Ener­gia­te­hok­kuus- ja ESCO-palvelut

Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut ovat palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian käytön tehostamiseksi sekä energiansäästämiseksi. Palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Palveluun liittyy takuu syntyvästä energiansäästöstä ja säästöjä todennetaan. Säästölupauksen avulla energiatehokkuushankkeesta saadaan takuulla kannattava. 

Palveluntarjoajana voi toimia erillinen energiatehokkuuspalveluja tarjoava yritys, ESCO-yritys (ESCO = Energy Service Company), ESCO-toimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö tai energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys. 

ESCO-palvelu sopii hyvin muun muassa seuraaviin kohteisiin ja järjestelmiin: 

• rakennusten lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät sekä talotekniikkajärjestelmät,

• teollisuuden käyttöhyödykejärjestelmät ja

• energiantuotannon ratkaisut (esimerkiksi lämpöpumppuratkaisut).

Palvelusektorilla on rakennettu esimerkiksi lämmöntalteenottojärjestelmiä, uusittu valaistusta ja säädetty virtaamia. Teollisuudessa hyviä kohteita ovat muun muassa pumppausten optimoinnit, paineilmajärjestelmien parannukset tai savukaasujen lämmöntalteenotto. 

Palvelumalli soveltuu myös uusiutuvan energian hyödyntämistä edistäviin hankkeisiin sekä tuotannon materiaalien käytön tehostamiseen. 

Kustannukset maksetaan säästöillä 

Palveluntarjoaja toteuttaa energiatehokkuustoimenpiteet asiakkaalle kokonaistoimituksena. Kokonaistoimitukseen voi sisältyä palvelutarjoajan hankkima rahoitus, mutta asiakas voi halutessaan itse huolehtia rahoituksesta. Asiakas voi saada hankkeeseen valtion investointitukea vuosittaisten tukiehtojen puitteissa.

Palveluntarjoaja takaa ja todentaa syntyvät säästöt sekä muut asetetut tavoitteet, esimerkiksi rakennuksen sisäolosuhteet, sopimuksen mukaisesti. Palvelusopimuksessa sovitaan, miten todentaminen tapahtuu ja miten mahdolliset kohteessa tapahtuvat toiminnan muutokset otetaan todentamisessa huomioon.

ESCO-toimittajat voivat käyttää toiminnassaan laatukriteeristöissään säästöjen laskentaa varten ISO 50046 -standardia (General methods for predicting energy savings) ja sopimuksen laadintaa varten SFS-EN 17669:2022 -standardia (Energy Performance Contracts. Minimum requirements). ISO 50046 -standardi sisältää ohjeet ennustettavien säästöjen laskennalle ja niiden todentamiselle, kun taas EN 17669 ohjeistaa, mitä kattavan sopimuksen pitäisi sisältää. Näiden standardien ja uudistetun Energiatehokkuusdirektiivin mukaiset mallisopimukset löytyvät tämän sivuston osiosta, josta ovat ladattavat pohjat ja sopimusmallit.

Tilaaja voi halutessaan käyttää säästöjen varmentamiseksi ulkopuolisia energiamittarointipalveluja, niin sanottuja M&V-palveluja (Measurement and Verification). Esco- ja energiatehokkuuspalveluja tarjoavien yritysten listasta Oheisen ESCO-yritykset Suomessa -linkin alta löytyy apua myös mittarointiratkaisuihin. Näitä tarjoavat myös useat automaatio- ja talotekniikkayritykset. Myös energianhallintapalvelutoimittajia on Suomessa useita.

Energiatehokkuusinvestoinnit katetaan palvelukauden aikaisilla energiansäästöillä. Jos hankkeeseen sisällytetään energiateknisten järjestelmien uusimista tai korjaamista, säästörahoituksen lisäksi hankkeeseen voi sisältyä asiakkaan omarahoitusosuus, jotta palvelukauden pituus säilyy kohtuullisena.

