Julkinen puurakentaminen – kysymyksiä ja vastauksia

Yleistä puurakentamisesta

Esimerkkikohteita kulttuurirakennuksista ja uimahalleista

Kulttuurirakennuksia eli kokoontumisrakennuksia:
Sibeliustalo Lahdessa
Mehtimäen katsomo
Puuinfo
Konserttitalo Kilden Norjassa (suomalainen suunnittelija)
Göstan paviljonki Mäntässä

Rakennuksia, joissa auditorio tai muu vastaava (eli samanlaisia rakenteita ja arkkitehtuuria):
Metla-talo, Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuskeskus
Luontokeskus Haltia
Tuupalan koulu (liikuntasalissa Kuhmon kamarimusiikkitapahtuma)
Suomalais-venäläinen koulu

Uusimmat puukirkot:
Puuinfo
Kärsämäen paanukirkko

Kansainväliset esimerkit:
Puurakenteinen uimahalli Lontoossa:
Swimming Pool in London Is Built Out of Wooden Portal Frames and Cross Laminated Timber

Julkiseen puurakentamiseen on tällä hetkellä tarjolla neuvontaa ja apua. Motiva toimii julkisen puurakentamisen neuvontapisteenä vuoden 2023 vuoden loppuun asti. Neuvontapalveluun voit lähettää sinua askarruttavia kysymyksiä asiantuntijoiden vastattavaksi tai soittaa neuvontapuhelimeen.

Motiva järjestää myös kunnille suunnattuja maksuttomia koulutuksia, joihin kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan.

Puuakatemia – puurakentamisen koulutukset ja materiaalit

Puuinfon sivuille on koottu kattavasti materiaalia puurakentamisesta. Sivuilta löytyy muun muassa lista esimerkkikohteista sekä eri aiheisia suunnitteluoppaita. Puuninfon sivuille on myös koottu lista vastauksista eri aiheisiin kysymyksiin.

Puuinfo
Puuinfo – Kysymyksiä ja vastauksia

Metsäkeskuksella on käynnissä eri puolilla Suomea puurakentamista edistäviä hankkeita.

Metsäkeskus – Kehittämishankkeet

Näiden lisäksi Metsäkeskus järjestää erilaisia puurakentamista käsitteleviä webinaareja.

Kannattaa myös tutustua muiden kuntien puurakennushankkeisiin sekä puurakentamista edistäviin hankkeisiin. Erilaisia hankkeita löydät muun muassa ympäristöministeriön kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman sivuilta.

Kustannukset riippuvat aina rakennustyypistä ja hankkeesta. Yleisesti puurakennushankkeissa on päästy samaan rakentamisen kustannustasoon kuin muissakin rakennusmateriaaleilla toteutetuissa hankkeissa. Iso tekijä kustannusten osalta on se, millaiseksi rakennus on jo lähtövaiheessa aiottu tehdä.

Jos esimerkiksi betonirakenteiden mukaan suunniteltua rakennusta lähdetään muuttamaan myöhemmin puurakenteiseksi, kustannukset todennäköisesti kohoavat, koska alkuperäiset suunnitelmat eivät tue puurakennuksen toteuttamista ja esimerkiksi rakenteiden osalta voidaan joutua tekemään kustannustehottomampia ratkaisuja.

Puurakennusten esimerkkikustannuksia löytyy esimerkiksi ePuu-palvelusta, josta löytyy tietoa myös omaan hankkeeseen liittyvistä palomääräyksistä, rakenneratkaisuista ja palveluita tarjoavista yrityksistä.

ePuu-palvelu

Puuteollisuusyrittäjät ry on koonnut yritysrekisterin jäsenistään. Rekisteristä voi hakea toimijoita alueittain ja toimialoittain.

Puutuoteportaali

Kuntien ja kaupunkien kannattaa lisätä oman henkilöstön puurakentamisen osaamista. Myös hankintaosaaminen on yksi tärkeä osa-alue. Motiva on järjestänyt maksuttomia Puuakatemia-koulutuksia kuntien ja kaupunkien virkamiehille ja päätöksentekijöille.

