Patteriverkoston kunnossapito ratkaisee monta ongelmaa

Vesikiertoisen patteriverkoston tasapainolla on iso vaikutus asumismukavuuteen ja energiatehokkuuteen. Lämmitysasiat kannattaa siksi ottaa puheeksi taloyhtiössä.

Pakkaset virittävät monessa taloyhtiössä jokavuotisen keskustelun siitä, miksi toisissa asunnoissa palellaan villasukat jalassa, kun taas toisissa hikoillaan hellelukemissa. Motivan asiantuntija Teemu Kettunen sanoo, että asuinhuoneistojen suositeltu lämpötila on yleisesti 20–22 astetta.

– Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset viihtyvät ja pitävät sopivana noin 21 asteen sisälämpötilaa. Makuuhuoneessa kannattaa lämpötila säätää termostaatilla 1–2 astetta matalammaksikin, jos tuntee nukkuvansa viileässä paremmin.

Taloyhtiön asukkailla saattaa olla kuitenkin hyvin erilaisia tuntemuksia sopivasta sisälämpötilasta. Kettusen mielestä onkin tärkeää, että asiasta keskustellaan ja lämmityksen sopivasta tasosta sovitaan yhdessä.

– Aivan kaikkia tyydyttävää lämpötilatasoa voi olla vaikea löytää. Pääasia kuitenkin on, että mahdollisimman moni kokee tason sopivaksi.

Ohjenuorana yhteisesti sovittu lämpötila

Kettusen mielestä yhteisesti sovittu lämpötila on taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle hyvä ohjenuora, jonka avulla myös mahdollisista ongelmista on helpompi keskustella asukkaiden kanssa.

– Sovitusta sisälämpötilasta kannattaa kertoa myös kiinteistönhoitajalle. Hän voi näin vedota yhteiseen päätökseen, jos joku asukkaista haluaa asuntoonsa muita korkeamman sisälämpötilan. Näin vältetään energiaa kuluttavaa ylilämmittämistä.

Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy suosittelee, että lämpötilaa koskevassa valituksessa selvitetään aina kyseisen asunnon tilanne ennen kuin lähdetään muuttamaan koko lämmitysjärjestelmän säätöjä.

– Ongelma voi ratketa varsin pienellä huoltotoimella, jos vaikkapa jumiutunut patteriventtiili haittaa veden virtausta.

Pylsy huomauttaa, että kylmän tunteeseen saattaa olla muitakin syitä, esimerkiksi puutteellisesti tiivistetyt ikkunat tai parvekeovi.

Vika voi löytyä ilmanvaihdosta

Jos useammasta asunnosta alkaa tulla palautetta pielessä olevista lämpötiloista, on syytä lähteä selvittämään tilannetta laajemmin koko taloyhtiössä.

Teemu Kettunen sanoo, että ongelmiin voi olla syynä ilmanvaihdon epätasapaino. Esimerkiksi kerrostalon painovoimaisessa tai koneellisessa ilmanvaihdossa on tärkeää selvittää poistoilma- ja korvausilmareittien moitteeton toiminta.

– Jos ilmanvaihtojärjestelmä ei ole kunnossa, toisissa huoneistoissa ilma tuntuu tunkkaiselta, toisissa taas on vetoisaa.

Mikäli rakennuksen ilmanvaihto on kutakuinkin kunnossa, vikaa kannattaa hakea lämmitysverkostosta. Kerrostalossa on yleensä vesikiertoinen keskuslämmitysjärjestelmä, joka on kytketty kaukolämpöverkkoon.

– Ensin on hyvä selvittää, voidaanko ongelmat ratkaista kevyemmillä korjauksilla tai säädöillä, Kettunen sanoo.

Keskeisiin asioihin kuuluu oikea lämmityskäyrän asetus. Sillä varmistetaan, että lämmitysverkostoon menevä vesi on oikean lämpöistä suhteessa ulkolämpötilaan. Käyrän muuttamisesta voi olla apua, jos kaikissa asunnoissa on liian kuuma tai kylmä. Myös lämmönjakohuoneen laitteiden toiminta on hyvä tarkistaa, jotta verkostoon saadaan syötettyä oikean lämpöistä vettä.

