Fiksu kiinteistön omistaja joustaa ja optimoi

Tulevaisuudessa energiajärjestelmän arvioidaan perustuvan ennen muuta sähköön, joka tuotetaan pääasiassa aurinko- ja tuulivoimalla. Sähköistymisen rinnalla toinen suuri trendi on sektori-integraatio eli sähkö-, lämpö- ja polttoainejärjestelmien yhdistyminen yhdeksi energiajärjestelmäksi. Kiinteistön omistajille tämä tarkoittaa sitä, että energiansäästöön ja energiatehokkuuteen sekä järjestelmien optimointiin panostaminen on todella kannattavaa.

Kiinteistön omistajat voivat tehdä paljon sekä puhtaan siirtymän edistämiseksi että oman asemansa parantamiseksi. Nykytilanteessa on järkevää sijoittaa tekniikkaan ja remontteihin, joilla sähkönhinnan vaihteluista pääsee hyötymään käyttömukavuudesta tai terveellisyydestä tinkimättä.

”Lämmityksen tarve voi muuttua pikkuhiljaa, jolloin lämmitysenergiaa tarvitaan aikaisempaa enemmän. Muutos tapahtuu yleensä hitaasti ja omistajan huomaamatta. Esimerkiksi ikkunoiden tiivisteiden kuluessa kylmä ulkoilma voi päästä sisään rakennukseen, mikä heikentää olosuhteita ja kasvattaa tilojen lämmitystarvetta”, toteaa asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta.

Suomessa eniten energiaa kuluu käyttöveden ja tilojen lämmittämiseen. Lämmintä käyttövettä tarvitaan vuodenajasta riippumatta, mutta suurinta energiankulutus on talvella kylmimmillä pakkasjaksoilla.

Talotekniikka ja järjestelmät kuntoon

Kiinteistön kunto ja sen tekniset järjestelmät on tarkistettava säännöllisesti ja mahdolliset ongelmat on korjattava. Talotekniikan viestintäfoorumin laatimien vinkkien sekä vuosikellojen avulla kiinteistön omistaja voi tarkistaa ja huoltaa laitteita järjestelmällisesti.

”Järjestelmiä kannattaa tarkastella aika-ajoin kokonaisuuden kannalta herkistellen, tasapainottaen ja optimoiden, jotta kiinteistön talotekniikka eri osa-alueineen toimii mahdollisimman tehokkaasti yhteen. Pienemmillä osaoptimoinneilla voidaan parantaa joidenkin järjestelmien toimintaa, mutta huolimattomasti tehtynä niillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia”, Virtanen muistuttaa.

Jos kiinteistö on tarkoitettu lämmitettäväksi patteriverkolla, tiloja ei kannata lämmittää sisään puhallettavalla ilmalla. Jos sisään puhallettava ilma on lämpimämpää kuin huoneilma, sisäilma ei vaihdu tilassa kunnolla ja voi tuntua tunkkaiselta. Tämä puolestaan voi lisätä tuuletuksen tarvetta ja noidankehä on valmis.

Jos kiinteistön lämmitysverkossa on ongelmia, sen tasapainotus voi olla tarpeen. Ilmalämmitteisessä kiinteistössä kannattaa hyödyntää kiertoilmaa mahdollisimman paljon lämmityksessä. Myös ilmanvaihtoverkko on syytä tasapainottaa aina tarpeenmukaisesti.

Kohonnut energiankulutus, kylmyyden ja vedon tunne sekä lämpötilavaihtelut rakennuksen eri osissa tai huoneistoissa kielivät tasapainotuksen tarpeesta. Ilmanvaihtoverkon tasapainotuksella saadaan rakennuksen painetasot kuntoon ja parhaassa tapauksessa voidaan pienentää tarvittavan tuloilman ilmamäärän suuruutta heikentämättä sisäilmaolosuhteita. Lämmitysverkon tasapainotus tehdään vasta viimeisenä työnä muiden korjaus- ja huoltotoimien jälkeen. Yksittäiset viat korjataan ensin sitä mukaa, kuin niitä ilmenee.

Tarpeenmukaista ilmanvaihtoa ja valaistusta

Rakennuksen käyttöaste ja käytön aikataulut voivat muuttua paljonkin ajan myötä. Varsinkin vanhemmissa automaatiojärjestelmissä alkuperäinen aikaohjelmaohjaus ei välttämättä vastaa enää tilojen todellista käyttöä.