Kaikki koulutuksien materiaalit ja tilaisuuksien tallenteet on julkaistu Motivan verkkosivuilla.

Puuakatemia – puurakentamisen koulutukset ja materiaalit

Lisätietoa ympäristöministeriön julkisen puurakentamisen sivulta löytyvästä tietopaketista:
Miten lisätä puun käyttöä julkisessa rakentamisessa?

Motiva on julkaissut julkisen puurakentamisen tilannekuvan vuonna 2021.

Julkisen puurakentamisen tilannekuva 2021

Puuinfon ja puutuoteteollisuuden sivuilta löytyy myös kattavasti tietoa ja selvityksiä:
Puurakentamisesta elinvoimaa kunnille
PUU – Opas julkisiin hankintoihin

RAKLI käsitteli puurakentamisen tilannetta omassa puurakentamisen klinikassaan vuosina 2019-2020:
Klinikat – Puurakentaminen

Suomeen on 2010-luvulla toteutettu puurakenteisena 475 päiväkotia ja 293 koulua.

Tarkempaa tietoa puurakennusten määristä on Pekka Pajakkalan Puupäivillä 5.11.2020 pitämässä esityksessä:
Puurakentamisen näkökulma, Pekka Pajakkala

Puurakennukset ovat pitkäikäisin käytettävissä oleva keino hiilen varastoimiseen – VTT:n mukaan Suomen rakennettuun ympäristöön on sitoutunut 84 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Se vastaa hiilen määrää, jonka metsät sitovat reilun kahden vuoden kasvun aikana.

Edellytyksenä hiilivaraston syntymiselle on, että biopohjainen materiaali on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä eikä sen korjuulla ole pysyvästi heikennetty ekosysteemin hiilinielua. Hiilivarasto säilyy niin kauan, kuin biopohjainen materiaali on käytössä rakennuksessa.

Puurakentaminen tarvitsee kuitenkin puuta, siksi sen lisäämisellä voi tarkastelutavasta riippuen katsoa olevan negatiivinen vaikutus metsien hiilinieluihin. Asiaa tutkittiin tehdyssä #Hiilijemma-viestintähankkeessa,
#Hiilijemma-viestintähanke.

Selvityksen perusteella puurakentamisen lisääminen voidaan toteuttaa niin, että kokonaishakkuita metsissä ei tarvitse lisätä, jos nyt vientiin menevää puuta saadaan jatkossa kotimaiseen käyttöön ja laajennetaan raaka-ainepohjaa sekä parannetaan tuotannon resurssitehokkuutta. Metsien käytön pysyessä kestävällä tasolla, ei puun korjuulla heikennetä ekosysteemien hiilinielua.

Puurakentaminen täytyy toteuttaa Suomen metsien kannalta kestävällä tavalla. Metsien liikakäyttö on huono asia ilmastovaikutusten kannalta. Kaikki lähtee siitä, että suomalainen metsänhoito ja metsien käyttö pysyvät kestävällä tasolla. Kestävän metsätalouden periaatteisiin kuuluvat taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuudet. Puurakennuksen hankinnan yhteydessä kannattaa varmistaa, että rakentamiseen käytetty puu tulee kestävästi hoidetusta metsästä. Puunhankinnassa voidaan edellyttää vapaaehtoisia sertifikaatteja, joilla puun alkuperä voidaan todentaa. Yleisimmin käytössä ovat PEFC ja FSC.

Maa- ja metsätalousministeriö:
Metsätalouden kestävyys

Aihetta käsitellään myös Metsäkeskuksen webinaarissa, joka on katsottavissa YouTubessa:
Puurakentamisen koulutussarja osa 6: Metsät ja puurakentaminen hiilikeskustelussa 2021

Hankinta

Ympäristöministeriö on tuottanut ja julkaissut puurakentamiseen liittyvän hankintaoppaan. Tämän lisäksi ympäristöministeriön on myös tuottanut vihreän rakentamisen hankintaoppaan ja vähähiilisen rakentamisen hankintaoppaan.

