. Kansallisten vaatimusten on oltava vähintään kustannusoptimaalisella tasolla. Laskenta tehdään delegoidun asetuksen asettamilla säännöillä. Kustannusoptimaalinen taso saa alittua enintään 15 prosenttia. Alustavien laskelmien mukaan vaatimukset ovat direktiivin edellyttämällä tasolla. Laaja tarkastelu tehdään erillisenä hankkeena ja tulokset toimitetaan komissiolle viiden vuoden välein, seuraavan kerran 2028.
Ympäristöministeriö on valmistellut direktiivin edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön useassa erässä. Hallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin.
EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan päästöttömän rakennuksen energiantarve on erittäin alhainen, se ei aiheuta fossiilisten polttoaineiden päästöjä paikan päällä ja aiheuttaa vain hyvin alhaisen määrän käytöstä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöttömässä rakennuksessa käytetään mahdollisimman vähän ja mahdollisimman päästötöntä energiaa, eikä lainkaan fossiilista polttoainetta.
- Ympäristöministeriön asetus uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuudesta (Finlex.fi)
- Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä (Finlex.fi)
- Valtioneuvoston päätökset (valtioneuvosto.fi)
Lisätietoja
Jyrki Kauppinen
rakennusneuvos
p. 0295250122
etunimi.sukunimi@gov.fi