Muiden tarkastus- tai optimointitöiden lisäksi kannattaa siis muistaa katsoa myös kiinteistön ilmanvaihdon automaattiset käyntiajat ja valaistuksen ajastetut sammutukset. Ilmanvaihtolaitteiden tai valaistuksen aikaohjelmaohjaukset voi säätää tarpeenmukaisiksi. Uudet automatiikat tarjoavat energiaasäästäviä ratkaisuja, kuten läsnäolon tai päivänvalon mukaan ohjattavia toimintoja.

”Tämän hetken energiatehokkain valaistus säätää kirkkauttaan ikkunoista tulevan päivänvalon mukaan ja sammuttaa itsensä, kun tiloissa ei enää oleskella. Osaavien ammattilaisten kanssa valaistuksen uudistaminen on yleensä yksinkertaista ja vähentää turhaa energiankulutusta”, kertoo kehityspäällikkö Riikka Liedes Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä.

Virtasen mukaan mittapisteiden lisääminen helpottaa järjestelmien toimintojen tutkimista ja seuraamista. Esimerkiksi huoneistojen lämpötila- ja kosteusanturointi auttaa seuraamaan eri tilojen todellisia olosuhteita, minkä perusteella lämmityksen tasoa voidaan säätää automaattisesti. Myös poistoilman hiilidioksidipitoisuutta tai haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määrää voidaan tarkastella antureilla, jolloin ilmanvaihtoa tehostetaan tarvittaessa. Ilmanvaihdon säätämisessä voidaan hyödyntää myös läsnäoloantureita. Mitä enemmän tiloista on saatavissa sisäilman laadun informaatiota, sitä paremmin ilmanvaihtoa voidaan optimoida.

Älyä ohjausjärjestelmiin

Tulevaisuudessa eniten hyötyvät ne kiinteistönomistajat, jotka voivat siirtää sähkön kulutustaan edes joitain tunteja tarpeen vaatiessa. Teknisen käyttöikänsä loppupuolella olevien ohjausjärjestelmien vaihtoehdot voivat olla hyvinkin rajallisia, kun taas moderni taloautomaatio tarjoaa uusia, älykkäitä ratkaisuja olosuhteiden seuraamiseen ja optimointiin.

“Kiinteistön omistajan kannattaa perehtyä automaatiolaitteiden tuomiin säästömahdollisuuksiin esimerkiksi pörssisähköön ja sähkön omaan tuotantoon liittyen. Halvempien käyttötuntien aikana voi saavuttaa isojakin säästöjä, kun rakennukseen varataan lämpöä kalliimpien tuntien varalle tai pienennetään ilmanvaihtoa hieman”, asiantuntija Minna Tolvanen Motivasta muistuttaa.

”Suurissa kiinteistöissä talotekniikan kulutusjousto voi edesauttaa jopa Fingridin reservimarkkinoille pääsyä, mistä voi saada merkittävää taloudellista hyötyä”, Liedes lisää.

Automaatiolla voidaan asettaa myös tehorajoituksia, joilla voidaan karsia kulutuspiikkejä ja pienentää tätä kautta sähkön tehomaksuja. Valaistusta ja ilmanvaihtoa voidaan käyttää kulutusjoustoon, jos näiden ohjaukset tämän sallivat. Markkinoilla on tarjolla myös useita erilaisia ostopalveluita, joilla optimoidaan kiinteistön energiankulutusta eri keinoin. Lämmitystä voidaan ohjata ennakoiden, jopa tekoälyn avulla.

“Tekoälyä voidaan myös kouluttaa kohdekohtaisesti toimimaan halutulla tavalla tietyissä olosuhteissa. Uutuuksista huolimatta keskeistä on, että kiinteistön omistajat perehtyvät huolellisesti oman kiinteistönsä nykytilaan ja olemassa olevan laitteiston tarjoamiin säätömahdollisuuksiin. Laittamalla perusasiat kuntoon, kaikki kiinteistön omistajat voivat pienentää energiankulutustaan sisäilmastosta tinkimättä”, Tolvanen kiteyttää.

Teksti:
Motiva Oy
viestintäpäällikkö Sirpa Mustonen

Artikkeli on julkaistu Talotekniikka-lehden numerossa 9/2023.

---

Viestintäfoorumissa ovat mukana Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto SuLVI ry, Suomen Omakotiliitto ry ja Talotekninen teollisuus ja kauppa ry.

Palaa otsikoihin