Puun käyttö julkisessa rakentamisessa
Vihreä julkinen rakentaminen (Ympäristöopas 2017)
Vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit

Puuinfolla on myös saatavilla hankkeen valmisteluohje ja puuopas julkisiin hankintoihin.

Hankkeeseen ryhtyminen
PUU – Opas julkisiin hankintoihin

Tarjouspyyntövaiheessa voidaan vaatia vähimmäisvaatimuksena hiilijalanjäljen laskentaa ja arviota kohteen koko elinkaaren aikaisista päästöistä. Raja-arvot määrittyvät maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.

Julkisessa hankinnassa voidaan vaatia, että käytetty puu on tuotettu kestävästi. PEFC- ja FSC-sertifioinnit ovat vaatimuksien todentamiskeinoja. PEFC- ja FSC-sertifioinnin välillä on eroja muun muassa aina säästettävien luontokohteiden vaatimuksissa, vesistöjen suojavyöhykkeiden leveydessä sekä säästöpuihin ja lahopuuhun liittyvissä vaatimuksissa, FSC-sertifikaatin vaatimusten ollessa tiukempia. Suurin osa suomalaisesta puutavarasta on PEFC-sertifioitua.

Sertifikaatteja kehittämällä voidaan huomioida puun vastuullisuustekijöitä entisestään.

Hankinta voidaan lähteä tekemään jo lähtökohtaisesti puurakennuksena. Tällöin oikeudellisesti tarkasteltuna keskeistä on, että puu mainitaan kohteen kuvauksessa tai tarjouspyynnössä, eikä hankkeen hankintakriteereissä.

Hankinnan vertailuperusteissa voidaan myös ottaa huomioon ympäristönäkökohdat.

Ympäristönäkökohdat voidaan ottaa huomioon esimerkiksi:

asettamalla ympäristönäkökohtiin perustuvia laadullisia vaatimuksia rakennusmateriaalien tuotantotapaa koskien,
viittaamalla edellytettävään ympäristömerkkiin, tai
käyttämällä tarjousten vertailussa kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä tai kohteen elinkaarikustannuksia,
käyttämällä vertailuperusteena sitä, kuinka suuri osa tarjottavista rakennusmateriaaleista on tuotettu uusiutuvista rakennusmateriaaleista.

Ympäristöperustein annettavalle vertailuperusteiden painotukselle ei ole enimmäisrajaa.

Lisätietoa:
Puurakennusten hankinnat: Opas julkisiin hankintoihin 2017

Isokuusen päiväkodin ja koulun hiilijalanjälki- ja elinkaarikustannuslaskelmien pilotointi

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO: Hankinnan markkinakartoitus

Hallitusohjelmassa oli kirjaus ”Hankintalakia aiotaan muuttaa niin, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa” ja sen pohjalta ympäristöministeriö käynnisti VN Teas-hankkeen, joka valmistui helmikuussa.

Hankkeen raportti: Hiili- ja ympäristöjalanjälki hankinnoissa – lainsäädäntö ja mittaaminen (HILMI)

Selvityksessä ehdotetaan hankintalain muutoksen lisäksi muitakin ohjauskeinoja, mutta vielä tämän osalta ei ole edetty. Mahdollinen lainsäädännön muutos on pitkä tie. Todennäköisempää on, että vähähiilisyyden näkökulmaa pyritään tuomaan sekä KEINOn (Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamiskeskus) hankintaohjeisiin ja -kriteereihin sekä kehittäjäryhmiin.

KEINO-osaamiskeskus

Rakennushanke

Puurakennushankkeilla on muutamia erityispiirteitä, jotka on hyvä tunnistaa jo hankkeen varhaisessa vaiheessa.

