Pientalon rakentamisen hankesuunnittelu ja -valmistelu
Pientalon rakennushankkeessa suunnittelu- ja valmisteluvaihe paaluttaa lopputuloksen. Silloin rakentaja sovittaa yhteen omat toiveensa, budjetin ja aikataulun. Pääsuunnittelijan apua kannattaa hyödyntää alusta alkaen erilaisten ratkaisujen vertailussa. Usein pääsuunnittelijana toimii arkkitehti tai muu rakennusalan suunnittelija, jolla on tarvittava pätevyys hankesuunnitteluun.
Pientalorakentaja, pidä nämä mielessä:
- Vertaile eri vaihtoehtoja ja selvitä niiden vaikutus kustannuksiin.
- Tee realistinen aikataulu, varaudu yllätyksiin.
- Varmista, että kustannusarvio on realistinen.
- Hanki hyvät ammattilaiset avuksesi.
Ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä on tärkeää arvioida myös asuinpaikan ja rakennustyypin vaikutukset elinkustannuksiin sekä tilantarpeen kehittyminen pitkällä aikavälillä.
Myös pientalon soveltuvuus omiin tarpeisiin ja sijainnin vaikutus liikkumisen energiankulutukseen ja kustannuksiin kannattaa selvittää huolellisesti.
Energiatehokkaat ratkaisut pienentävät asumisen kuluja
Jo varhaisessa vaiheessa on järkevä miettiä talon energiaratkaisuja sekä energiatehokkuutta. Energiankulutus on rakennuksen käyttövaiheen suurimpia kulueriä ja se määritetään pääosin suunnitteluvaiheessa.
Rakennuksesta poistuu lämpöä rakenneosien läpi, ilmanvaihdon kautta, sekä lämpimän käyttöveden mukana viemäriin. Lämpöä tulee rakennukseen lämmitysjärjestelmän ja mahdollisen ilmanvaihdon esilämmityksen kautta, sähkölaitteiden hukkalämmöstä ja ihmisistä, sekä auringon säteilystä.
Suurin osa rakentajista valitsee talotehtaan valmiin talopaketin. Myös talopaketin ostajan on järkevää perehtyä energiaa säästäviin suunnitteluratkaisuihin. Useimmiten myös pakettitaloja voidaan muokata laajasti ja LVI-tekniset ratkaisut voidaan valita melko vapaasti.
Käytettävissä on laskureita, joilla voi itse haarukoida erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia kustannuksiin, energiankulutukseen ja rakennuksen E-lukuun. Esimerkiksi päälämmitystapa ja mahdolliset tulisijat, rakenteiden energiatehokkuus ja ilmanpitävyys, sekä tilatehokkuus vaikuttavat näihin.
Testaa esimerkiksi näitä laskureita:
Tontti, rakennustyyppi ja talon sijoittelu energiatehokkuuden näkökulmasta
Energiatehokkuuden näkökulmasta katsoen hyvä tontti on aurinkoinen ja tuulelta suojainen. Tontin laatu ja sijainti vaikuttavat myös siihen millaisia lämmitystapoja on valittavissa. Onko talo mahdollista liittää kaukolämpöön? Maaperän laatu ja mahdolliset vedenhankinnan kannalta merkittävät pohjavesialueet vaikuttavat maalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksiin.
Pohjatutkimuksessa tarkistetaan maan kantavuus ja routivuus. Rakennuksen perustukset tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei perustusten alla oleva maa pääse painumaan tai routimaan. Painumisesta tai routimisesta voi aiheutua halkeamia, jotka saattavat aiheuttaa ilmavuotoja ja heikentää rakennuksen lämmöneristävyyttä.
Auringonpaiste tuottaa kesällä viilennystarvetta, mutta sen rooli talon kokonaisenergiankulutuksessa on vähäisempi kuin lämmityskaudella auringonlämmöstä saatava hyöty.
Aurinkoenergian hyödyntäminen
Mikäli talon katolle suunnitellaan aurinkosähkö- tai -lämpöjärjestelmää, kannattaa miettiä, miten nämä saadaan asetettua suotuisiin suuntiin katolle niin, ettei paneeleille tule varjostuksia. Tonttia kannattaa mahdollisuuksien mukaan tarkastella eri vuorokauden- ja vuodenaikoina.
Energiatehokkuus rakentamisen luvissa ja määräyksissä
Pientalon rakentamislupa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta kirjallisesti yleensä sähköisen asiointipalvelun kautta. Lupa-asiakirjojen laatiminen ja niiden täydentäminen on parasta antaa pääsuunnittelijan tehtäväksi. Näin suunnitelmissa mahdollisesti olevat puutteet tulevat heti pääsuunnittelijan tietoon.
