Kustannusten nousu koettelee maaseudulla asuvia

Energian, polttoaineiden ja muiden elinkustannusten nousu sekä toisaalta yksityistieavustusten lasku ovat lisänneet taloudellisia vaikeuksia maaseutualueilla. Asiaa selvittivät VTT ja Vaasan yliopisto Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä -hankkeessa (MaaElli).

Toukokuussa päättyneessä tutkimuksessa laadittiin toimintasuositukset, joiden tavoitteena on vähentää energia- ja liikenneköyhyyttä maaseutualueilla. Hankkeen tuloksia esitellään 11.–12. joulukuuta Pariisissa Behave-konferenssissa.

Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiönä on ainoa Suomesta konferenssiin mukaan hyväksytty hanke. Tämän vuoden teemana on elämäntavassamme tarvittava muutos oikeudenmukaisen hiilineutraaliuteen siirtymisen varmistamiseksi. BEHAVE2025 on eurooppalaisten kansallisten energiavirastojen verkoston (EnR) lippulaivatapahtuma. Myös Motiva on verkoston jäsen.

”Tietoisuus energia- ja liikenneköyhyydestä on kasvanut merkittävästi viime aikoina, ja aihe on herättänyt laajasti mielenkiintoa”, toteaa johtava tutkija Jenni Vestinen VTT:ltä.

Raportin suositukset on otettu huomioon maaseutupolitiikan ja energia-avustusten valmistelussa. Esimerkiksi korjausrakentamisen tukien kohdentamisen ja energianeuvonnan kehittämisen valmistelua on tarkoitus jatkaa yhdessä Motivan ja kuntatoimijoiden kanssa. MaaElli-hankkeen tulosten perusteella eduskunnassa on hiljattain tehty kirjallinen kysymys toimintasuositusten edistämiseksi.

Energia- ja liikenneköyhyyttä esiintyy etenkin maaseutualueilla

”Energiaköyhyys on maaseutualueilla selvästi vakavampi ongelma kuin keskimäärin kansallisesti. Liikenneköyhyyden osalta palveluiden saavutettavuus nousi merkittäväksi vaikeudeksi. Lisäksi yksityisteiden ylläpito on erityisesti maaseudun liikkumiskustannuksia kasvattava tekijä”, sanoo Vestinen.

MaaElli:n kyselyiden ja haastatteluiden vastauksia verrattiin kansallisten tilastojen energiaköyhyysmittareihin ja indikaatio oli selvä. Lisäksi liikennenäkökulmasta korostuivat erityisesti vaikeudet päästä palveluiden ääreen esimerkiksi joukkoliikenteen ja ajokortin sekä auton puutteen vuoksi.

”Maaseutualueilla on usein vähemmän vaihtoehtoja, esimerkiksi ei ole kaukolämpöä tai riittävää joukkoliikennettä. Energiaremonttiin ei välttämättä saa lainaa, koska maaseutualueella talon arvo ei aina riitä lainan vakuudeksi. Näin ollen kuluttaja ei voi aina itse vaikuttaa”, Vestinen toteaa kuluttajan valintamahdollisuuksista.

Tuloksista yllättävintä oli tutkijan mielestä se, kuinka monella oli vaikeuksia kodin lämmityksen kanssa. Vastaajista 20 prosentilla ei ollut varaa pitää kotia riittävän lämpimänä. Liikennevastauksissa noin kolmasosa koki, ettei ole riittävän turvallista liikkumismahdollisuutta. Myös infrastruktuurin huono kunto nostettiin usein esiin avoimissa vastauksissa ja haastatteluissa.

Kustannusten nousu ja huonot digitaidot hankaloittavat arkea

VTT:n ja Vaasan yliopiston yhteistyönä tekemän tutkimuksen mukaan vain noin kolmanneksella maaseudun kotitalouksista arki jatkui ennallaan energia- ja liikennekustannusten noustessa. Suurin osa kotitalouksista joutui säästämään arjen menoista tai hankkimaan lisätuloja kohonneiden kulujen vuoksi. Joillakin ongelmat kasvoivat pitkäaikaisiksi, haitaten merkittävästi arjesta selviytymistä.

”Energiaköyhyys liittyy vahvasti sähkön ja muun energian kustannuksiin sekä asuinrakennuksen kuntoon. Liikenneköyhyyteen liittyvät kustannusten ja liikkumisvaihtoehtojen lisäksi erilaiset liikkumistarpeet, etäisyydet ja palveluiden saatavuus. On alueita, joissa joukkoliikennettä ei ole, naapurit ovat kaukana eikä taksipalvelujakaan ole aina saatavilla”, sanoo Vestinen.

Digitaaliset palvelut ja digitaidot heijastuvat myös energia- ja liikenneköyhyyteen. Esimerkiksi sähkönhintojen vertailu, liikennevuorojen selvittäminen ja viranomaisasiointi tapahtuvat pääosin verkossa, mikä on vaikeaa tai jopa mahdotonta digitaidottomille. Toisaalta digitaitoisille sähköiset palvelut tuovat helpotusta jokapäiväiseen elämään.