Puurakennushankkeen aikataulutus poikkeaa muista rakennushankkeista. Esimerkiksi suurin osa suunnittelusta on hyvä tehdä jo varhaisessa vaiheessa ja yleensä itse hankesuunnitteluvaihe on pidempi. Tämä korostuu erityisesti, jos halutaan korkeaa esivalmistusastetta. Suunnittelun etupainotteisuus tarkoittaa toisaalta myös sitä, että hankkeen myöhäisemmässä vaiheessa suunnittelutarve on pienempi.

Puurakennushankkeen toteutusaika on kokonaisuudessaan useimmiten samaa luokkaa kuin muillakin hankkeilla. Työmaavaihe on usein nopeampi kuin muilla materiaaleilla toteutettavissa rakennushankkeissa, etenkin jos käytetään esivalmistettuja tuotteita tai massiivipuuelementtejä.

Puurakentaminen edellyttää osaamista sekä kunnalta itseltään että suunnittelijoilta ja rakentajilta. Erityistä osaamista tarvitaan suunnitteluun ja sen ohjaamiseen.

Kuten missä tahansa muussakin rakennushankkeessa, puusta rakennettaessa kosteudenhallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja esimerkiksi sääsuojauksen käyttö on erittäin suositeltavaa.

Puurakennushankkeissa voidaan hyvin käyttää kaikkia olemassa olevia urakkamuotoja. Puurakentamisessa runsaasta materiaali-, runkojärjestelmä- ja tuotantotapavaihtoehtotarjonnasta johtuen puurakennushankkeissa päädytään melko usein KVR-kilpailuun tai neuvottelu-urakkaan. Tämä johtuu siitä, että materiaalin, runkojärjestelmän tai tuotantotavan valitseminen varhaisessa suunnitteluvaiheessa rajaa huomattavasti vaihtoehtoisten tarjoajien määrää.

Markkinavuoropuhelu ennen tarjouspyynnön julkaisemista on suositeltava etenkin hankkeissa, joiden toteuttamisesta ei ole aikaisempaa laajaa kokemusta. Tällöin osapuolet voivat keskustella kohteelle asetettavista vaatimuksista ja niiden toteutettavuudesta. Tavoitteena on, että sekä tarjouspyyntö, että tarjoukset perustuvat samaan käsitykseen hankkeesta. Markkinavuoropuhelulla voidaan myös kartoittaa kevyemmin markkinoiden tämän hetkistä tilannetta ja siellä toimivia toimijoita.

Tarkempaa tietoa urakkamuodoista ja niiden hyödyistä:
Hankkeeseen ryhtyminen

Puu on erinomainen vaihtoehto myös korjausrakennushankkeissa. Puu on monikäyttöinen materiaali ja mahdollistaa erilaiset toteutukset joustavasti sekä rakennuksen ulkovaipan että sisätilojen osalta. Puuta voi hyödyntää esimerkiksi julkisivun päivittämisessä uudella ilmeellä, samalla kun parannetaan vaipan energiatehokkuutta.

Erittäin hyviä mahdollisuuksia esivalmistuksen, puun keveyden ja hankkeen toteutusnopeuden osalta puu tarjoaa sellaisten korjaushankkeiden yhteydessä, joissa samassa yhteydessä tehdään lisä- tai täydennysrakentamista esimerkiksi lisäkerroksien avulla. Puu on vähähiilinen vaihtoehto myös korjausrakentamisen hankkeissa.

Puun käyttöä korjausrakentamisessa käytiin läpi Motivan korjausrakentamisen vauhdittajaryhmän yhteydessä, jonka toimintaan osallistui kuusi eri korjausrakentamisen hanketta. Vauhdittajaryhmän osallistuineiden hankkeiden hankekortit sekä muut ryhmään liittyvät materiaalit julkaistiin Motivan vauhdittajryhmän sivuilla.

