Hyvää elämää raikkaassa ja terveellisessä sisäilmassa

Hyvin toimiva ilmanvaihto on raikkaan ja terveellisen sisäilman perusedellytys. Hyvä sisäilma taas on yksi mukavan elämän elinehto. Nykyaikainen ilmanvaihto mukautuu asukkaiden erilaisiin tarpeisiin perheen koon, työaikojen ja muiden elintapojen mukaan.

“Asukkaiden määrä kodissa voi vaihdella vaikkapa vuorokauden tai vuodenajan mukaan. Ilmanvaihdolle vaihteleva henkilökuormitus tuo erilaisia vaatimuksia. Ihmisten yhä yksilöllisempi elämänrytmi ja vakioaikataulun mukaan toimiva ilmanvaihto eivät ole paras yhdistelmä. Nykyaikainen, parhaimmassa tapauksessa kosteus- ja hiilidioksidianturein varustettu ilmanvaihto taas pystyy vastaamaan perheen vaihteleviin tarpeisiin”, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

Ilmanvaihto vaatii huolto- ja säätötoimia

Ilmanvaihtoa on säädettävä vuodenaikojen vaihtelun mukaisesti. Kuuman kesän ja kylmän talven asetukset eivät voi olla samat. Lisäksi erilaisilla ilmanvaihtojärjestelmillä säätö- ja huoltotoimet ovat erilaisia, ja ne voi tarkistaa ilmanvaihtojärjestelmän käyttöohjeesta.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ja koneellisella poistolla täydennetyissä ratkaisuissa pärjätään säätämällä korvaus- eli tuloilmaventtiileitä vuodenajan tarpeiden mukaisesti. Jos venttiileissä on käytössä suodattimia, niin nekin on puhdistettava tai vaihdettava säännöllisesti. Koneellisen poiston ratkaisuissa poistoilmaventtiilien asetusta ei saa muuttaa, mutta venttiilien puhdistus on silti tarpeen. Kokonaan koneellisissa ratkaisuissa ei saa muutella tulo- eikä poistoilmaventtiileiden asetuksia, mutta venttiilien ja suodattimien puhdistuksesta on huolehdittava.

Ilmanvaihdon uudistaminen tuo monia hyötyjä

Ilmanvaihtojärjestelmän hyvä ylläpito ja uudistaminen on investointi asumisviihtyvyyteen ja -terveyteen. Samalla kuitataan hyödyt asumisen energiatehokkuuteen ja energiakuluihin. Aikansa eläneen ilmanvaihtoratkaisun päivittäminen on kannattavaa sekä sisäilman laadun että kustannusten kannalta.

“Liian monessa kodissa tässä on puutteita ja korvausilmaa tulee rakenteiden tai postiluukun kautta. Jokaisen kannattaa kotonaan katsoa, mistä ilmaa tulee ja mistä sitä poistuu. Ei ole yhdentekevää, millaista ilmaa hengitämme”, muistuttaa Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.

Modernit tarpeenmukaiset ilmanvaihtoratkaisut säästävät merkittävästi energiaa ja usein tarjoavat mukavimmat olosuhteet asumiseen. Koneellisen poistoilmanvaihdon kohteissa investointi ilmanvaihdon lämmöntalteenottoon tuo säästöjä energiakuluihin ja usein myös asuinmukavuus paranee, kun ilmanvaihto tulee säädettyä kuntoon ja siirtyy entistä tarkempaan seurantaan.

“Nykyaikainen tarpeenmukainen ilmanvaihto tuottaa puhtaan ja terveellisen sisäilman asukkaan asumisen rytmin mukaan sinne, missä sitä tarvitaan, ja laskee tehoa silloin, kun ilmanvaihtoon on vähäisempi tarve”, toteaa johtaja Juhani Hyvärinen Taltekasta.

Lämmöntalteenotolla varustetussa ilmanvaihdossa voi olla myös uudistamisen paikka, jos laitteisto on palvellut vuosikymmeniä. Uudet laitteet tarjoavat sekä parempaa hyötysuhdetta lämmöntalteenotossa että parempia säätöominaisuuksia. Lisäksi säästetään puhaltimien sähkönkulutuksessa, tuloilman lämmityksessä ja parannetaan asumisen energiatehokkuutta.