Energiaköyhyyttä on tutkittu EU-tasolla pidempään kuin liikenneköyhyyttä. Liikenneköyhyydestä puhutaan, kun henkilön tai kotitalouden liikkumismahdollisuudet ovat rajalliset olennaisten palveluiden ja toimien äärelle. VTT:n ja Vaasan yliopiston hanke on ensimmäinen, joka käsittelee energia- ja liikenneköyhyyden kokonaisuutta maaseutualueiden näkökulmasta.

Ennakointia ja kulujen keventämistä – yhteistyötä tarvitaan

Hankkeessa on laadittu suositukset toimenpiteiksi, jotka auttavat vähentämään sekä liikenne- että energiaköyhyyttä. Suosituksissa todetaan, että maaseutualueilla julkisen sektorin järjestämiä kuljetuksia pitäisi yhdistellä ja avata kaikille käyttäjäryhmille. Näin voitaisiin säilyttää kuljetuspalvelut ja hillitä kustannuksia. Myös yksityisautoilun kulujen keventämiseksi pitäisi laatia toimenpiteitä.

Useat selvityksen suosituksista edellyttävät rahoitusta muuttuakseen konkretiaksi. Mistä rahoitus uudistuksiin? Vestisen mukaan toiveissa oli, että sosiaalinen ilmastorahasto olisi voinut enemmän suunnata rahoitusta suositusten suuntaan. Kuitenkin rahastossa on tietyt kriteerit, mihin sitä voi käyttää, eikä sitä välttämättä pystytä käyttämään toivotulla tavalla. Toisaalta kaikki toimenpidesuositukset eivät edellytä merkittävää rahallista panostusta. Nykyisiä tukia voidaan allokoida uudella tavalla. Tai esimerkiksi eri asiakasryhmiä voidaan yhdistellä kuljetuksissa, mikä voi jopa johtaa kustannussäästöihin.

Helpoimmin toteutettavana hän pitää matalan kynnyksen paikallista apua, joka on pienimuotoista ja yhteisöllistä, esimerkiksi paikallisten liikkumispalveluiden, kuten kimppakyytien, kehittäminen.

Energiaköyhyyden lievittäminen edellyttää kuitenkin yhteiskunnallisia toimia ja yhteistyötä yli hallintorajojen.

”Esimerkiksi terveydenhuollon kotikäynneillä voitaisiin havaita vanhemman väestön asumisolosuhteita. Myös etsivää neuvontaa tarvitaan, sisältäen energia-, liikenne- ja muut näkökulmat. Etenkin haavoittuvien henkilöiden tilanteita pitäisi tarkastella kokonaisuutena, sillä vaikeudet kasaantuvat usein samoille ryhmille ja kotitalouksille”, Vestinen korostaa.

Energiakriisin aikana vuosina 2022–2023 käyttöön otetut tukitoimet eivät kohdistuneet tehokkaasti pienituloisiin, sillä omavastuuosuudet ja kynnysrajat olivat liian korkeita. Tämä pitäisi huomioida, kun kehitetään mekanismeja energiakriiseihin varautumiseen.

Energiaköyhyyttä ehkäistään myös tukemalla haavoittuvien kotitalouksien korjausrakentamista ja energiatehokkuuden parantamista. Näin voidaan välttää tilanteita, joissa kotitaloudet joutuvat asumaan liian kylmässä, mikä voi olla haitaksi terveydelle.

Hankkeessa selvitettiin energia- ja liikenneköyhyyden nykytilaa ja ilmenemistä erilaisilla maaseutualueilla kirjallisuus- ja datakatsauksella sekä valtakunnallisesti kattavilla kyselyillä ja haastatteluilla. Kyselyvastaajat ja haastateltavat ovat maaseudun asukkaita ja maaseutuyrittäjiä sekä diakoniatyöntekijöitä, maaseutuyritysten neuvontajärjestöjen edustajia ja maaseudun tukihenkilötoiminnan vapaaehtoisia. Kompensaatiokeinoja ja ratkaisumalleja energia- ja liikenneköyhyyden vähentämiseksi työstettiin työpajoissa.

Hankkeessa laadittiin toimintasuosituksia maaseudun energia- ja liikennehaasteiden vähentämiseksi: Oleellisten palveluiden saavutettavuus turvattava kaikille Maaseudun liikkumismahdollisuuksia ylläpidettävä ja kehitettävä Maaseudun infrastruktuuria parannettava sekä yksityisteiden säädöksiä ja tukiperusteita uudistettava Luotava mekanismeja energiakriiseihin varautumiseen Korjausrakentamisen tukien kohdistamista uudistettava Verkkopalveluiden käytön edellytyksiä parannettava ja tietosuojahaasteet ratkaistava Matalan kynnyksen apua ja neuvontapalveluita lisättävä

Hankkeen päätoteuttaja VTT:n hankesivuilla ovat kaikki hankkeen julkaisemat materiaalit, kuten tutkimusraportti, tarkemmat toimintasuositusten perustelut, infograafit toimintasuosituksista ja loppuseminaarin esityskalvot.

VTT:n hankesivut:
Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä

Lisätietoja:
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
johtava tutkija, TkT Jenni Vestinen
jenni.vestinen@vtt.fi
puh. 040 750 5615

Teksti:
Motiva Oy
viestintäpäällikkö Sirpa Mustonen

Palaa otsikoihin