Pal­ve­luso­pi­muk­set laaditaan han­ke­koh­tai­ses­ti

Palveluntarjoaja ja asiakas laativat palvelusopimuksen tapauskohtaisesti. Yleensä palveluntarjoaja laatii ensimmäisen version sopimuksesta asiakkaan arvioitavaksi. Käytettyjä sopimuspohjia on ladattavissa sopimusmallien osiosta. Energiansäästöön tähtäävä palveluhanke voidaan toteuttaa esimerkiksi yksittäisessä kiinteistössä tai useiden kiinteistöjen hankekokonaisuutena sekä uudistaa ja tehostaa energiajärjestelmiä.

Mitä laajempi hanke on, sitä vaativampaa on hankkeen kilpailuttaminen ja hankinta etenkin julkisella sektorilla. Hankinnan helpottamiseksi on laadittu julkisille hankkijoille ESCO-hankintaohjeistus, jonka avulla laajemmankin palveluhankkeen suunnittelu ja hankinta on selkeämmin toteutettavissa. Säästötakuun ja rahoituksen sisältävien energiatehokkuuspalveluiden hankinnassa markkinavuoropuhelu on tärkeä osa prosessia.

Kustannushyötyanalyysien hyödyt ESCO-hankkeissa

ESCO- ja energiatehokkuushankkeiden toteutettavuutta arvioitaessa kustannushyötyanalyysit ovat hyviä työkaluja, joiden avulla voidaan arvioida hankkeiden taloudellista ja yhteiskunnallista kannattavuutta. Ne auttavat päätöksentekijöitä ymmärtämään hankkeen hyötyjen ja kustannusten suhdetta pitkällä aikavälillä. Tämä on usein hyvin tarpeellista, kun arvioidaan hankinnan kokonaistaloudellisuutta.

Kustannushyötyanalyysin tavoitteena voi olla taloudellisen-, ympäristö- ja yhteiskuntanäkökulman selvittäminen:

• Talousnäkökulma: Selvittää, onko hanke taloudellisesti kannattava sijoituskohde.
• Ympäristönäkökulma: Arvioida ympäristövaikutuksia, kuten energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.
• Yhteiskuntanäkökulma: Tarkastella, miten hanke hyödyttää laajemmin yhteiskuntaa, esimerkiksi työllisyysvaikutuksia tai terveyshyötyjä.

Analyysin vaiheet jakautuvat kustannusten arviointiin (muun muassa alkuinvestointi, käyttökustannukset ja mahdolliset haitat), hyötyjen arviointiin (muun muassa säästöt, päästövähennykset, parantuneet olosuhteet ja työllisyysvaikutukset) ja kannattavuuden arviointiin (muun muassa nettonykyarvo, sijoitetun pääoman tuotto ja takaisinmaksuaika). Hyvän arvioinnin aikaansaamiseksi kannattaa hyödyntää energia-asiantuntijoita ja talousanalyytikoita ja käyttää useampia skenaarioita vertailuanalyysin tuottamiseksi. On tärkeää tarkastella vaikutuksia hankkeen koko elinkaaren ajalta ja arvioida, kannattaako analyysiin sisällyttää päästöille hinta, jotta vähentämiselle saadaan taloudellinen arvo.

ESCO- ja energiatehokkuuspalvelut uudistetussa energiatehokkuuslaissa

Laki energiatehokkuuslain muuttamisesta 1382/2025 astui voimaan 1.1.2026. Lailla toimeenpannaan energiatehokkuusdirektiivin asettamia velvoitteita. Direktiivissä ja laissa ESCO- ja muita vastaavia energiatehokkuuspalveluja kutsutaan termillä energiapalvelusopimus. Energiapalvelusopimuksella tarkoitetaan laissa edunsaajan ja energiatehokkuutta parantavan toimenpiteen tarjoajan välistä sopimusjärjestelyä, joka todennetaan ja jota seurataan sopimuksen koko keston ajan, ja jossa kyseiseen toimenpiteeseen tehdyt työt, toimitetut tavarat tai tarjotut palvelut korvataan suhteessa sopimuksessa sovittuun energiatehokkuuden parantumistasoon tai muuhun sovittuun energiatehokkuuskriteeriin, kuten rahalliseen säästöön.