Lisää tietoa puun käytöstä korjaushankkeissa löydät esimeriksi seuraavilta sivuilta.

Puuinfo:
Korjaus- ja täydennysrakentaminen
Lähiötalon korjaus ja lisäkerrosrakentaminen

Suunnittelu

Puurakennuksen hankesuunnitelmaa kannattaa koostaa seuraavasti:

Valitaan tarvittavat suunnittelijat
Valitaan runkojärjestelmä
(Lue lisää: Puurakenteet)
Selvitetään palomääräykset ja valitaan rakennuksen paloluokka
(Lue lisää: Paloturvallinen puutalo – Asuin- ja toimitilarakentaminen)
Selvitetään akustiset vaatimukset
(Lue lisää: Äänieristys puutalossa)
Selvitetään perustusolosuhteet
Selvitetään urakkamuodot

Puuinfolta löytyy kattavasti erilaisia mitoitustyökaluja.
Puuinfo – Mitoitustyökalut

E-puu -laskurilla voi selvittää hankkeen alustavia kustannuksia, josta voi olla hyötyä myös hankesuunnitteluvaiheessa kustannusten arvioinnissa.
ePuu-palvelu

Varsinaista listaa puurakennuksiin keskittyneistä suunnittelijoista ja arkkitehdeistä ei ole. Puuinfon sivulla on arkkitehtuuriosio, jossa on listattu puurakentamisen esimerkkikohteita rakennusluokittain. Näissä esimerkeissä on mainittu myös kohteen arkkitehti ja suunnittelijat.

Puuinfo – Arkkitehtuuri

Jokainen hanke tulee suunnitella tarpeiden mukaan, mutta nämä asiat kannattaa ainakin huomioida:

Massiivipuulevyelementeissä (ja hirsirakenteissa) sähkörasioita varten jyrsitään kolot, jonka pohjaan rasia kiinnitetään, ja johtoja varten jyrsitään ura tai porataan reikä (etenkin hirsi)
Yllä olevien vuoksi itse elementtien työstöä varten tarvitaan geometriatiedot jyrsinkonetta varten. Suositeltavaa olisi viedä nämä yhteen tietomalliin (esim. 3D malli) ja suunnitelman tekee rakennesuunnittelija.
Langattomien ohjausten käyttö voi olla hyvä ratkaisu ja se vähentää tarvittavien johdotusten määrää. Tämän lisäksi ohjaukset ovat myöhemmin uudelleen ohjelmoitavissa, joka mahdollistaa tilojen joustavuuden myöhemmin.

Kyllä voi. Vaikka kaikille rakenteille ei olekaan olemassa ääneneristysarvoja, voidaan ne selvittää laskennallisesti. Kuten mikä tahansa muukin, myös puurakennus pitää kuitenkin suunnitella kokonaisuutena. Hyvällä ja kattavalla toteutuksella rakennus voidaan suunnitella niin, että halutut äänitasot voidaan saavuttaa panostamalla eri rakenteiden, kuten esimeriksi ikkunoiden, äänen eristävyyteen.

Kaavoitus

Puurakentaminen kannattaa ottaa huomioon jo kaavoituksen alkuvaiheessa ja tuoda puurakentamisen vaihtoehto esille kaavoitusvaiheen eri osapuolille, kuten esimerkiksi tontinhaltijoille. Kaava voi myös määrittää rakennusmateriaaliksi puun myös rakennuksen rungon osalta tietyllä alueella tai tontilla.

Lisää tietoa löytyy Metsäkeskuksen julkaisemasta Puurakentamisen edistämisen ja ohjauksen keinot kaavoituksessa -oppaasta:
Puurakentamisen edistämisen ja ohjauksen keinot kaavoituksessa -opas

On erittäin harvinaista vielä toistaiseksi, että puurakentamismääräys tulee jostakin muualta kuin kaavasta. Jossain tapauksessa erillinen ohjelma, kilpailutus tms. on puurakentamisen linjannut, mutta ei tontinluovutusehdot. Tampereen Vuoreksen Isokuusessa tätä kuitenkin on käytetty.

