YM: Kansalaispaneelin julkilausuma: Tärkeintä on pysäyttää luonnon tilan heikkeneminen

Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeli on antanut julkilausuman kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun tueksi. Paneelin mukaan luontokadon pysäyttäminen on asetettava päätöksenteossa yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä.

Touko-kesäkuussa kokoontuneessa paneelissa koottiin suosituksia ja keinoja, jotka kansalaiset kokevat tärkeinä ja hyväksyttävinä luonnon tilan parantamiseksi. Julkilausuma antaa evästystä ministeriöiden valmistelemaan kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan, joka toimitetaan Euroopan unionille elokuussa 2026.

Julkilausuma sisältää arvion tilannekuvasta, kansalaisten mielestä tärkeimmät ja toivotut keinot luonnon tilan parantamiseksi sekä suositukset siitä, miten varmistetaan ennallistamistoimien oikeudenmukaisuus.

Julkilausumassa huomioidaan, että luonnon tilan parantaminen edellyttää sekä vapaaehtoisia että tarvittaessa velvoittavia toimenpiteitä. Toimet eivät saisi heikentää ruoantuotantoa liiaksi Suomessa ja huoltovarmuuden pitäisi säilyä.

“Tärkeintä on estää luonnon tilan heikkeneminen entisestään. Tulee varmistaa, ettei luonnontilaa toisaalla heikennetä samalla, kun sitä toisaalla parannetaan”, julkilausumassa sanotaan.

Paneeliin osallistui 44 satunnaisotannan ja kiintiöinnin avulla valittua suomalaista eri puolilta maata.

Osallistujat edustivat laajasti eri ikäisiä, eri alueilla asuvia ja eri taustoista tulevia kansalaisia. Virtuaalitapaamisia oli neljä.

Ennallistamistoimien vaikutuksia tärkeää tuoda näkyväksi

Julkilausuman mukaan ennallistaminen olisi parasta aloittaa rinnakkain uhanalaisimmista luontotyypeistä, vähiten resursseja vaativilla alueilla sekä niillä alueilla, joiden ennallistaminen vie eniten aikaa. Suomen pitää panostaa niihin luontotyyppeihin, jotka ovat suurimmassa vaarassa kadota. 
Ennallistamistoimien vaikutuksia on tärkeää tuoda näkyviksi myös siellä, missä vaikutukset ovat suurimmat ja havaittavimmat – tämä lisää kansalaisten hyväksyntää.

Lisäksi julkilausumassa korostetaan alueiden ekologista kokonaisuutta: “Ennallistettujen ja suojeltujen alueiden on oltava riittävän suuria ja toisiinsa kytkeytyneitä, jotta suunnitelmallisesti mahdollistetaan eläinten liikkuminen vapaasti ja turvallisesti niiden välillä.”

Valtion ja kuntien näytettävä esimerkkiä

Esimerkkeinä ennallistamisen toimenpiteistä mainitaan ojitettujen soiden vesitalouden palauttaminen, virtavesien vaellusesteiden poisto, perinneympäristöjen laidunnus sekä lähiluonnon elinvoiman vahvistaminen myös kaupungeissa.

“Vaikka ennallistaminen aiheuttaa kustannuksia, on myös tekemättömyydellä merkittäviä kustannuksia pitkällä aikavälillä. Ennallistamisasetuksen taloudellisia hyötyjä on vaikea arvioida, ja ne näkyvät usein pitkän ajan kuluessa ja välillisesti luonnon tilan parantuessa”, julkilausumassa sanotaan.

Paneelin mukaan valtion ja kuntien tulee näyttää esimerkkiä suunnitelmallisesta luonnon tilan parantamisesta. Paneelin mielestä ennallistaminen on olennainen osa luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamista.

Oikeudenmukaisuus ja osallisuus keskiössä

Julkilausumassa painotetaan, että ennallistamisen vaikutukset ja kustannukset tulee jakaa oikeudenmukaisesti. Päätöksenteon tulee olla osallistavaa, ja kaikkien toimien kohteena olevien tahojen ääni on saatava kuuluviin.

Paneeli korostaa vapaaehtoisuuden merkitystä, mutta hyväksyy myös velvoittavat toimet, mikäli vapaaehtoiset keinot eivät riitä. Tällöin vaaditaan siirtymäaikaa ja taloudellisia kompensaatioita erityisesti yksityisille maanomistajille ja alueille, joihin vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin: “Luonnon heikentämisestä tulisi seurata taloudellista vastuuta. Jos aiheuttaa toimillaan luontokatoa, täytyy olla korvausvastuu tai tapa kompensoida aiheutettu haitta”.

Lisäksi ehdotetaan taloudellisia kannustimia, kuten tukia ja vero-ohjausta, joilla ohjataan toimijoita luonnon kannalta kestävämpiin valintoihin. Myös haittaverotuksen kehittäminen nähtiin tarpeellisena niille, joiden toiminta aiheuttaa luontokatoa.

Kansalaiset toivovat, että paikallista vapaaehtoistoimintaa – kuten vieraslajien torjuntaa tai lähiluonnon kunnostusta – tuetaan aktiivisesti. Viestinnän ja neuvonnan lisääminen kunnissa nähtiin tärkeänä osana osallistumismahdollisuuksien parantamista.

“Luontokadon pysäyttäminen on asetettava päätöksenteossa yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä, joka on aina huomioitava. Pitkällä tähtäimellä sekä luonto että ihmiset voittavat, jos oikeasti tehdään asioita luontokadon pysäyttämiseksi. Tähän tarvitaan me-henkeä.”

Puntaroivan kansalaispaneelin järjesti ympäristöministeriö, sen osarahoittaja toimi Sitra ja toteutuksesta vastasi Motiva. Maa- ja metsätalousministeriö osallistui paneelin suunnitteluun ja toteutukseen.

Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma ennallistamissuunnitelmansa esitettäväksi EU-komissiolle. Kansalaispaneelin julkilausumaa käsitellään suunnitelmaa valmistelevissa työryhmissä tulevan syksyn aikana.

Lisätietoa:
ympäristöministeriö
erityisasiantuntija Outi Ala-Honkola
puh. +358 295 250 431
etunimi.sukunimi@gov.fi

Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeli | ym.fi
Ennallistamisasetus | ym.fi

Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeli 2025

Palaa otsikoihin