Siirry sisältöön

Tiedotteet 2022


22.11.2022 8.00

Elintarvikeala vähensi materiaalitehokkuustoimilla 25 miljoonaa kiloa jätettä ja säästi 17 miljoonaa euroa

Elintarvikeala on sitoutunut tavoitteelliseen materiaalitehokkuuden parantamiseen yhteisellä Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksella. Materiaalien käyttöä vähentämällä ja kierrätystä lisäämällä sitoumuksessa mukana olevat yritykset vähensivät jätteen määrää 25 miljoonaa kiloa kolmen vuoden tarkastelujakson aikana. Lisäksi yritykset vähensivät ruokahävikkiä samana aikana lähes 12 miljoonaa kiloa. Materiaalitehokkuustoimilla yritykset raportoivat säästäneensä myös rahaa yli 17 miljoonaa euroa.

Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva kerää vuosittain sitoumukseen liittyneiltä elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan yrityksiltä tiedot materiaalitehokkuustoimien vaikutuksista. Tulokset ensimmäiseltä sitoumuskaudelta 2019–2021 julkaistiin Euroopan jätteen vähentämisen viikolla, jota vietetään marraskuussa 19.–27.11.2022.

Tulokset paljastavat materiaalitehokkuuden hyödyt

– Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus on ainutlaatuinen vapaaehtoisuuteen pohjautuva konsepti, jonka soisi hyvien tulosten valossa leviävän muillekin toimialoille, erityisasiantuntija Sari Tasa työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

– Systemaattisella raportoinnilla ja vaikutusten seurannalla voidaan osoittaa, miten valtava potentiaali materiaalitehokkuudessa piilee. On tärkeää huomata, kuinka paljon säästöjä on onnistuttu saavuttamaan, vaikka yrityksissä varmasti lähtökohtaisesti ajatellaan, että hukan minimoimiseksi tehdään jo kaikki. Tämä on hyvä tiedostamisen askel kohti kiertotaloutta, Sari Tasa sanoo.
Kuva. Elintarvikeala vähensi materiaalitehokkuuden sitoumuksilla vuosina 2019-2021 ruokahävikkiä 11,9 miljoonaa kiloa, jätteitä 4 miljoonaa kiloa ja säästi rahaa 17,7 miljoonaa euroa.

Kolmen vuoden aikana ruokahävikkiä pystyttiin vähentämään lähes 12 miljoonaa kiloa. Tästä vähenemästä noin 75 % toteutui kaupan alan yrityksissä.

– Kaupan alasta yli 90 % oli sitoumuksessa mukana, kun elintarviketeollisuudesta vastaava luku oli 20 % yritysten myynnin volyymillä mitattuna, kiertotalouden liiketoiminta-alueen johtaja Aki Finér Motivasta kertoo.

Elintarviketeollisuuden yrityksissä ruokahävikki väheni tehokkaimmin tilaus-toimitusketjun hallintaa kehittämällä sekä tuotantoprosesseja optimoimalla. Päivittäistavarakaupan yrityksissä valikoiman ja toimitusketjun hallinta sekä hukka- ja ilta-alekäytännöt olivat tehokkaimpia toimia ruokahävikin vähentämisessä.

Hukan minimointi näkyy yritysten tuloksessa ja säästää luonnonvaroja

Materiaalitehokkuudella tavoitellaan luonnonvarojen säästöä esimerkiksi ruokahävikkiä minimoimalla ja pakkauksia kehittämällä. Muovin käytön vähentäminen on myös ollut yksi sitoumuksen tavoitteista. Kolmessa vuodessa yritykset raportoivat vähentäneensä muovin määrää 1,7 miljoonaa kiloa. Keinoja ovat olleet muun muassa pakkausten koko- ja materiaalimuutokset, pakkausten ohentaminen ja esimerkiksi muovikansien poisto.

Jätettä, elintarvikejäte mukaan lukien, onnistuttiin vähentämään noin 25 miljoonaa kiloa. Tästä määrästä jätteen synnyn ehkäisyn osuus oli noin neljä miljoonaa kiloa.

– Ruokahävikin vähenemää ei raportissa laskettu mukaan jätteen synnyn ehkäisyä kuvaavaan lukuun. Ruokahävikin vähentäminen on merkittävää jätteen synnyn ehkäisyä elintarvikealalla ja halusimme raportoida siitä näin ollen erikseen, Aki Finer toteaa.

Materiaalitehokkuuden, kuten energiatehokkuustoimienkin, keskeinen hyöty yrityksille ovat kustannussäästöt. Niitä yritykset raportoivat kertyneen noin 17 miljoonaa euroa kolmen vuoden tarkastelujaksolla. Esimerkiksi vuonna 2021 raaka-aineiden tehokkaamman hyödyntämisen sekä ruokahävikin ja elintarvikejätteen vähentämisen toimet säästivät sitoumuksessa mukana oleville yrityksille 3,2 miljoonaa euroa. Kierrätyksen lisääminen pienensi jätekustannuksia 450 000 euroa ja materiaalitehokkaammat pakkaukset tuottivat 370 000 euron säästöt.

Materiaalitehokkuutta parantamalla vaikutettiin myös ilmastopäästöihin, jotka yritysten raportoimilla materiaalitehokkuustoimilla vähenivät yhteensä 22 400 tCO2ekv.

– Tämä päästövähenemä on toki pieni verrattuna elintarvikealan kokonaispäästöihin, mutta pienetkin vähennysmahdollisuudet kannattaa hyödyntää, Finér muistuttaa.

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden uusi viisivuotinen sitoumuskausi 2022–2026 käynnistyi alkuvuonna ja uutena toimijana mukaan liittyi matkailu- ja ravitsemusala.  Uudella sitoumuksella tavoitellaan luonnonvarojen kestävämpää käyttöä ja taloudellisia hyötyjä yrityksille. Sitoumus on myös keskeinen keino ruokahävikin puolittamistavoitteen saavuttamisessa ja yksi työkalu Suomen matkalla kiertotalousyhteiskunnaksi.

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus

Lisätietoja:
Motiva Oy
kiertotalouden liiketoiminta-alueen johtaja Aki Finér
aki.finer@motiva.fi
puh. 044 529 9605

työ- ja elinkeinoministeriö
erityisasiantuntija Sari Tasa
etunimi.sukunimi@gov.fi
puh. 029 504 7315


19.-27.11.2022 vietetään Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa.

European Week for Waste Reduction



Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksessa 2019–2021 ovat olleet mukana Apetit Oyj, Arla Oy, Atria Suomi Oy, Fazer Leipomot Oy, Fredman Group Oy, Valio Aimo Oy (ex. Heinon Tukku Oy), HKScan Finland Oy, Jospak Oy, Kesko Oyj, Lidl Suomi Ky, Raisio Oyj, Sinebrychoff Supply Company Oy, SOK, Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa), Tokmanni Oy, UPM Speciality Papers Oy sekä Wihuri Oy Aarnio.


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 3.1.2023