Tutkittua tietoa esilämmityksestä

VTT on tutkinut esilämmittämisen vaikutuksia hallituissa laboratorio-olosuhteissa. Kokeissa oli mukana sekä diesel- että bensiinikäyttöisiä autoja ja erilaisia lämmittimiä. Tavoitteena oli selvittää mittauksilla, miten esilämmittäminen alentaa energiankulutusta ja pakokaasupäästöjä.

Tutkimustulosten(1 mukaan selkein esilämmityksellä saatava hyöty liittyy palamattomien hiilivetyjen (HC) päästöihin. Useimmissa tapauksissa nämä terveydelle haitalliset päästöt vähenivät esilämmityksellä alle puoleen. Myös polttoaineenkulutus väheni, mutta nykyisissä bensiiniautoissa kulutus väheni paljon vähemmän kuin aiemmissa, noin 10 vuotta sitten suoritetuissa tutkimuksissa(2 havaittiin. Dieselautoissa säästö sen sijaan on nyt jopa suurempi kuin ennen.

(Huom! Kuva aukeaa hiirellä isommaksi.)
Esilämmityksen HC-vähennys päästöihin – iso
Moottorin esilämmitys parantaa myös matkustusmukavuutta ja liikenneturvallisuutta. Kylmäkäynnisteisen moottorin hukkalämpö kuluu ensisijaisesti moottorin noin 100 kg massan lämmittämiseen. Jäähdytysnesteeseen lämpöä johtuu viipeellä. Ajoneuvon matkustamon lämmitysjärjestelmä ottaa tarvitsemansa lämmön pääosin jäähdytysnesteestä. Tutkimustulosten(1 mukaan moottorin esilämmitys nopeuttaa jäähdytysnesteen lämpiämistä, minkä ansiosta lämpöä tulee nopeammin matkustamoon ja tuulilasille.

(Huom! Kuva aukeaa hiirellä isommaksi.)
Esilämmityksen vaikutus jäähdytysnesteen lämpötilaan – iso
Esimerkki moottorin esilämmityksen ja lämmitintyypin vaikutuksista jäähdytysnesteen lämpötilaan käynnistyksen jälkeen (ulkolämpötila -20 °C).

(Huom! Kuva aukeaa hiirellä isommaksi.)
Esilämmityksen vaikutus dieselmoottorissa – iso
Esimerkki moottorin esilämmityksen ja lämmitintyypin vaikutuksista jäähdytysnesteen lämpötilaan käynnistyksen jälkeen (ulkolämpötila -20 °C).

Lähde:

Rautalin J. & Nuottimäki, J. 2013. Henkilöauton moottorin esilämmityksen vaikutus päästöihin ja energian kulutukseen. Tutkimusraportti VTT-R-06328-13. 31 s. + liitteet.
Henkilöauton moottorin esilämmityksen vaikutus päästöihin ja energian kulutukseen – VTT-R-06328-13 (pdf) (2.4 MB)



(1 VTT Tutkimusraportti VTT-R-06328-13
(2 Test Center Tiililä Oy (2003)


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 9.5.2017