Ilmanvaihdon merkitys asumisen viihtyvyyteen osana talon lämmitysjärjestelmän kokonaisuutta jää usein liian vähälle huomiolle. Omakotitalon omistajan kannattaa arvioida, onko ilmanvaihtoratkaisu ajan tasalla ja asumisen tarpeiden mukainen vai seuraava uudistamisen kohde.

Hyvä sisäilma on monen tekijän summa

Ilmanvaihto on keskeinen hyvän sisäilman tekijä. Mutta hyvälläkään ilmanvaihdolla ei saada sisäilmaa kuntoon, jos rakenteissa on ongelmia. Rakennusten sisäilma onkin monen tekijän summa.

”Rakennuksen rakenteista, irtaimistosta ja käyttäjistä syntyy sisäilmaan epäpuhtauksia ja kosteutta, jota ilmanvaihdolla poistetaan. Tämän vuoksi ilmanvaihdon täytyy olla riittävää ja tuloilman mielellään suodatettua. Kodeissa ilmanvaihdon on oltava toiminnassa jatkuvasti, ja ilmanvaihtoa olisi hyvä tehostaa esimerkiksi ruoanlaiton, siivouksen ja suihkussa käynnin aikana, mikäli se on mahdollista”, Ahola sanoo.

Hyvän sisäilman ja toimivan ilmanvaihdon kannalta rakenteiden tiiveys on tärkeää. Kun riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittu, rakenteet voivat olla tiiviitä.

”Kukapa haluaisi hengittää alapohjan tai ulkoseinien villaeristeiden kautta tullutta korvausilmaa. Alapohjan rakojen kautta voi sisäilmaan tulla maaperän mikrobeja sekä radioaktiivista radonkaasua, joka aiheuttaa Suomessa arviolta 300 keuhkosyöpää vuosittain”, Ahola muistuttaa.

Myös voimakas tuuli aiheuttaa ilmavirtauksia epätiiviiden rakenteiden kautta. Hyvä ilmatiiveys saadaan aikaan huolellisella työllä ja varmistetaan ilmatiiveysmittauksella, joka tehdään nykyään lähes jokaiseen uuteen taloon. Erittäin ilmatiiviissä taloissa erilliset poistot, kuten takka ja liesituuletin, voivat hankaloittaa ilmanvaihdon kokonaisuuden toimista. Nämä pitääkin ottaa jo suunnitteluvaiheessa huomioon, jotta ongelmilta vältyttäisiin.