Jos suunnitelma on puutteellinen, pysähtyy rakentamislupahakemuksen käsittely, kunnes suunnitelmaa on siltä osin täydennetty tai korjattu.
Rakentamisluvan liitteeksi laaditaan energiaselvitys, joka sisältää yleensä seuraavat tarkastelut:
- rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuuden osoittaminen
- ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho
- rakennuksen lämmitysteho
- arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta
- energiankulutus rakennuspaikkakunnalla
- rakennuksen energiatodistus.
Rakennuksen energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset
Rakentamismääräykset ohjaavat hyvään rakentamisen laatuun ja energiatehokkuuteen. Määräyksien tarkoitus on karsia pois huonot ja tehottomat ratkaisut sekä asettaa minimivaatimustaso.
Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Määräysten lisäksi tarjotaan ohjeita, jotka eivät ole velvoittavia. Muitakin kuin ohjeiden mukaisia ratkaisuja voidaan käyttää, mikäli ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset.
Rakentamismääräykset ovat energiatalouden kannalta joustavia ja antavat suunnittelijoille mahdollisuuden täyttää määräykset eri tavoin. Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaan huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että se täyttää energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset.
Esimerkki: Rakennuksen lämpöhäviö voi kokonaisuudessaan olla enintään yhtä suuri kuin erityisillä vertailuarvoilla rakennukselle määritetty vertailulämpöhäviö. Sallittu taso on mahdollista saavuttaa eri tavoin.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi seinän lämpöhäviöt saavat olla määräysten esittämää vertailuarvoa suuremmat, mikäli ne voidaan kompensoida muilla ratkaisuilla, kuten vertailuarvoa energiatehokkaammilla ikkunoilla tai ilmanvaihtokoneella, joka ottaa määräystasoa paremmin lämpöä talteen talosta poistettavasta ilmasta. Näin rakennuksen lämpöhäviö pysyy määräysten mukaisena.
Esimerkki: Rakennuksen E-luvulle määritellään enimmäisarvo, mutta suunnittelijalla on vapautta valita, millä ratkaisuilla tämä saavutetaan.
Tällä tarkoitetaan, että samaan E-lukutasoon voidaan päästä lukuisilla eri tavoilla, esimerkiksi panostamalla rakenteelliseen energiatehokkuuteen ja ilmanvaihdon lämmön talteenottoon, jolloin voidaan valita asetetta edullisempi, mutta E-lukuvaikutukseltaan heikompi lämmitysjärjestelmä, tai toisinpäin. Myös esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmä parantaa E-lukua.
Energiatehokkuuteen liittyviä vaatimuksia
Rakennuksen energiatehokkuus
- rakennus täyttää E-luvulle asetetun raja-arvon tai vaihtoehtoisesti rakenteelliselle energiatehokkuudelle asetetut tiukahkot vaatimukset
- rakennuksen lämpöhäviö ei ylitä vertailuarvoilla laskettua tasoa
- rakennus täyttää laskennalliset kesäajan huonelämpötilalle asetetut vaatimukset
Talotekniikka ja järjestelmät
- koneellisen ilmanvaihdon ominaissähköteho ei ylitä sille asetettua enimmäisarvoa
- rakennuksen lämmitysjärjestelmän lämmitysteho on mitoitettu siten, että rakennuksen tilojen suunnitellut lämpöolot ja ilmanvaihto voidaan ylläpitää rakennuksen sijaintipaikkakunnan mukaisen säävyöhykkeen mitoittavilla ulkolämpötiloilla
Energiankäytön seuranta ja ohjaus
- rakennuksessa on energiankäytön mittauksen mahdollistavat mittauslaitteet tai mittausvalmius
- suunnittelussa huomioidaan mahdollisuuksia sähkön huipputehon tarpeen pienentämiseksi ja sähkötehon ohjattavuuden parantamiseksi
Rakennuksen E-luku ja sen vähimmäisvaatimus
E-lukua käytetään rakennuksen energiatehokkuusluokan määrittelyyn. Se kuvaa rakennuksen laskennallista energiankulutusta (kWh/m2 vuodessa) ja määritetään rakennuksen vakioidun käytön mukaan ja painotetaan energiamuotokohtaisilla kertoimilla.
Uudisrakennuksen E-luku ei saa ylittää sille määritettyä raja-arvoa, paitsi jos se täyttää tiukat rakennusosakohtaiset energiatehokkuusvaatimukset.
