Monimuotoisuuden vaaliminen edellyttää kiertotalouden tehostamista – Kunnilla mahdollisuus toimia suunnannäyttäjinä

Luontokato uhkaa lukuisten lajien ohella myös ihmiskuntaa ja taloutta. Haitallisen kehityskulun pysäyttämiseksi tuotanto- ja kulutustavat tulee ohjata vahvemmin kohti kiertotaloutta. Ratkaisut siihen ovat olemassa, mutta niiden vieminen käytäntöön edellyttää, että kunnat ja kaupungit toimivat ratkaisujen suunnannäyttäjinä.

Luonnonvarojen ylikulutus merkittävin syy monimuotoisuuden hupenemiseen

Ihminen on toiminnallaan muuttanut merkittävästi ympäristöä, ja suurin yksittäinen tekijä siihen on luonnonvarojen ylikulutus. Luonnon monimuotoisuus heikkenee nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa, eikä monimuotoisuuden hupenemista olla Suomessakaan onnistuttu pysäyttämään kansallisista tavoitteista huolimatta. Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen arvioidaan johtavan merkittävien ekosysteemien muutosten kautta oman elintasomme heikkenemiseen.

Maailmanlaajuisesti jo miljoonan vaarassa olevan eläin- ja kasvilajin lisäksi luontokadon vaikutukset ulottuvat koko ihmiskuntaan. Luontokato uhkaa silti usein jäädä keskustelussa ilmastonmuutoksen jalkoihin, vaikka yli puolet globaalista brutto­kansan­tuotteesta on suoraan riippuvainen luonnosta. Ilmastonmuutos ja luontokato kiihdyttävät toinen toisiaan ja siksi aikamme suurimmat ympäristöhaasteet on ratkaistava yhdessä.

Kiertotalous edellyttää materiaalien tehokkaampaa käyttöä

Tutkimuksen mukaan maapallolla saattaa olla jo enemmän ihmisen tuottamaa materiaalia kuin elollista ainesta. Hyödynnämme silti jatkuvasti uutta neitseellistä materiaalia. Luontokadon huolestuttavan kehityskulun pysäyttämiseksi meidän tulee väistämättömästi vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä, parantaa materiaalitehokkuuttamme ja pyrkiä kiertotalouteen.

Kiertotalous tarjoaa ratkaisun hyödyntää yhä enemmän olemassa olevaa materiaalia uudelleen sen sijaan, että heikentäisimme luonnonekosysteemejä.

Kiertotalous tarjoaa ratkaisun hyödyntää yhä enemmän olemassa olevaa materiaalia uudelleen sen sijaan, että heikentäisimme luonnonekosysteemejä, pohjaamalla taloutemme jatkossakin uuteen neitseelliseen materiaaliin.

Kiertotaloudessa on moninaisia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja, mutta sen keskeisenä kantavana teemana on pitää tuotteet käytössä ja materiaalit talouden rattaissa mahdollisimman pitkään ja välttää jätteen syntymistä. Kiertotalouteen siirtyminen tulee vaatimaan meiltä systeemistä ja rakenteellista muutosta muuttamalla hankinta- ja kulutustottumuksiamme, luomalla uusia innovaatioita ja liiketoimintaa sekä kehittämällä poliittista ohjausta sekä lainsäädäntöä.

Kunnat toimivat suunnannäyttäjinä

Kiertotalouden vaatima systeeminen ja rakenteellinen muutos vaatii myös suunnannäyttäjiä. Kunnilla on keskeinen rooli kiertotalouden edistäjinä. Kuntien strategiat tulisikin suunnata kohti kiertotalouden tavoitteita. Kuntien tehtävänä on tukea kestäviä energia- ja raaka-ainehankintoja ja maankäyttöratkaisuja. Kunnat voivat myös toimia erilaisten kokeilujen alustana sekä tarjota erilaisia kiertotaloutta tukevia palveluita ja jakamistaloutta. Jotta kiertotalouden menetelmät ja ratkaisut tulevat tutuiksi, tulee kuntien satsata myös informaatio-ohjaukseen laatimalla suosituksia, oppaita ja koulutuksia aina varhaiskasvatuksesta työpaikkoihin.