Avustukset

Toistaiseksi varsinaisiin puurakennushankkeisiin ei ole saatavilla valtionavustusta, muuta kuin ARA:n korotettu käynnistysavustus asuinkerrostalorakentamiseen. Tällä hetkellä MAL-alueilla rakennettaville asuinkerrostalokohteille, jotka ovat puurunkoisia, myönnetään 5 000 euron lisäavustus asuntoa kohden. Avustus on siis yhteensä 15 000 euroa per asunto Helsingin seudun MAL-kunnissa ja 8 000 euroa asuntoa kohti Turun, Tampereen ja Oulun seudun MAL-kunnissa.

ARA:

Kannattaa myös käydä katsomassa mitä rahoitusmahdollisuuksia on tarjolla hankemuotoiseen rahoitukseen rakennerahaston kautta.

EU-rahoitusneuvontapalvelu kokoaa yhteen tietoa Euroopan unionin avustuksista, lainoista, takauksista, pääomasijoituksista, tuista ja julkisista hankinnoista, sekä ohjaa ja neuvoo niiden käytössä.

Motivan kuntien ilmastorahoitus sivuilta löytyy koosteen tulossa ja käynnissä olevista kuntien ilmastotoimien edistämiseen ja vauhdittamiseen tarkoitetuista eri ministeriöiden ja niiden virastojen rahoitushauista.

Rakenteet

Puuinfon sivuilta löytyy puuhallin suunnitteluopas sekä yleistä tietoa puurunkoisista suuren jännevälin rakennuksista.

Puuhallin suunnittelu -opas
Puuinfo – Suurten jännevälien rakenteet

Toistaiseksi puurakenteiseen uimahalliin ei ole ohjeistusta.

Kannattaa kuitenkin aloittaa tutkimalla alla olevia Rakennustiedon kirjoja:

No 110 Uimahallien ja kylpylöiden suunnittelu – käytännössä toimiviksi todettuja ratkaisuja, 2016
No 109 Uimahallien ja kylpylöiden laatoitus, 2017
No 101 Uimahallien rakennushankkeiden vastaanottovaiheen laadunvarmistusmenettely, 2012
No 97 Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen, 2010
No 90 Uimahallien ulkovaippa ja sisäilmasto, suunnittelu ja rakentamisopas, 2005
No 77 Jaloteräsaltaat, uimahallien uudis- ja korjausrakentamisessa, 2001

Rakennustieto

Ulkomaisia esimerkkikohteita:
Freemen’s School Swimming Pool / Hawkins\Brown

Käytännössä seinän paksuudella ei ole merkitystä puurakennusten tai muidenkaan rakennusten kannalta rakennusoikeuden pinta-alaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on annettu poikkeus yli 200 mm paksuille ulko- ja väliseinille, että tuon ylittävän osuuden verran voidaan poiketa rakennusoikeuden pinta-alasta.

Maankäyttö- ja rakennuslaki, 115 §

Kerrosala

Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa.

Rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella, kellarikerros kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella ja mahdollinen ullakko pääasiallisesti julkisivun ja vesikaton leikkauslinjan tasoa ylempänä kerroksen yläpuolella. Asemakaavassa voidaan sallia useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen sekä rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle.

Rakennuksen kerrosalaan lasketaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnin, yhteyksien, koon, valoisuuden ja muiden ominaisuuksien vuoksi sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä tai huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus on enemmän kuin 200 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran.

Rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää myös väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. (1.12.2017/812)

Maankäyttö- ja rakennuslaki (Finlex)

Pelkkä sinistymä ei aiheuta ongelmia sisäilman laatuun tai rakenteen toiminnallisiin ominaisuuksiin. Hirsiteollisuus on käyttänyt sinistynyttä puuta ilman ongelmia.

