Rakennusten perusparannussuunnitelma etenee

Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman luonnos toimitetaan täydennettynä EU-komissiolle vuoden 2025 loppuun mennessä. Ympäristöministeriö pyytää nyt kommentteja luonnokseen Otakantaa.fi-sivuston kautta. Kommentointiaikaa on 31.10.2025 saakka.

Perusparannussuunnitelmaa ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa esiteltiin kuulemistilaisuudessa Messukeskuksen kongressisiivessä 9. lokakuuta.

”Päästötön rakennuskanta vuonna 2050 on se iso asia, jota havitellaan. Uusille rakennuksille tulee omat vaatimukset ja korjattaville rakennuksille omat. EPBD-direktiivin toimeenpano vaikuttaa noin 15 säädökseen Suomessa. Ne päivitetään tarpeellisin osin. Lisäksi valmisteilla on yksi uusi laki: laki rakennusten energiatehokkuudesta”, totesi rakennusneuvos Jyrki Kauppinen avauspuheenvuorossaan.

Käytännön työkaluksi perusparannuspassi

Suunnitelmassa esitetään toimenpiteet, joiden avulla nykyinen rakennuskanta pyritään saattamaan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä. Yksittäisten asuinrakennuksien energiatehokkuudelle ei aseteta määräaikaan sidottuja velvoitteita. Rakennusten omistajille konkreettiseksi työkaluksi energiatehokkuuden parantamiseksi laaditaan perusparannuspassi, johon liittyvä järjestelmä pitää ottaa käyttöön toukokuun loppuun mennessä ensi vuonna. 

”Perusparannuspassi ei kuitenkaan ole pakollinen kiinteistöjen omistajille. Motiva on laatinut alustavaa ehdotusta siitä, minkälainen perusparannuspassi voisi olla. Yksi tärkeä näkökulma on, että perusparannuspassin pitäisi olla kohtuuhintainen. Sen antaa sertifioitu asiantuntija paikan päällä tehdyn käynnin jälkeen”, korosti Motivan johtava asiantuntija Harri Heinaro omassa puheenvuorossaan.

Perusparannuspassi on siis yksittäiselle rakennukselle tai rakennuksen osalle laadittu pitkän tähtäimen energiatehokkuuden perusparannussuunnitelma. Tavoitteena on muuttaa rakennus tai sen osa päästöttömäksi. Passissa ehdotettaville toimenpiteille esitettävät vaikutukset pohjautuvat pitkälti E-lukulaskentaan.

Mitattu energiankulutus on myös osa perusparannuspassia ja toimenpiteille esitettäviä vaikutuksia. Ehdotetut toimenpiteet on käytävä läpi rakennuksen omistajan kanssa. Kustannustehokkainta on laatia kiinteistön perusparannuspassi samassa yhteydessä kuin sen energiatodistus.

Aurinkosähkö yleistyy ilman ohjausta

Tilaisuudessa tarkasteltiin eri näkökulmista myös aurinkoenergiaa, energiatodistuksia, rakennusten vähähiilisyyslaskentaa sekä rakennusautomaatiota ja latauspisteitä. 

Tilastot kertovat, että aurinkosähkön yleistyminen on ollut huikeaa. Käyttö lisääntyy pidemmällä aikajänteellä ilman erityistä ohjaustakin. Pääsääntönä on, että suurimman taloudellisen hyödyn tuotetusta aurinkosähköstä saa käyttämällä sen mahdollisimman suureksi osaksi itse, koska tällöin saa taloudellisen hyödyn niin sähköenergian, verkkopalvelumaksun kuin sähköveron osalta. Jos tuotannosta menee iso osa myyntiin, niin järjestelmän kannattavuutta on mietittävä ottaen huomioon sähkön hintakehitykseen liittyvät epävarmuudet.  

Energiatodistukset saatava laajemmin käyttöön

Energiatodistusten kehittämisessä uutta on muun muassa se, että EPBD vaatii perustamaan digitaalisen rakennusten energiatehokkuustietokannan, johon dataa kootaan. Rakennuksista kerätään jo muuta tietoa Ryhti-tietokantaan. Ensivaiheessa energiatehokkuustietoa joudutaan keräämään erilliseen tietokantaan, joka on myöhemmin usean vuoden kehityshankkeessa tarkoitus integroida Ryhtiin.

Tilaisuudessa nostettiin esiin myös se, että olisi keskeistä saada rakennusten omistajat hyödyntämään enemmän energiatodistusta. Tavoitteena onkin saada energiatodistus niin houkuttelevaksi, että se hankitaan ja sitä halutaan käyttää. 
Vetoapua energiatodistuksen yleistymiseen saattaa tulla pankkimaailmasta. Pankki näkee energiatodistuksesta ja perusparannuspassista, mitkä ovat tietyn kohteen tulevaisuudennäkymät ja kuinka hyvin se säilyttää vakuusarvonsa.

Rakennusautomaatioon liittyen nasevassa yleisökommentissa todettiin, että jos rakennuksen automaatio on kunnossa, niin laskennallinen ja todellinen mitattu energiankäyttö ovat yhteneväiset tai ainakin lähellä. Muussa tapauksessa erot voivat olla suuria. 

Syksyn aikana kannattaa seurata lainsäädännön kehityshankkeita, sillä monet lait ja asetukset tulevat lausuntokierrokselle vielä ennen vuoden vaihdetta.

Lisätietoja:
Motiva
johtava asiantuntija Harri Heinaro
harri.heinaro@motiva.fi
puh. 050 913 3679

Otakantaa.fi: Perusparannussuunnitelman kommentointi 
Kuulemistilaisuuden aineistot

Palaa otsikoihin