Koulut ja oppilaitokset – Opitaan hauskasti energiasta

Energian ja materiaalien järkevä käyttö sekä niiden merkityksen ymmärtäminen on tärkeä kansalaistaito, joka on hyvä opettaa lapsille jo nuorena. Energia-asiat kuuluvat monipuoliseen perusopetukseen eri oppiaineissa, varsinkin luonnontieteissä.
ope 2
Opetustyötä helpottamaan on saatavilla useita valmiita materiaaleja, jotka lähestyvät energiantuotantoon ja -käyttöön liittyvää tietoa erilaisia opetusmenetelmiä hyödyntäen. Niistä saat vinkkejä monipuoliseen ja innostavaan energia-asioiden opetukseen.


Aktiivista oppimista ja konkreettisia säästöjä

Mihin kouluissa kuluu energiaa? Energia-asioiden opiskelu on mielekästä ja hauskaa, kun energiankulutuksen seuranta ja konkreettiset säästötoimenpiteet yhdistetään osaksi opetusta.
koulun ekatselmus

Koulujen osuus kuntien kiinteistöjen energiankulutuksesta on suuri, koska ne muodostavat kuntien kiinteistöistä suurimman yksittäisen ryhmän. Suomessa koulurakennuksen lämmitysenergiankulutuksesta ilmanvaihdon osuus on yli puolet. Koulun energiankulutuksesta veden lämmittämisen osuus on noin 5–10 prosenttia.

Koulun sähkönkäytöstä valaistuksen osuus on 45–55 prosenttia. Keittiön osuus sähkönkulutuksesta on vaihdellut tutkimusten mukaan 10–15 prosentin välillä. Laite- ja konetekniikan määrä vaikuttaa niin ikään sähkönkulutukseen.

Aivan aluksi:

  • Selvittäkää koulun energiankulutustiedot.
  • Tutkikaa oppilastyönä tehtävällä energiakatselmuksella, mihin energiaa koulussa kuluu.
  • Suunnitelkaa yhdessä oppilaiden kanssa mahdollisia säästötoimia.
  • Miettikää mihin saavutetut säästöt voisi "sijoittaa", kenties koulun hankintoihin tai vaikka retkiin.

Energiankulutukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten:
  • opettajien, oppilaiden ja henkilökunnan käyttötottumukset
  • koulun tyyppi (alakoulu vai ammatillinen oppilaitos)
  • koulun käyttöaste: käyttö myös iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina
  • koulukeittiön varustus ja keittiön toimintatapa
  • rakennuksen ikä
  • rakennuksen muoto ja rakenteet
  • rakennuksen teknisten järjestelmien rakenne ja kunto.

Nuorten arkiliikunta lähtee lapsuudesta

Viisas koulumatka on turvallinen, sujuva, ympäristöystävällinen, terveellinen ja taloudellinen. Lisäksi se voi kehittää oppilaiden itsenäisyyttä ja omatoimisuutta. Pyörällä tai jalan tehty koulumatka parantaa keskittymiskykyä aamun tunneilla.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 14.11.2017