– Verkoston oikea paine on tärkeää. Näin järjestelmään ei kerry ilmaa, joka estää pattereiden toimintaa, Kettunen muistuttaa.

Patteriverkosto voi vaatia perussäätöä

Lämmitysjärjestelmän ongelmat voivat olla merkki patteriverkoston perussäädön tarpeesta. Se on LVI-alan ammattilaisen tekemä toimenpide, jossa säädetään pattereiden ja niiden pystylinjojen virtaamat oikeaan arvoon.

Samassa yhteydessä vaihdetaan usein myös linjasäätöventtiileitä, pattereita ja termostaatteja, jos ne alkavat olla teknisen käyttöikänsä lopussa.

– Termostaattien uusimista kannattaa pohtia, jos vaikuttaa siltä, että niiden säätötarkkuus on heikentynyt. Samalla kannattaa yleensä vaihtaa myös venttiilit, Teemu Kettunen sanoo.

Hän suosittelee, että patteriverkoston perussäädön ajankohtaa mietitään suhteessa muihin talon remontteihin. Säätöä ei esimerkiksi kannata tehdä, jos parin vuoden päästä on suunnitteilla ikkunaremontti, jonka jälkeen lämmitysjärjestelmä olisi joka tapauksessa taas tasapainotettava.

– Tällaisessa tapauksessa voi harkita ikkunaremontin aikaistamista, jos lämmitysjärjestelmä kaipaa tasapainotusta.

Petri Pylsy muistuttaa patteriventtiilien perussäädön jälkihoidosta. Hankkeen jälkeen energiankulutusta ja lämpötiloja on seurattava.

– Lämmitysverkon toiminta tulee varmistaa mittaamalla, mielellään seuraavan talven pakkasilla.

Taloyhtiöissä on siirrytty myös pysyvämpään sisälämpötilojen seurantaan asentamalla asuntoihin langattomia antureita, joiden välittämän tiedon perusteella voidaan tehdä tarvittavia säätöjä lämmitysjärjestelmään.

Lämpötilaseurantaan voidaan valita muutama asunto, jotka antavat riittävän kattavan kuvan lämmityksen toimivuudesta.

Iso vaikutus asumismukavuuteen

Lämmitys on taloyhtiöiden suurimpia kulueriä, joten lämmitysjärjestelmän energiatehokkuudesta kannattaa pitää huolta. Jos sisäilman keskimääräistä lämpötilaa voidaan laskea yhden asteen viihtyisyyden kärsimättä, se tietää jo viiden prosentin säästöä lämmitysenergian kulutukseen.

Teemu Kettunen muistuttaa myös, että ylilämmityksen välttämisellä ja tasaisilla lämpötiloilla on iso merkitys asumismukavuuteen.

– Mitä lämpimämmäksi asunnot lämmitetään, sitä pienemmäksi menee sisäilman suhteellinen kosteus. Etenkin talvipakkasilla sisäilma on usein liian kuivaa.

Taloyhtiön energiatehokas lämmitysjärjestelmä myös vähentää energiantuotannosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Tämä korostuu kovilla pakkasilla, jolloin joudutaan käynnistämään fossiilisia polttoaineita kuluttavia huippulämpökeskuksia.

– Taloyhtiö voi osallistua päästöjen vähentämiseen pohtimalla, onko sisälämpötila tarpeen pitää vaikkapa 22 asteessa vai voisiko sitä laskea vaikkapa asteen verran kovilla pakkasilla, Kettunen toteaa.

Hänen mukaansa tällaisella kaukolämmön kulutusjoustolla on myös mahdollista alentaa taloyhtiön omaa energialaskua.

– Energiayhtiön kanssa voi ottaa puheeksi kaukolämmön tehomaksun alentamisen, jos kulutushuipun tasoittuminen kovien pakkasten aikana voidaan osoittaa.

