Yritykset investoivat yhä enemmän energiatehokkuuden parantamiseen ja ilmastopäästöjen vähentämiseen

Energiatehokkuuden parantaminen ja ilmastopäästöjen vähentäminen on yhä tärkeämpää energiatehokkuussopimuksessa mukana oleville yrityksille. Vihdoin sähköistymiseen liittyvät investoinnit näkyvät lähitulevaisuuden suunnitelmissa. Myös aurinkosähkö, kysyntäjousto ja tuulivoima kasvattavat suosiotaan.

Yritysten energiatulevaisuuskyselyyn 2023 vastasi 220 henkilöä energiatehokkuussopimukseen liittyneistä teollisuuden, energia-alan sekä kiinteistö- ja palvelualan yrityksistä. Kysely toteutettiin kolmannen kerran.

”Yritysten energiatulevaisuuskyselyn tulokset viittaavat vahvasti siihen, että kilpailukyvystään ja vastuullisuudestaan huolehtivat yritykset investoivat merkittävästi sekä energiatehokkuuteen että ilmastopäästöjen leikkaamiseen vielä tällä vuosikymmenellä”, toteaa johtava asiantuntija Erja Saarivirta valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

Energian tehokkaampi käyttö vahvassa kasvussa

Energiatehokkuuteen liittyvien investointien määrän voimakkaaseen kasvuun lähivuosina uskoo joka viides (18 %), mikä on selvästi aiempaa isompi osuus. Kaikkiaan näiden investointien kasvuun uskoo kolme neljästä (74 %) ja vähenemiseen vain kaksi prosenttia vastaajista. Tämä tulos on hieman parempi kuin vuonna 2021 ja selvästi vuotta 2019 parempi. Vastaavasti hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen 5–10 vuoden sisällä uskoo kolme neljästä (76 %), mikä on selvästi isompi osuus kuin aiempina vuosina. Päästöjen kasvuun uskovia on aiempien vuosien tapaan vain kuusi prosenttia vastaajista.

Jo useampi kuin joka toinen (55 %) sanoo aina huomioivansa korvaus- tai uusinvestointien ja prosessimuutosten yhteydessä energiatehokkuuden. Osuus on selvästi kasvanut vuosista 2021 ja 2019.

Kustannussäästöt pääajurina, vastuullisuus hyvänä kakkosena

Kustannussäästöt ovat edelleen selvästi keskeisin pääajuri sekä toteutuneisiin, että tuleviin energiatehokkuusinvestointeihin. Vastuullisuustavoitteet ovat yhtä selkeästi toiseksi tärkein tekijä ja niiden merkitys kasvaa tulevissa investoinneissa. Myös kilpailukyvyn lisääminen, asiakkaiden vaatimukset, riskienhallinta ja energiaomavaraisuuden lisääminen korostuvat tulevissa investoinneissa hieman enemmän kuin jo tehdyissä investoinneissa.

Kiinteistötekniikka on keskeisin investointikohde energiatehokkuuden parantamiseksi. Kaksi kolmesta (67 %) uskoo investoivansa siihen lähitulevaisuudessa. Osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2019.

Suunnitelmissa puhtaan energian investoinnit ja palveluna ostetut energiaratkaisut

Monessa energiaratkaisussa investointiaikeet ovat suuressa nousussa. Erityisesti aurinkosähköinvestointeja harkitaan nyt selvästi aiempaa useammin. Niitä harkitsee lähitulevaisuudessa jo useampi kuin joka toinen (54 %). Myös fossiilisista luopumisessa, kysyntäjoustoratkaisuissa ja tuulivoimassa investointiaikeet ovat vahvassa nousussa.

Yhä useampi kokee, että voisi ostaa energiaratkaisuja palveluna. Nyt näin kokee kolme viidestä ja osuus on tasaisesti noussut vuodesta 2019 alkaen. Kriittisesti tähän suhtautuvien osuus laski selvästi ja vain joka kuudes kokee, ettei voisi ostaa energiaratkaisuja palveluna.

Vain joka kymmenes (10 %) ei ole kohonneista energian hinnoista huolimatta ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin. Moni tosin perusteli tätä sillä, että toimia oli tehty jo ennen hintojen nousua. Kolme viidestä (62 %) sanoi hinnan nousun vuoksi parantaneensa energiatehokkuuttaan ja yhtä iso osa (60 %) pienentäneensä energiankulutustaan.

Kohti hiilineutraaliutta ja sähköistymistä

Niiden osuus, jotka ovat tehneet sähköistämiseen liittyä toimia, eli korvanneet polttoaineiden tai primäärilämmön käyttöä sähkön käyttöä lisäämällä, on pysynyt samalla tasolla (17 %) kuin aiemmin. Sen sijaan niiden osuus, jotka suunnittelevat sitä, on selvässä kasvussa. Nyt jo lähes joka kolmas (31 %) sanoo tätä suunnittelevansa.

Joka viides (19 %) sanoo toimintansa olevan jo hiilineutraalia ja niistäkin, jotka eivät sitä vielä ole, 83 % pyrkii sitä kohti.

”Tulokset ovat rohkaisevia sillä Suomen hiilineutraaliustavoitteiden kannalta yhteiskunnan ja teollisuuden sähköistyminen on välttämätön kehityssuunta”, sanoo Energiaviraston yli-insinööri Tiina Sekki.

Edelleen noin kolmannes (34 %) sanoo yrityksellään olevan jokin energianhallintajärjestelmä. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut neljässä vuodessa. Energianhallintajärjestelmän käyttö on yleisempää suurissa kuin pienissä yrityksissä.

Kyselytutkimuksen toteutti Motivan toimeksiannosta Sales Questor Oy. Työn rahoitti Energiavirasto. Kyselyn tavoitteena oli selvittää energiatehokkuussopimuksessa mukana olevien yritysten näkemyksiä energiatehokkuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Vastaava kysely vastaavalle kohderyhmälle toteutettiin myös helmikuussa 2021 ja 2019 ja tuloksia on tässä raportissa vertailtu näihin kyselyihin. Tiedot kerättiin 18.1.–13.2.2023 välisenä aikana sähköisenä kyselynä. Kyselyyn saatiin 220 vastausta ja kutsu lähti 1 053 henkilölle. Vastausaste on siten 21 prosenttia.

Tutustu selvityksen tuloksiin:


Lisätietoja:
Energiatehokkuussopimukset 2017-2025

Kysely:
Motiva Oy
johtava asiantuntija Erja Saarivirta
puh. +358 40 669 4119
erja.saarivirta@motiva.fi

Energiatehokkuussopimukset:
Energiavirasto
yli-insinööri Tiina Sekki
puh. +358 295 050 200
tiina.sekki@energiavirasto.fi

Palaa otsikoihin