Sivuvirtojen ja jätteiden uusiokäytön lisäämiseksi toimijoiden tulee myös ohjata resursseja jätteen ja myöhemmin myös kiertomateriaalien lajittelu- ja logistiikkakeskuksiin. Kattavilla kiertotalouskeskittymillä, joissa yhdistyy jätteen lajittelu ja materiaaleja hyödyntävä teollisuus, varmistetaan raaka-aineiden tehokas uusiokäyttö ja hyödyntäminen uusiksi tuotteiksi. Tällaiset kiertotalouskeskittymät vaativat kunnilta maankäytön ohjauksen lisäksi myös yhteistyötä muiden kuntien, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa.

Vaikka Suomi on verrattain pieni maa, tehdään meillä julkisia hankintoja suunnilleen 35 miljardin euron edestä vuosittain. Julkisilla hankinnoilla onkin merkittävä vaikutus luonnonvarojen käytön ohjaukseen. Kiertotaloutta tukevat julkiset hankinnat auttavat myös yrityksiä edistämään omia kiertotaloustoimiaan ja toimivat yritysten tarvitsemina referensseinä viennissä.

Kiertotalouden keinot skaalaan

Tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen vaatii taloudellista ohjausta, regulaatiota ja vahvaa kannustusta kohti kiertotaloutta. Näistä on jo monia hyviä esimerkkejä, jotka auttavat niin yrityksiä, kuluttajia kuin kuntia kulkemaan kohti kiertotaloutta.

Materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden laajamittainen hyödyntäminen edellyttää, että kiertotalousratkaisut tehdään mahdollisimman helpoiksi ja hyvät käytännöt viedään kokeiluista skaalaan.

Materiaalikiertojen edistämiseksi tietoa yritysten ja julkisten organisaatioiden jätteistä ja sivuvirroista tulee saattaa potentiaalisten hyödyntäjien saataville. Materiaalitori on verkossa toimiva kauppapaikka, jossa kierrätysmateriaalien tarjoajat ja tarvitsijat voivat löytää toisensa sekä etsiä ja tarjota kiertotaloutta edistäviä palveluja, kuten jätehuolto- ja asiantuntijapalveluja.

Vastaavasti rakennusten Joutsenmerkki-sertifioinnilla varmennetaan rakennusten elinkaaren aikaiset pienemmät päästöt ja ekologisempi materiaalien hyödyntäminen. Keino-osaamiskeskus puolestaan vauhdittaa kestäviä ja innovatiivisia julkisia hankintoja, joissa kiertotalouteen tukeutuvat ratkaisut ovat olennainen osa.

Luonnonvaroja säästävän muutoksen kokonaisuus syntyykin monipuolisista toiminnoista, joilla varmennetaan vastuullisuutta, edistetään materiaalien helpompaa kiertoa sekä skaalataan hyviä käytäntöjä. Hyödyntämällä tätä monipuolista kiertotalouden palettia kunnissa ja kaupungeissa, voimme saavuttaa resurssiviisaan yhteiskunnan, jossa luonnonvarojen ylikulutus ei uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteen toteutumiseen tarvitaan myös taloudellista ohjausta ja regulaatiota.

Kirjoittajat:

Aki Finer työskentelee Motivassa kiertotalouden sekä tuotteiden ja palveluiden elinkaaritietojen asiantuntijana. Koulutukseltaan Aki on ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Akin tehtäviin Motivassa kuuluvat tällä hetkellä erityisesti teollisten symbioosien, materiaalitehokkuuden ja materiaalikiertojen alustaekosysteemin edistäminen.
Viestintäsuunnittelija Auli Elolahti työskentelee Motivassa muun muassa vauhdittamassa kuntien kestävää kehitystä. Auli on aiemmin työskennellyt luontoasioiden parissa ja toimii vapaa-ajalla aktiivisena luonnonsuojelu- ja ilmastotehtävissä. Koulutukseltaan Auli on filosofian maisteri (Ympäristömuutos ja -politiikka).

Lähteet:

• Suomi kiertotalouden edistäjänä – Materiaalit kiertoon taloudellisilla ohjauskeinoilla
• Kunnat ja kaupungit kiertotalouden vauhdittajina
• Rakentaminen – Joutsenmerkki
  
• www.materiaalitori.fi

Palaa otsikoihin