Kunnat ja kaupungit

Jotta viisas liikkuminen olisi mahdollista, tarvitaan myös kuntien panostusta kestävien kulkutapojen edistämiseen. Muun muassa kävely- ja pyöräilyinfrastruktuurin kehittäminen, liityntäpysäköintipaikat ja pysäköintipoliittiset keinot (esimerkiksi autopaikkanormit kaavoituksessa ja pysäköinnin hinnoittelu) ovat hyviä keinoja edistää viisaampaa liikkumista kunnassa.

Kunnan mahdollisuudet viisaan liikkumisen edistämiseksi ovat monipuoliset. Kunta voi vaikuttaa esimerkiksi suunnittelulla ja ohjauksella siihen, miten kunnassa liikutaan, ja lisäksi kunta voi suurena työantajana toimia esimerkkinä muille alueen työllistäjille.

Liikenteen ja liikkumisen asiat koskevat kunnissa usein monien eri toimialojen toimintaa, esimerkiksi kunnassa toimivia yrittäjiä tai koulukuljetuksiin liittyen sivistyssektoria. Usein ensimmäinen askel kohti ”viisaamman liikkumisen kuntaa” lähtee yhteistyön lisäämisestä ja tavoitteiden asettamisesta.

Kunta voi vaikuttaa esimerkiksi:
  • Infrastruktuurin kehittämisellä ja liikkumispalveluiden tarjonnalla
  • Liikkumispalveluita tarjoavien yritysten toiminnan mahdollistamiseen kunnassa
  • Liikenteen hinnoitteluun
  • Normeihin ja säädöksiin
  • Yhteistyöhön eri tahojen kanssa
  • Omistamiensa kiinteistöjen ominaisuuksiin ja sijaintiin
  • Omien työntekijöiden liikkumiseen
  • Toimimalla esimerkkinä

Kunnan vaikutuskeinoja ovat muun muassa:
  • Fyysiset keinot (esimerkiksi joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn priorisointi)
  • Liikkujan käyttäytymiseen vaikuttaminen (esimerkiksi hinnoittelu ja liikkumissuunnitelmat)
  • Informaatio (esimerkiksi ajantasainen liikennetieto, ennakkotietoa liikenteestä ja liikkumisesta)
  • Parannettu tarjonta (esimerkiksi joukkoliikenteen tarjonta ja yhteiskäyttöautot)

Liikenteen kysynnän hallinta

Liikkumisen ohjausta (eng. Moblity Management) voidaan pitää omana liikenteen kysynnän hallinnan keinona tai keinojoukkona. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu miten liikenteen kysynnän hallinnan muilla keinoilla voidaan tukea kestävää ja energiatehokasta liikkumista ja kuljettamista.

Liikennejärjestelmän ja maankäytön vuorovaikutteisella suunnittelulla pyritään vähentämään liikkumisen ja oman auton käytön tarvetta. Kilpailukykyistä joukkoliikennettä on mahdollista tarjota tiiviisti kaavoitetuilla ja rakennetuilla alueilla. Tiiviit alueet voidaan silti rakentaa viihtyisästi. Tiivis rakentaminen mahdollistaa myös kävelyn ja pyöräilyn, kun välimatkat ovat lyhyitä.

Liikenneinfrastruktuurin ja -palvelujen tarjonnalla vaikutetaan liikenteen sujumisen ohella myös siihen, kuinka liikenne jakautuu eri liikennemuotojen kesken. Jos esimerkiksi rakennetaan paljon moottoriteitä ja parkkihalleja, mutta joukkoliikenteen vuorovälit ovat pitkiä ja pyöriä ei uskalla jättää asemalle parkkiin, auto on todennäköinen valinta monelle.

Liikenteen hinnoittelulla eli sillä kuinka paljon ja miten käyttäjät joutuvat maksamaan liikenneinfrastruktuurin ja -palveluiden käytöstä on palvelun laadun rinnalla merkittävä vaikutus kulkutavan valintaan.

Hinnoittelumekanismeja, eli taloudellisia ohjauskeinoja, on useita:
  • polttoaine- ja autoverotus
  • joukkoliikenteen subventiot eli tuet
  • ruuhkamaksut tai -tullit
  • pysäköintimaksut, ja
  • työsuhde-etujen verotus.

Lait ja säännöt vaikuttavat sekä suoraan liikkumiseen (esimerkiksi tieliikennelaki) että ohjaavat myös muita liikenteen kysynnän hallinnan osa-alueita (esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaki, henkilöliikennelaki). Kuntatasolla päätetään esimerkiksi pysäköintinormeista ja katujen sulkemisesta autoliikenteeltä.

Liikkumisen ohjaus eli asenteisiin ja liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on myös tärkeä liikenteen kysynnän hallinnan keino. Aina liikkumistottumusten muuttamisen esteenä ei ole palvelun laadun puute vaan usein ihmiset eivät vain tule ajatelleeksi tai kokeilleeksi uusia tapoja liikkuja. Tietoa voi tarjota sähköisesti, asemilla, pysäkeillä, lehdissä, palvelupisteissä sekä jopa suoraan kotiin postitettuna.
viisaan liikkumisen tukeminen asemakaavatasolla
Viisaan liikkumisen tukeminen asemakaavatasolla.

Keskeiset vaikuttamiskohteet ja -alueet

Jos käytettävissä on vähän resursseja, ne kannattaa kohdistaa harkitusti keskeisimpiin kohteisiin. Usein kunnan alueella keskeisiä liikenteen ja liikkumisen solmukohtia ovat erityisesti raideliikenteen asemien seudut ja muut kulkumuodon vaihtoon liittyvät sijainnit. Kunnan omissa toiminnoissa kestävän liikkumisen edistämiseksi hyviä vaikuttamiskohteita ovat myös muun muassa koulut ja päiväkodit sekä erilaiset hankinnat.

Kunnan alueella kannattaa kartoittaa keskeiset toimijat ja edistää viisaampaa liikkumista kunnassa yhteistyössä heidän kanssaan. Myös kuntalaisten mielipiteitä kehitettävistä kohteista ja ideoita niiden kehittämiseksi kannattaa kysyä. Toteutettaessa erilaisia kestävää liikkumista edistäviä toimenpiteitä kunnassa, on vaikuttavuustiedon kerääminen keskeistä.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Aiheesta lisää

Sivua päivitetty viimeksi 21.3.2017