Sähköpyörä

Sähköpyörällä voi liikkua vaivattomasti jopa kymmenien kilometrien matkoja, jollaisia monet pitävät tavalliselle pyörälle liian pitkinä varsinkin päivittäin kuljettaessa. Sähköpyörä soveltuu erinomaisesti myös alle 10 kilometrin työmatkoille. Sähköpyörä on Suomessa vielä suhteellisen harvinainen ajoneuvo, vaikka muualla maailmassa ne ovat jo yleistyneet.

Mikä on sähköpyörä?

Sähköpyörään liittyvä terminologia ei ole täysin vakiintunut. Tässä artikkelissa sillä tarkoitetaan sähköavusteista kaksi- tai kolmipyöräistä ajoneuvoa, joka täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/24/EY tyyppihyväksyntävaatimukset.

Vaatimuksena on enintään 250 W:n tehoisella sähkömoottorilla varustettu ajoneuvo, jonka moottori toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy pois toiminnasta viimeistään nopeuden saavuttaessa 25 kilometriä tunnissa. Tällainen ajoneuvo luokitellaan Suomen ajoneuvolain mukaan polkupyöräksi.

Jos sähköpyörä täyttää direktiivin 2002/24/EY vaatimukset, sen kuljettamiseen ei tarvita ajokorttia eikä liikennevakuutusta, ja sen paikka liikenneväylillä on sama kuin tavallisella polkupyörällä. Myöskään ikärajaa sähköavusteisen pyörän kuljettamiseen ei Suomessa ole.

Moottorilla varustettu pyörä on puolestaan enintään 1 kilowatin tehoisella sähkömoottorilla varustettu pyörä, jota voidaan ajaa myös ilman polkemista. Moottorilla varustettuun pyörään on otettava liikennevakuutus. Myös moottorilla varustetun pyörän paikka liikenneväylillä on sama kuin tavallisella polkupyörällä.

Sähköpyörä (sähköavusteinen pyörä) ja moottorilla varustettu pyörä

Sähköpyörä eli sähköavusteinen pyörä tarkoittaa niitä sähkömoottorilla varustettuja polkupyöriä, jotka rinnastetaan ajoneuvolaissa polkupyöriksi. Sähkömoottorin teho on korkeintaan 250 wattia. Sähköavusteisuus toimii vain poljettaessa ja alle 25 km/h nopeuksissa. Myös muunnossarjalla modifioidut tavalliset pyörät luetaan tähän kategoriaan.

Moottorilla varustetun pyörän teho saa olla enintään 1 kW ja huippunopeus 25 km/h. Moottori voi toimia myös ilman polkemista.

Polkupyörän ja mopon välimuoto

Sähköavusteinen pyörä sijoittuu käyttöominaisuuksiltaan polkupyörän ja mopon välimaastoon. Tavanomaiseen polkupyörään verrattuna sillä voi ajaa kohtuullisen pitkiä ja mäkisiä matkoja rasittumatta ja hikoilematta. Se voi myös korvata osan autolla tehtävistä työmatkoista, joskin siirtymää voi tapahtua myös joukkoliikenteestä.

Sähköpyörä sopii hyvin myös pitkähköille, 5-10 kilometrin pyörämatkoille, joilla tavanomaisen pyörän osuus kulkutavoista on enää muutama prosentti.

Sähköavusteisuus helpottaa myös ikääntyneiden pyöräilyä, kunhan pyöräilijän tasapainoaisti on vielä riittävän hyvä pyörällä ajamiseen eikä kaatumisriski ole kohonnut. Myös toipilasvaiheessa tai pitkään jatkuneen liikunnan laiminlyönnin jälkeen sähköpyörä voi olla hyvä tapa aloittaa kunnon kohentaminen.

