Kalajoki on tuulivoiman suurkaupunki

Kalajoki on Hiekkasärkistään tunnettu kaupunki Pohjois-Pohjanmaan rannikolla. Teollisuus ja maatalous ovat tärkeitä elinkeinoja. Kalajoki toteutti uusiutuvan energian kuntakatselmuksen jo toistamiseen. Tarkasteluvuosi on 2019, ja katselmus valmistui loppuvuodesta 2020.

‒ Uusiutuvan energian kuntakatselmus toteutettiin Kalajoen energiastrategiatyön tueksi. Katselmus antoi meille taustatietoa ja varmuutta siitä, että olemme tehneet oikeita asioita. Se toi hyvin esiin myös sen, missä meillä on vielä kokonaisuutena Kalajoen alueella kehitettävää. Yksi hyvä esimerkki uusista toimista on  alueen yrityksille ja maatiloille suunnattu Irti öljystä -hanke, toteaa isännöitsijä Pirita Salmu Kalajoen kaupungilta. Hän toimi uusiutuvan energian kuntakatselmuksen yhteyshenkilönä. Varsinaisen katselmuksen toteutti Elomatic Oy.

Tuulivoima myötätuulessa

Kalajoki on lisännyt valtavasti uusiutuvan energian tuotantoa, kun kunnan alueelle on rakennettu tuulivoimaa yli 200 MW:n edestä ja määrä on suunnitteilla nostaa n. 450 MW:iin. Tuulivoiman suunniteltu lisäys on suurin uusiutuvan energian tuotannon potentiaali kunnan alueella. Kalajoella on tällä hetkellä 64 eri toimijoiden tuulivoimalaa tuottamassa sähköä.

”Rakennusluvat on jo myönnetty kaikille viidelle hankkeelle. Läntisen ja Mökkiperä-Pahkamaan alueen hankkeet ovat jo rakentamisvaiheessa. Juurakon alueesta on myös tehty rakentamispäätös, kaksi muuta aluetta odottavat rakentamispäätöstä”, Salmu kertoo tuulivoimahankkeiden etenemisestä.

Salmun mukaan tuulisähkötuotannon myötä alueen hiilijalanjälki on pienentynyt merkittävästi.

Tyngän aluekoulun lämmitystapamuutos lähiaikoina edessä

Kaukolämmöntuotannosta vastaa Kalajoen Lämpö Oy, jolla on kolme verkkoa ja saman verran omia tuotantolaitoksia. Lisäksi keskustan verkkoon hankitaan lämpöä Junnikkala Oy:n lämpölaitokselta ja Junnikkalan oma kulutus on toki myös kaupungin kokoluokassa merkittävä.

Kalajoen kaupunki on jo tehnyt paljon toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi ja myös uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi omassa kulutuksessaan. Kannattavaksi katsottuja toimenpide-ehdotuksia kirjattiin raporttiin siten vai yksi: Tyngän aluekoulun lämmitystapamuutos öljylämmityksestä pellettilämmitykseen. Koululle ehdotetaan katselmuksessa pellettilämmitystä ostopalveluna, mikä olisi helppo tapa vähentää öljynkulutusta.

Ostopalvelussa kaupungille ei tulisi tehtäväksi omia investointeja, mutta toki lämmön hankintaan pitäisi sitoutua – tyypillisesti vähintään 10 vuoden ajaksi. Lämmöstä maksetaan perusmaksua sekä energiamaksua samaan tapaan kuin kaukolämmössä. Pellettikattila sijoitettaisiin koulun kattilahuoneeseen ja pellettisäiliö ulos. Olemassa olevaa öljykattilaa käytettäisiin varakattilana sekä apuna myös kovilla pakkasilla. Kattilat olisivat lämmöntoimittajan etävalvonnassa. Lämmöntuotantopalvelusta on pyydetty hinta-arvio lähialueella toimivalta alan yritykseltä. Tällä hetkellä, kun öljyn hinta on alhaalla, säästöä ei välttämättä synny. Miten asia on edennyt katselmuksen jälkeen?

‒ Asiaa lähdettiin selvittelemään myös konsernin oman toiminnan kautta. Tällä hetkellä on kartoituksessa, millainen rooli konserniin kuuluvalla lämpöyhtiöllä voisi lämmöntuottajamallissa olla, mutta työ  on vielä kesken, Salmu kertoo.

Aurinkoenergiaa ja biokaasua Smart Grid -hankkeessa

Kalajoella on paljon karjatiloja, joten on selvää, että biokaasun tuotantopotentiaali on merkittävä. Tällä hetkellä biokaasun tuotantoa ei kaupungin alueella ole, mutta sitä on suunnitteilla sekä Smart Grid -hankkeessa että Vesikolmion ja Vestian biokaasutuotannon yhteishankkeessa. Smart Gridissä suunnitellaan myös Suomen suurimman aurinkopuiston rakentamista. Salmun mukaan Smart Grid -hanke etenee suunnitellusti.

Smart Grid -hankkeen ideana on hyödyntää paikallista uusiutuvaa sähköntuotantoa eriytetyssä sähköverkossa. Sähköä tuotettaisiin tuulivoiman lisäksi aurinkopaneelikentällä ja mahdollisesti biokaasulla, ja sähkön kulutusvaihteluita katettaisiin osittain akulla. Verkko rakennettaisiin alueelle, johon on tulossa tuulivoimaloita, mutta jossa ei tällä hetkellä ole sähköverkkoa. Sähköntuotantoalue sijaitsee kantaverkon varrella. Alueen kulutus ja tuotanto eivät tietenkään ole saman suuruisia eivätkä samanaikaisia, joten yhteys sähköverkkoon on välttämätön. Jatkossa alueelle on kaavailtu teollisuusalueita ja matkailua tukevaa toimintaa.

Faktalaatikko: Kalajoen kaupunki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan rannikolla Kalajoen suulla. Kalajoella oli vuoden 2019 lopussa 12 373 asukasta. Kalajoen suurimmat taajamat ovat keskustaajama (7 031), Himanka (1 747), Rautio (929), Hiekkasärkät (858) ja Tynkä (813). Kalajoella on yhteensä n. 4 500 työpaikkaa. Yritysten toimipisteitä on n. 1 200 ja näissä työskentelee n. 3 000 henkilöä. Kaupunki työllistää n. 1 000 henkeä. Kalajoella teollisuus on merkittävä työllistäjä ja suurimmista yrityksistä monet edustavat puunjalostus- tai metalliteollisuutta. Maa-, metsä- ja kalatalous ovat myös alueella merkittäviä elinkeinoja. Tuotantoeläimiä on yli sadalla tilalla ja tiloja, joilla on viljelyssä olevia maita, on vielä huomattavasti enemmän. Myös matkailun merkitys alueella on huomattava. Kalajoen kaupunki on liittynyt energiatehokkuussopimukseen sopimuskaudelle 2017–2025. Liittyessä energiankulutukseksi on ilmoitettu 21,4 GWh ja tavoitteena on 7,5 %:n energiansäästö eli 1,6 GWh vuoteen 2025 mennessä. Välitavoite vuodelle 2020 on 4 %:n energiansäästö eli 0,86 GWh.

Lisätiedot:
Motiva Oy
viestintäpäällikkö Sirpa Mustonen
puh. +358 50 370 6741
sirpa.mustonen@motiva.fi

Palaa otsikoihin