Vaatimukset täyttävän tai parhaan energialuokan mukaisen E-luvun voi saavuttaa monella tavalla suunnittelun avulla. Investointi energiatehokkuuteen rakennusvaiheessa pienentää käytönaikaisia kustannuksia ja hillitsee asumiskustannusten nousua energian hinnan noustessa.
E-luvun raja-arvot erikokoisille ja -tyyppisille pientaloille
| Pientalon tyyppi ja koko | E-luvun raja-arvo |
| Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (Anetto) on 50–150 m2 | 200–0,6 Anetto |
| Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (Anetto) on enemmän kuin 150 m2 | 116–0,04 Anetto |
| Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (Anetto) on enemmän kuin 600 m2 | 92 |
| Rivitalo ja asuinkerrostalo, jossa on asuinkerroksia enintään kahdessa kerroksessa | 105 |
Esimerkiksi nettoneliöiltään 120 m2 suuruisen omakotitalon E-luvun raja-arvoksi muodostuu 128.
E-lukua laskettaessa eri energiamuodoille käytetään kertoimia, jotka ohjaavat valitsemaan ympäristön ja ilmaston kannalta mahdollisimman haitattomia vaihtoehtoja. Lämmitystapavalinnalla on ratkaiseva merkitys rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen ja E-lukuun.
Energiakertoimet energiamuodoittain 1.1.2018 alkaen
| Energiakertoimet | Lukuarvo |
| Sähkö | 1,20 |
| Kaukolämpö | 0,50 |
| Kaukojäähdytys | 0,28 |
| Fossiiliset polttoaineet | 1,00 |
| Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet | 0,50 |
Tasauslaskelmalla tarkistetaan lämpöhäviövaatimuksen täyttäminen
Kun tarkistetaan, että rakennus täyttää lämmöneristykselle ja energiankulutukselle asetetut vaatimukset, rakennukselle tehdään niin sanottu tasauslaskelma, jossa lasketaan lämpöhäviöt valituilla ratkaisuilla ja sitä verrataan rakennuksen vertailulämpöhäviöön.
Rakennuksen vertailulämpöhäviö saadaan tekemällä laskelma määräysten mukaisilla vertailuarvoilla, jotka on annettu:
- rakennusosien lämmönläpäisykertoimille (U-arvot),
- yhteenlasketulle ikkunapinta-alalle,
- ilmanvaihtokoneen LTO:n vuosihyötysuhteelle, ja
- rakennuksen ilmanpitävyydelle (q50-luku).
Rakennuksen lämpöhäviö ei saa olla suurempi kuin rakennukselle määritetty vertailulämpöhäviö. Kunnan rakennusvalvonta valvoo määräysten toteuttamista.
Rakennuksen uusiutuvan energian vähimmäisosuus
Energiatehokkuuden lisäksi määräykset asettavat vaatimuksen myös rakennuksen käyttämän uusiutuvan energian vähimmäisosuudelle.
Rakentamislaki edellyttää, että uuden rakennuksen energialaskennassa käytettävästä laskennallisesta ostoenergiasta vähintään 38 prosenttia on uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.
Vaatimuksen täyttyminen osoitetaan laskelmalla, jossa energiamuodon uusiutuvan energian osuus määräytyy kunkin energiamuodon keskimääräisen valtakunnallisen uusiutuvan energian osuuden perusteella.
Rakennuksen ympäristöstä otetun energian vaikutus E-lukuun
Rakennuksen ympäristöstä otetulla energialla tarkoitetaan rakennukseen kuuluvalla laitteistolla paikan päällä tai rakennuksen lähellä auringosta, tuulesta, maasta, ilmasta tai vedestä tuotettua lämpö- tai sähköenergiaa, kuten:
- aurinkopaneeleilla ja -keräimillä tuotettu energia
- paikallinen tuulienergia
- lämpöpumpun lämmönlähteestä kuten ilmasta tai maasta ottama energia.
Rakennuksen ympäristöstä otettu energia vähentää ostoenergian määrää, mikä parantaa rakennuksen E-lukua. Tämän osalta ei käytetä energiamuodon kertoimia.
Lämpöpumppu tarvitsee ympäristöstä otetun energian lisäksi sähköä, johon sovelletaan sähkön energiamuodon kerrointa.
Rakennuksen ympäristöstä otetusta energiasta otetaan E-luvun laskennassa huomioon vain se osuus, joka voidaan käyttää hyödyksi rakennuksen energiankulutuksen kattamiseen eli esimerkiksi aurinkopaneeleiden sähkönjakeluverkkoon syöttämää osuutta ei huomioida.