Energiapalvelusopimukseen ja sen käyttöön liittyy erilaisia velvoitteita ja mahdollisuuksia niin julkiselle sektorille kuin yrityksillekin.

Energiapalvelusopimus yritysten näkökulmasta

Yritys voi energiapalvelusopimuksen avulla vapautua lakisääteisestä katselmusvelvoitteestaan (luku 1c, pykälä 7) tai energiajärjestelmävelvoitteestaan (luku 1c, pykälä 3h). Pykälissä on mainittu energiapalvelusopimuksien ja niiden sisältöjen vaatimukset. Sisältöjen osalta viitataan myös energiatehokkuusdirektiivin kirjauksiin.

Lain mukaan energiapalvelusopimuksen tulee sisältää seuraavat energianhallintajärjestelmän osatekijät:

1. todellisen energiankulutuksen seuranta;
2. energiatehokkuuden parantamiseksi toteutetut toimet;
3. edistymisen mittaaminen; ja
4. energiatehokkuusdirektiivin liitteessä XV vahvistettujen vaatimusten mukaisuus.

Energiatehokkuusdirektiivin liite XV Energiatehokkuutta koskevien sopimusten tai niihin liittyvien tarjouseritelmien vähimmäissisältö:

• Sellaiset päätelmät ja analyyseissa olevat suositukset ja ennen sopimuksen tekemistä tehdyt energiakatselmukset, jotka koskevat rakennuksen energiankäytön energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamista.
• Selkeä ja avoin luettelo toteutettavista energiatehokkuustoimenpiteistä tai saavutettavista energiatehokkuustuloksista.
• Taatut säästöt, jotka saavutetaan toteuttamalla sopimuksen sisältämät toimenpiteet.
• Sopimuksen kesto ja välitavoitteet, irtisanomisehdot ja -aika.
• Selkeä ja avoin luettelo kunkin sopimuspuolen velvoitteista.
• Viiteajankohta tai -ajankohdat saavutettujen säästöjen määrittämiseksi.
• Selkeä ja avoin luettelo toimenpiteen tai toimenpidepaketin toteuttamisvaiheista ja tarvittaessa niihin liittyvistä kustannuksista.
• Velvoite toteuttaa täysimittaisesti sopimukseen sisältyvät toimenpiteet ja kaikkien hankkeen aikana tehtyjen muutosten dokumentointi.
• Säännöt vastaavien vaatimusten sisällyttämisestä mahdolliseen alihankintaan kolmansien osapuolten kanssa.
• Selkeä ja avoin esitys hankkeen taloudellisista vaikutuksista ja rahallisten säästöjen jakautumisesta sopimusosapuolten kesken (eli palveluntarjoajalle maksettava korvaus).
• Selkeät ja avoimet sopimusmääräykset taattujen saavutettujen säästöjen mittaamisesta ja varmentamisesta, laaduntarkastuksista ja takuista.
• Sopimusmääräykset menettelystä, jonka avulla otetaan huomioon olosuhteiden muutokset, jotka vaikuttavat sopimuksen sisältöön ja tulokseen eli energian hintojen muutokset ja laitoksen käyttöaste.
• Yksityiskohtaiset tiedot kummankin sopimuspuolen velvoitteista ja seuraamuksista, jos niitä rikotaan.

Energiapalvelusopimus julkisen sektorin näkökulmasta

Lain luvussa 5c ja sen pykälässä 29a sanotaan, että suunniteltaessa julkisen elimen rakennusurakan, julkisen elimen omistamaan rakennukseen liittyvän palveluhankinnan tai muun palveluhankinnan toteuttamista hankintayksikön on arvioitava mahdollisuus hyödyntää energiapalvelusopimuksia. Tästä tarkemmat tiedot ja ohjeet löytyvät Energiaviraston verkkosivuilta alkuvuodesta 2026.

Julkaisut:

Ladattavat pohjat ja sopimusmallit

Tarjouspyyntö- ja sopimusaineistoja ESCO-puitesopimusmalleille:

Tarjouspyyntö- ja sopimusaineistoja ESCO-projektinjohto puitesopimusmalleille: