Kodin jäähdytys ja viilennys helteellä
Pitkät hellejaksot yleistyvät Suomessa. Mikäli koti kuumenee herkästi ja aiheuttaa haittaa, on järkevää selvittää suojautumiskeinoja jo ennakkoon sekä omaksua helteen vaikutuksia vähentäviä asumistottumuksia.
Energiataloudellisesti järkevintä on alentaa huonelämpötiloja vähentämällä sisäisiä lämpökuormia, suojaamalla ikkunat verhoilla tai kaihtimilla sekä hyödyntämällä yön ja aamun viileyttä tuuletuksessa. Koneelliseen jäähdytykseen on turvauduttava sitten, kun vihreät viilennysvinkit eivät riitä.
Suomalaisia koteja, etenkään vanhemmissa rakennuksissa, ei ole suunniteltu pitkiä hellekausia varten. Asunnot voivat lämmetä jopa yli 30 asteen, mikä huonontaa asumismukavuutta ja lisää terveysriskejä, erityisesti ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille.
Aurinkosuojaukset kuntoon
Helteen haitallisia vaikutuksia voi vähentää asentamalla ja käyttämällä ajoissa erilaisia aurinkosuojaimia. Rakennuksen ulkopuolelle lisättävät suojat ovat tehokkaampia kuin sisäpuoliset verhot, sillä ne estävät säteilyä ennen kuin se ehtii kuumentaa ikkunaa tai huonetilaa.
| Markiisit | Ulkopuolisia kangas- tai metallisuojia ikkunoiden ja parvekkeiden ylle. Ne estävät suoraa auringonpaistetta. |
| Sälekaihtimet (ulkopuoliset) | Säädettävät kaihtimet ikkunoiden ulkopuolella. Erittäin tehokkaita, koska pysäyttävät lämmön jo ennen lasipintaa. |
| Screen-kaihtimet | Ulko- tai sisäpuolelle asennettavat verkkomaiset rullaverhot, jotka estävät lämmön mutta päästävät hieman valoa ja näkymää läpi. |
| Ikkunakalvot | Ikkunan pintaan kiinnitettäviä kalvoja, jotka suodattavat UV-säteilyä ja vähentävät lämpösäteilyä. |
| Parvekelasitusten varjostimet | Parvekelasien yhteyteen asennettavat verhot tai rullaverhot, jotka suojaavat auringolta. |
| Rakenteelliset suojat | Esimerkiksi lipat ja katokset suojaavat suoralta paahteelta. |
| Puut ja muu kasvillisuus | Riittävän korkea kasvillisuus vähentää suoraa auringon säteilyä rakennukseen tai sen ikkunoihin. |
Paranna hellekestävyyttä korjausten yhteydessä
Talon hellekestävyys on hyvä ottaa huomioon laajempien korjaushankkeiden yhteydessä. Riittävä eristys ja tiivis talo pitää yhtä hyvin kylmän kuin kuumankin pois asunnosta.
Lisäeristämisen yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota myös rakenteiden tiiveyteen, mikä vähentää epätoivottua ilman pääsyä (epäpuhtaudet, lämpö, kylmä) rakenteiden kautta sisäilmastoon. Samalla on huomioitava riittävän korvausilman (tuloilma) saanti suunnitellusti sekä koneellisessa että painovoimaisessa ilmanvaihdossa.
Ikkunoiden uusinnan yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota U-arvon lisäksi myös g-arvoon. G-arvo, eli auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin, kertoo kuinka suuri osa ikkunan ulkopintaan tulleesta auringonsäteilystä tulee ikkunan läpi huonetilaa lämmittämään. Mitä pienempi g-arvo sitä vähemmän lasin läpi pääsee lämpöenergiaa sisätiloihin.
Lämmitystapamuutosten yhteydessä kannattaa huomioida myös maa- ja ilmavesilämpöpumppujen sekä poistoilmalämpöpumpun mahdollisuudet jäähdytyskäytössä.
Viilennä viisaasti kesällä
Asuntojen koneellisesta jäähdytyksestä voi langeta iso lasku, jos ei hallitse viisaan ja energiatehokkaan viilennyksen taitoa. Tuulettimien, puhaltimien ja ilmastointilaitteiden käyttö maksaa laitteesta ja käyttötavoista riippuen vajaasta kymmenestä sentistä jopa pariin euroon vuorokaudessa.Energiataloudellisesti järkevintä on alentaa huonelämpötiloja vähentämällä sisäisiä lämpökuormia, suojaamalla ikkunat verhoilla tai kaihtimilla sekä hyödyntämällä yön ja aamun viileyttä tuuletuksessa. Koneelliseen jäähdytykseen on turvauduttava sitten, kun ilmaiset viilennysvinkit eivät riitä.
