Tarkkana talvella

Talvikausi ja pakkaset lähestyvät. Lämmityskausi on paras aika tarkistaa lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän optimaalinen toiminta. Tämä varmistaa viihtyisät asumisolosuhteet ja kohtuullisen energiankulutuksen. Teknisten järjestelmien toiminnan energiataloudellisuus selvitetään seuraamalla energiankulutusta ja vertaamalla kulutustietoja edellisten talvikausien kulutukseen.

“Asumisessa eniten energiaa kuluu lämmitykseen ja siten siitä syntyy eniten ilmastovaikutuksia. Kodin lämmityksen, ilmanvaihdon ja vedenlämmityksen on pelattava yhteen ja näillä on säätövaikutuksia toisiinsa. Tekniikan kokonaisuuden on toimittava hyvin yhteen, jotta asumisviihtyvyys säilyy”, toteaa Motiva Oy:n asiantuntija Päivi Suur-Uski.

Oikeat huonelämpötilat ovat lähtökohta mukavaan ja energiatehokkaaseen asumiseen. Lämpötila 20–22 °C on sopiva oleskelutiloissa, ja makuuhuoneessa makoisimmat unet tulevat astetta tai paria pienemmässä lämpötilassa. Varastot ja autotallit voi puolestaan pitää huomattavasti viileämpinä. Kylpyhuoneessakaan ei tarvita juurikaan enempää lämpöä.

Mukavuuslattialämmitys saattaa kasvattaa kodin sähkölaskua jopa parilla kympillä kuussa. Siksi lattian lämpötila ja lattialämmityksen asetus on hyvä tarkistaa. Tarvittaessa voi hyödyntää lattialämmityksen aikaohjausta, jos sellainen on käytettävissä.

Vältä vedontunnetta

Lämmityskauden alkaessa parvekkeen ovi ja ikkunat on suljettava, ettei lämpö karkaa harakoille. Asunnon tuuletus on hyvä tehdä läpivetona ja mahdollisimman lyhyesti.

”Vedon tunne voi houkutella nostamaan huonelämpötiloja suositusten yläpuolelle. Ennen kuin käsi käy termostaatille, kannattaa tarkistaa ikkunoiden ja ovien tiivisteet ja varmistaa, että raitisilmaventtiilit tuloilmaikkunoissa ja muissa ilmaventtiileissä ovat talviasennossa", asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell Motivasta sanoo. Älä kuitenkaan sulje raitisilmaventtiileitä talvellakaan kokonaan.

Kannattaa varmistaa myös, että ilmanvaihtokoneen tuloilman jälkilämmitysvastuksen tai lämmitysvesipatterin lämpötila-asetus on säädetty oikein. Oikea ja energiatehokas lämpötila tuloilmalle on 16–17 °C. Liian korkea lämpötila vaikeuttaa ilman virtauksia asunnossa ja ilmanvaihdon toimintaa lämmitysjärjestelmän kanssa, joten tarkkana kannattaa olla.

”Ilmanvaihtokoneesta kannattaa tarkistaa, että lämmöntalteenotto on päällä. Lämmöntalteenotto on vakiona ainakin 2000-luvulla asennetuissa pientalon teholuokan ilmanvaihtokoneissa ja joissain vanhemmissakin koneissa mallista riippuen", Suur-Uski neuvoo.

Myös kerrostaloasunnoissa voi olla huoneistokohtainen ilmanvaihtokone. Asukkaan on tärkeää tietää, miten oman asunnon ilmanvaihto toimii. Jos laitteiston käyttö on vierasta, kannattaa pyytää apua huoltoyhtiöltä. Energiaa säästyy myös ilmanvaihdon säätämisellä.

”Maksimitehoa tarvitaan vain silloin, kun asunnossa on esimerkiksi juhlien vuoksi poikkeuksellisen paljon ihmisiä, laitetaan ruokaa, saunotaan tai vaikka kuivatetaan pyykkejä. Minimiteholle laite kannattaa säätää silloin, kun ei olla kotona", Suur-Uski vinkkaa.

Talven tarkistuslista:

• Tarkista lämmitysjärjestelmän toiminta. Säädä termostaatit ja seuraa huonelämpötiloja. Oleskelutiloissa sopiva lämpötila on 20–22 astetta.
• Kytke ilmanvaihtolaitteesta viilennysasetus pois päältä ja lämmöntalteenotto päälle.
• Säädä ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys 16–17 asteeseen.
• Ilmanvaihtoventtiilit käännetään talviasentoon, mutta ei suljeta kokonaan.
• Säädä ilmanvaihdon puhallintehoa tarpeen mukaan arjessa.
• Seuraa energiankulutusta.

Lisätietoja:

Motiva Oy
asiantuntija Päivi Suur-Uski
puh. 044 300 1369
paivi.suur-uski@motiva.fi

Motiva Oy
asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell
puh. 0400 464 787
kirsi-maaria.forssell@motiva.fi

---

Palaa otsikoihin