Sähköavusteisen pyörän toimintamatka on tyypillisesti 35-60 kilometriä. Toimintamatka riippuu tuntuvasti maastosta, kuormasta ja ajotavasta. Jos akku tyhjenee, sähköpyörällä voi jatkaa matkaa kuten tavallisella pyörällä, joskin sähköpyörän 6-8 kg lisäpaino tekee polkemisesta raskaahkoa. Pakkasella sähköpyörän akun kapasiteetti laskee, mutta sitä voi hieman välttää säilyttämällä akku lämpimissä sisätiloissa ennen ajoa. Ilman lämpöeristystä akku jäähtyy melko nopeasti pakkasella, joten toimintamatka on talvella käytännössä lyhyempi kuin kesällä.

Lataus ja ylläpito

Sähköpyörän akun lataus kestää yleensä 5-6 tuntia ja se on yleensä tehtävä lämpimissä sisätiloissa. Akku useimmiten irrotetaan latauksen ajaksi. Lataukseen soveltuu maadoitettu Schuko-pistorasia (230 V). Turvallinen lataaminen edellyttää vikavirtakytkimellä varustettua sähköpistoketta, jollainen on ollut standardina vuoden 1997 jälkeen tehdyissä asennuksissa. Sitä vanhemmista asennuksista vikavirtasuojaus kannattaa tarkistaa. Laturit ovat yleensä merkki- ja mallikohtaisia.

Sähköpyörän ylläpito vaati jonkin verran erityistoimenpiteitä normaalin polkupyörän huollon lisäksi. Lisätoimet koskevat voimalinjaa (akku-sähkömoottori-voimansiirto), ja niihin voi kuulua esimerkiksi akun lataus määräajoin myös säilytyksen aikana. Ohjeet ovat merkki- ja mallikohtaisia, minkä vuoksi käyttöohjeeseen kannattaa tutustua hyvin. Voimalinjan korjaukset on syytä teettää asiantuntevassa korjaamossa jo senkin takia, että lataus tapahtuu verkkovirralla. Akun jännite on matala (24/36 V), joten siitä ei voi saada sähköiskua.

Kalliimpaa kuin tavallinen pyöräily, halvempaa kuin mopoilu

Sähköpyörä on hankintahinnaltaan kalliimpi kuin vastaava tavallinen polkupyörä. Lisäkustannuksia syntyy myös akkujen uusimisesta ja sähköstä. Takuu on tyypillisesti 12-24 kk, pitempiäkin voi olla. Uuden akun hinta on suuruusluokkaa 300-600 €. Hinta riippuu akun tyypistä, kapasiteetista (esimerkiksi 12 Ah tai 26 Ah) ja laadukkuudesta.

Sähköpyörien energiankulutusta varten ei ole olemassa virallisia mittaussyklejä (vertaa EU-kulutukset). Käytännössä sähkönkulutus on pieni, 0,5-1 kWh/100 km (sähköautolla tyypillisesti 15-20 kWh/100 km). Suomen energiantuotantorakenteella sähköpyörän laskennallinen hiilidioksidipäästökerroin on 1-2 g/km.

Sähköpyörien teknisestä kestävyydestä ei vielä ole tutkittua tietoa. Sähköpolkupyörien myyjille tehdyn kyselyn perusteella 67 prosenttia vastaajista arvioi sähköpyörän ja tavanomaisen polkupyörän käyttöiän yhtä pitkiksi (Liikennevirasto 2015). Puolet arvioi sähköpyörän voimalinjan (moottori, ohjainyksikkö, kaapelointi) kestävän suositusten mukaan huollettuna 4-6 vuotta ja 35 prosenttia arvioi kestoksi 7-10 vuotta. Akun kesto ei ollut mukana edellä mainituissa arvioissa.

Joidenkin arvioiden mukaan laadukas sähköpyörän akku kestää 500-700 lataus-purkauskertaa, mutta tutkimustietoa ei ole saatavilla. Postinjakelukäytössä olevien sähköpyörien akut ovat kestäneet 2-4 vuotta (500-1 000 lataus-purkaussykliä), mutta normaalikäytössä akun käyttöikä lienee pitempi, kunhan akku on laadukas. Sähköpyörän akut ovat nykyään yleensä litiumpohjaisia ja kierrätettäviä.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 10.8.2017