Muoviosaamisen parantamisella rakentamisen kalvomuovi tehokkaammin kiertoon

Ilmaston kannalta on useimmiten parempi ratkaisu kierrättää kalvomuovi kuin polttaa se. Silti rakentamisen kalvomuovin kierrätyksessä on vielä parantamisen varaa. Rakennussektori on yksi eniten muovia käyttävistä toimialoista. Muoviosaamisen parantaminen on avain arvoketjun toimijoiden herättämiseen.

Rakennusteollisuus RT ry on yksi vapaaehtoisen Rakentamisen muovien green dealin allekirjoittajista. Muut allekirjoittajatahot ovat ympäristöministeriö, Muoviteollisuus ry, Suomen Kuntaliitto ry, Rakennus- ja sisustustarvikekaupan liitto RASI ry, Sähköteknisen Kaupan liitto ry (STK), Teknisen Kaupan liitto ry (TKL), Kemianteollisuus ry ja Kierrätysteollisuus ry. Tavoitteena on vauhdittaa rakentamisen muovien kiertotaloutta ja erityisesti saada kalvomuovit parempaan kiertoon.

Standardisointipäällikkö Tuuli Kunnas Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä uskoo, että sopimuksella voidaan saada aidosti muutosta aikaan. ”Ennen kaikkea siksi, että sopimus nostaa asiaa esille ja antaa jokaiselle toimijalle mahdollisuuden harkita omaa osuutta ja palasta ketjussa. Konkretiaan pääsemiseksi ymmärrystä pitäisi vielä lisätä. Koko ketjun osapuolten on havaittava heidän oma osuutensa ja hahmotettava, mitä he voisivat tehdä. Konkreettiset, ehkä pieneltäkin tuntuvat asiat vaikuttavat”, Kunnas toteaa.

Kunnaksen mukaan viime vuonna päättyneessä Rakentamisen muovien kierrätyksen tutkimus ja pilotointi (Rampo) -hankkeessa selvitettiin rakentamisen kalvomuovien kierrätysmahdollisuutta ja havaittiin, että jo 21 kiloa kalvomuovia rakennustyömaalta on syytä ennemmin kierrättää kuin polttaa, kun katsotaan asiaa ilmaston kannalta.

”Siis niin pieni lukema kuin 21 kiloa kalvomuovia. Jo näin pienelläkin määrällä kalvomuovia on merkitystä ja se kannattaa mieluummin kierrättää kuin polttaa”, Kunnas painottaa.

Sopimukseen kaivataan lisää yrityksiä

Tällä hetkellä rakennusteollisuuden puolelta sopimuksessa on mukana viisi yritystä ja kaksi liittoa. Yrityksistä mukana ovat EcoUp, Jackon Finland, Lujatalo, Saint Gobain Finland ja Skanska sekä liitoista KIVI ry ja Teräsrakenneyhdistys ry.

”Yritykset ovat nyt raportoineet ensimmäistä kertaa saavutuksistaan. Näissä raporteissa näkyy se, että erilliskeräystä on käytössä ja toisaalta muitakin tässä sopimuksessa olevia toimenpiteitä, kuten kalvomuovin kulutuksen optimointia on harkittu ja niihin tähtääviä toimia on tehty”, Kunnas kertoo.

Hän on kuitenkin pettynyt siihen, että sitoumuksia on tehty vain tämän verran. ”Olisimme tietysti toivoneet, että niitä on vielä laajemmin koko ketjussa.”

Kalvomuovin kierrätyksen edistämiseksi Kunnas peräänkuuluttaa koko ketjun parempaa ymmärrystä siitä, mitä ketjun eri osissa tapahtuu. Kokonaisymmärryksen kasvattaminen on hänen mielestään paras keino lisätä halukkuutta konkreettisiin kierrätystoimiin. Muitakin esteitä kiertotalouteen siirtymisessä on.

”Yksi kysymyksistä on varmasti mekaanisen kierrätyksen ja kemiallisen kierrätyksen keskinäinen suhde ja painopiste sekä mahdollisuudet. Tietysti tässä maassa logistiset kysymyksetkin ovat aina merkittäviä. Mihin syntyy kapasiteettia ja minkälaista se on ja kenen saavutettavissa”, Kunnas pohtii.

Osaaminen kuntoon verkkokoulutuksella

Motiva on tuottanut kaikille avoimen maksuttoman ja lyhytkestoisen verkkokoulutuksen rakentamisen muoveista, erityisesti kalvomuoveista. Verkkokoulutus koostuu kaikille yhteisistä ja kohderyhmäkohtaisista moduuleista.

“Koulutuskokonaisuus sopii rakennushankkeiden ja urakoiden tilaajille ja toteuttajille, tuoteteollisuudelle, kaupan alalle, rakennuskonevuokraamoille sekä talonrakentamisen ja infrarakentamisen työmaille. Koulutus antaa esihenkilöille ja työnjohdolle lisätietoa ja valmiuksia henkilöstön opastusta varten kalvomuovin erilliskeräyksen tehostamiseksi”, muistuttaa asiantuntija Nina Teirasvuo Motivasta.

Kunnaksen mukaan erityisesti osaamispuolessa on vielä parannettavaa. Verkkokoulutuksen pitäisi olla laajasti käytössä myös niissä yrityksissä ja yhteisöissä, jotka eivät ole sitoumusta tehneet. Koulutuspaketin sisältämät aineistot sopivat niin opiskelijoille kuin työelämässä toimiville.

Alan toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutettu koulutuskokonaisuus liittyy vapaaehtoisen Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen (2020–2027) toimeenpanoon.

Koulutus on Motivan verkkokurssit -alustalla.

Lisätiedot:
asiantuntija Nina Teirasvuo
nina.teirasvuo@motiva.fi
puh. 09 6122 5087

Teksti: Sirpa Mustonen

Palaa otsikoihin