Hillitse helteen vaikutuksia:
- Vedä verhot ja kaihtimet ikkunoihin.
- Tuuleta viileän aikaan ja varjon puolelta, hyödynnä läpivetoa.
- Vähennä sisäisiä lämpökuormia: sammuta tarpeettomat sähkölaitteet, vältä uunin ja saunan lämmitystä.
- Viilennä viisaasti, kun jäähdytät koneellisesti.
Käyttövinkkejä
Huonekohtaiset tuuletus- ja jäähdytyslaitteet:- Sammuta laitteet, kun et oleskele huoneessa.
- Rajaa viilennettävä alue sulkemalla ovet ja ikkunat. Lattialla seisova jäähdytin viilentää lähinnä sitä huonetta, johon se on sijoitettu, ei yleensä koko huoneistoa. Seinään tai kattoon asennettu ilmalämpöpumpun sisäyksikkö puolestaan jäähdyttää ilmaa laajemmalta alalta ja on yleensä tehokkaampi kuin siirrettävä jäähdytinmalli.
- Perinteisestä tuulettimesta saa enemmän apua, jos sillä ohjataan viileää yöilmaa avoimesta ikkunasta esimerkiksi makuuhuoneeseen tai lämmintä ilmaa ulos huoneesta, jolloin tilalle virtaa viileämpää ulkoilmaa.
Ilmalämpöpumppu:
- Varmista ilman esteetön kulku huonetiloissa, mutta sulje ulko-ovet ja ikkunat.
- Poistaa tiloista lämpöä ja kosteutta, mutta huolimattomasti käytettynä saattaa yllättää kustannuksilla.
- Yleensä jo asteen tai parin viilennys riittää tekemään sisäilman miellyttäväksi, koska huoneilmasta poistuu samalla myös kosteutta.
- Tarkista ajoittain, että kondenssiveden johtaminen viemäriin tai ulos imeytettäväksi toimii suunnitellusti.
Esimerkkejä tuuletus- ja jäähdytyslaitteiden kulutuksista:
- Pöytätuuletin:
Pöytätuuletinten teho on yleensä 40–45 W. Jos laite on päällä 24h/vrk, kuluu sähköä vuorokaudessa noin 1,1 kWh ja käyttökulut ovat noin 20 senttiä*. - Lattiatuuletin:
Lattialle sijoitettavien tuuletinten teho on yleensä 50–70 W. Jos laite on päällä 24h/vrk, kuluu sähköä vuorokaudessa noin 1,7 kWh ja käyttökulut ovat noin 25 senttiä*. - Siirrettävät ilmastointilaitteet ja kiinteästi asennetut ilmalämpöpumput:
Sekä siirrettävät ilmastointilaitteet että kiinteästi asennetut ilmalämpöpumput jäähdyttävät kompressorin avulla sisäilmaa. Siirrettävien mallien teho kompressorin päällä ollessa on yleensä 0,8–1,5kW mallista riippuen.
Kiinteiden invertteri-ilmalämpöpumppujen kuluttama sähköteho jäähdytystilanteessa vaihtelee olosuhteista, asetuksista ja mallista riippuen useimmiten 0,2–2,0 kW välillä.
Jäähdytyksen energiankulutukseen vaikuttaa oleellisesti käyttötapa: Onko laite käytössä ympäri vuorokauden, jolloin vain laitteen lämpötilatermostaatti rajoittaa kompressorin toimintaa vai laitetaanko laite päälle hellepäivinä vain silloin kun tullaan kotiin esimerkiksi työpäivän jälkeen.
Usein jo 25–26 asteeseen viilennetty sisäilma tuntuu miellyttävältä, koska huoneilmasta on poistunut viilennyksen yhteydessä myös kosteutta.
Kesäaikainen pientalon jäähdytys kuluttaa sähköä käyttötavasta riippuen yleensä noin 100–500 kWh vuodessa, jolloin käyttökuluja kertyy käyttötavasta riippuen noin 15–80 euroa*.
*Käytetty sähkönhinta: 15,56 snt/kWh (www.sahkonhinta.fi)