Ilmaongelmat kannattaa ehkäistä ennalta Patteriverkkoon päässyt ilma on yleinen keskuslämmitysjärjestelmän toimintaa haittaava ongelma, joka tulee ilmi useimmiten lämmityskauden alussa. Sen huomaa, jos patterin alaosa on jatkuvasti lämmin ja yläosa kylmä. Ilmasta kertoo myös verkostosta kuuluva loriseva ääni. Patteriverkostoon päässeen ilman takia veden lämpötilaa joudutaan pitämään lämmitysjärjestelmässä turhan korkeana, mikä lisää energian kulutusta ja nostaa taloyhtiön energialaskua. Ilmaongelmat kannattaa ehkäistä jo ennalta pitämällä järjestelmässä yllä riittävä paine. Tähän vaikuttaa muun muassa kalvo-paisunta-astian kunto. Kiinteistöhuoltoa kannattaa muistuttaa asian säännöllisestä tarkistuksesta. Ilman poistaminen verkostosta voi olla paikallaan etenkin lämmityskauden alussa. Tavoitteena kuitenkin on, ettei jokaisen lämmityskauden alussa tarvitse lähteä poistamaan ilmaa pattereista. Ilmaongelmien ratkaisu kuuluu aina taloyhtiölle. Asukkaan ei tule lähteä yrittämään asian korjaamista.

Tarkistuslista taloyhtiöille: Sopikaa taloyhtiössä yhteisesti tavoiteltavasta sisälämpötilasta. Suositeltu lämpötila asuintiloissa on 20–22 astetta. Muistuttakaa ja kannustakaa asukkaita, että jokainen voi omalla toiminnallaan alentaa energian kulutusta. Asukastiedotemalleja ja valmiita vinkkilistoja löytyy Motivan kotisivuilta: Ohjeistus hallitukselle ja isännöitsijälle Hyvään asukasviestintään kuuluu myös olosuhteiden seuraaminen esimerkiksi asukaskyselyjen avulla. Yksittäisissä valituksissa lämpötilaongelmia lähdetään selvittämään ensin asuntokohtaisesti ja vasta sitten hakemaan ratkaisua koko lämmitysverkoston säädöistä. Mukaan kannattaa ottaa lämmitysjärjestelmät tunteva alan ammattilainen.

Näiden asioiden pitää olla kunnossa Hyvin toimivassa lämmitysverkossa vesi kiertää jokaisen patterin kautta oikealla tavalla ja suunnitellusti. Siihen vaikuttavat muun muassa: Patteriverkon perussäätö, jolla säädetään pattereiden ja pattereiden pystylinjojen virtaamat oikeaan arvoon. Oikea säätökäyrä on keskeistä lämmitysverkoston energiatehokkuuden parantamisessa. Sillä varmistetaan, että verkostoon menevä vesi on oikean lämpöistä, eikä esimerkiksi liian kuumaa ulko- ja sisälämpötilaan nähden. Tyypillisesti säätökäyrää tulee muuttaa silloin, kun koko talon lämpötilat ovat liian korkeita tai matalia. Lämmitysverkon putkien eristäminen minimoi lämpöhukkaa. Tarpeenmukainen paine patteriverkostossa varmistaa veden virtaamisen järjestelmässä kunnolla. Painetaso ja paisunta-astian kunto on tarkistettava säännöllisesti. Kalvopaisunta-astian oikea esipaine ylläpitää lämmitysverkostossa sopivan painetason lämmitysveden lämpötilavaihteluista huolimatta. Esipaine on tarkastettava säännöllisesti. Lähde: Motiva Oy

Lisätietoja:
Hyödyllisiä vinkkejä taloyhtiön energiatehokkuuden parantamiseen:
Energiatehokas taloyhtiö

Perustietoa terveellisestä sisäilmasta:
Sisäilmayhdistys ry

Kirjoittaja: Matti Remes

Palaa otsikoihin