Ilmanvaihdon toiminta perustuu paine-eroihin Ilma virtaa suuremmasta paineesta pienempään. Paine-ero voidaan saada aikaan joko puhaltimilla (koneellinen ilmanvaihto) tai lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella (painovoimainen ilmanvaihto). Mikäli tuloilma puhalletaan koneellisesti tilaan, on kyseessä tulo- ja poistoilmanvaihto, muussa tapauksessa vain poistoilmanvaihto. Painovoimalla toimivia järjestelmiä on rakennettu pääosin ennen 1980-lukua. Samoihin aikoihin tehokkaampaa ilmanvaihtoa tavoiteltiin siirtymällä koneellisen poiston järjestelmään. Täysin koneellinen tulo-poistoilmanvaihto on asunnoissa yleistynyt 2000-luvun taitteessa. Ilmastoinnista sen sijaan puhutaan silloin, kun tiloissa on jäähdytys. Viilennyksellä tarkoitetaan yleensä sitä, että tilojen lämpötilaa voidaan alentaa muutamilla asteilla esimerkiksi tuloilman jäähdytyksen avulla. Asunnoissa ilmanvaihto on yleisemmin toteutettu siten, että ilmaa poistetaan tiloista, joissa syntyy eniten epäpuhtauksia ja kosteutta, kuten vessoista, keittiöstä ja kylpyhuoneista. Tulo- tai korvausilmaa tuodaan makuu- ja olohuoneisiin sekä muihin oleskelutiloihin. Jokaisesta huoneesta tulisikin löytyä joko tulon tai poiston venttiili. Tärkeää ilman vaihtuvuuden kannalta onkin, että ilma pääsee siirtymään huoneiden välillä. Tätä varten sisäovien alaosissa tulee olla noin 1,5 cm:n oviraot. Vielä tehokkaampaa ilman vaihtuvuus on, jos väliovia pidetään auki. Jos halutaan käyttää tiiviitä äänieristettyjä ovia, huoneessa pitää olla sekä poisto- että tuloventtiili tai ilmavirtauksen mahdollistava siirtoilmasäleikkö. Painovoimaisen ja koneellisen poiston järjestelmissä ilman vaihtuvuus perustuu poiston asunnon sisälle luomaan alipaineeseen, jonka seurauksena korvausilmaa tulee tilalle sieltä, mistä sitä helpoiten pääsee. Tämän vuoksi oleskelutiloissa pitää riittävästi korvausilmaventtiileitä. Jos näitä ei ole, asunnon korvausilma saattaa tulla rakenteiden vuotokohdista, esimerkiksi alapohjasta, viereisestä asunnosta tai postiluukusta, mikä ei ole hyvän sisäilman kannalta suotavaa. Korvausilman aiheuttaman vedon tunteen vuoksi korvausilmaventtiileitä on toisinaan tukittu. Tätä ei kuitenkaan pitäisi tehdä, sillä korvausilmaa tarvitaan myös kylmänä vuodenaikana. Väärästä paikasta tuleva korvausilma saattaa tuoda mukanaan hajuja ja muita epäpuhtauksia. Koneellinen tulo-poistojärjestelmä säädetään siten, että alipaineisuus ulkoilmaan nähden on hyvin pieni. Lähde: Sisäilmayhdistys

Ilmanvaihtojärjestelmät pähkinänkuoressa Painovoimainen ilmanvaihto vaatii toimiakseen lämpötilaeron sisä- ja ulkoilman välille. Painovoimainen poisto toimii tehokkaimmin talvipakkasilla. Poistotehokkuuteen vaikuttavat myös poistohormin korkeus ja tuuliolosuhteet. Oikein toimiakseen järjestelmään kuuluu korvausilmaventtiilit seinissä, ikkunaluukuissa tai ikkunakarmeissa. Riittävän ilmanvaihtuvuuden takaamiseksi säännöllinen ikkunatuuletus on tarpeen erityisesti lämpiminä vuodenaikoina. Koneellinen poistoilmanvaihto poistaa tiloista säädetyn määrän ilmaa riippumatta sääolosuhteista. Tärkeää on kuitenkin huolehtia riittävästä korvausilman saannista, kuten painovoimaisessa järjestelmässä. Korvausilmaventtiileihin on mahdollista saada karkeasuodattimia, joilla siitepölyä isompien hiukkasten tai hyönteisten kulkeutuminen sisälle estetään. Kerrostalossa poistojärjestelmä on yleensä keskitetty, jolloin yhden poistoventtiilin säätäminen vaikuttaa kaikkien venttiilien poistomääriin. Tämän vuoksi venttiilien säätöjä ei saa omin päin muuttaa. Koneellisessa tulo-poistoilmanvaihdossa ilmaa sekä poistetaan että tuodaan tiloihin koneellisesti. Tämä mahdollistaa tuloilman paremman suodatuksen sekä esilämmityksen. Poistoilmasta saadaan siirrettyä lämpöä tuloilmaan, minkä vuoksi ilmanvaihtokonetta kuuleekin usein sanottavan LTO-koneeksi (lämmöntalteenotto). Koneen suodattimet pitää vaihtaa 2 kertaa vuodessa, jolloin tarkistetaan myös koneen puhtaus. Ilmanvaihtokanavien puhtaus olisi syytä tarkistaa viiden vuoden välein ja tarvittaessa puhdistaa. Lähde: Sisäilmayhdistys

Teksti:
Motiva Oy
viestintäpäällikkö Sirpa Mustonen

Talotekniikan viestintäfoorumi: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta. Viestintäfoorumissa ovat mukana: Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto SuLVIry, Suomen Omakotiliitto ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry sekä VVS Föreningen i Finland rf (VSF).

Lisätiedot: Talotekniikan viestintäfoorumi

Palaa otsikoihin