Sinistymä kuitenkin kehittyy samoissa olosuhteissa kuin homeet, joten puutavaran laatu kannattaa tarkistaa huolellisesti.

Puu on elävä luonnonmateriaali, ja tämä on huomioitava myös rakennus- ja käyttöönottoaikana.

CLT-runkoisten rakennusten rakentamisen aikaiseen kosteushallintaan kiinnitetään usein liian vähän huomiota ilmankosteuden hallinnan osalta. CLT on erikoiskuivasta puutavarasta tehtävä, näkyviin jäävä, runkorakenne. Erikoiskuivuuden vuoksi etenkin käsittelemättömänä CLT-pinnat alkavat ottaa vastaan ilmankosteutta heti toimituksen jälkeen, koska olosuhdehallintaa rakenteilla olevassa rakennuksessa on vaikeaa toteuttaa. Tänä päivänä rakenteet osataan suojata hyvin sateen aiheuttamilta säärasituksilta, mutta ilmankosteus on visuaalisuuden kannalta melkein yhtä suuri haaste. Tämän vuoksi rakennuksen käyttöönotto tulisi suorittaa "lempeästi" ottamalla ilmanvaihtoa vaiheittain käyttöön, jotta visuaalisia vaurioita ei laajassa mittakaavassa pääsisi syntymään.

Yleisin kosteusrasite CLT-pinnoille on rakennuksen valuvaiheiden aiheuttamat ilmankosteuspiikit ja niiden jälkeinen betonirakenteiden voimakas kuivattaminen. Kosteutta voi vähentää huolehtimalla välttämättömien valutöiden jälkeisestä reilusta tuuletuksesta ja samanaikaisesta lämmityksestä, jotta ilmankosteuspiikki jää mahdollisimman lyhyeksi. Kokemuksen pohjalta selvästi tasaisimmat pinnanlaadut ovat olleet kohteissa, joissa valutöiden osuus on ollut vähäistä. Kohteissa, joissa on runkoasennuksen jälkeen toteutettu esimerkiksi raskaita lattiavaluja, jotka sitten on pitänyt aikataulun kirimiseksi nopeasti kuivattaa, tilanne on selkeästi haastavampi.

Hyvään lopputulokseen päästään, kun valujen jälkeen tuuletaan oikein, rakennuksen olosuhteet vakioidaan nopeasti (aukot umpeen ja nopeasti perustason lämpö päälle), ilmankosteutta seurantaan ja ilmanvaihto otetaan asteittain käyttöön. Myös suunnitelmalliset valutyöt ja niiden minimointi ehkäisee ongelmaa. Nämä voivat hieman pidentää rakennusaikaa, mutta pitävät CLT-pinnat kauniina.

Palosuunnittelu

Teollisesti esimaalatun paneelin yhteydessä ei voida soveltaa CWFT-päätöksen mukaista pintaluokkaa suoritustasoilmoituksessa.

Maalit ja tasoitteet yleisesti – Paloasetuksessa todetaan: Pinnat voivat olla päällystetty luokittelemattomalla tasoite-, silote- ja maalikerroksella tai tapetilla, joka ei olennaisesti vaikuta pinnalta edellytetyn luokan ominaisuuksiin.

Väärinkäsitysten välttämiseksi tämä tulee muotoilla selvemmin siten, että kyseiset pinnat eivät vaikuta rakenteen pintaluokkaan. Nämä kuuluvat asunnon sisustamiseen ja asukas voi itse päättää pinnoitteistaan. Mikäli löytyy palon leviämisen kannalta vaarallisia pintamateriaaleja, voi näiden käytön erikseen kieltää.

Palomääräysten periaate on, että jos käytetään esimerkiksi D-s2, d2-luokan puupintaa sellaisenaan (ilman palosuojakäsittelyä) saadaan pinta pintakäsitellä, tapetoida jne. luokittelemattomalla tuotteella. Tämä kerrotaan Ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten paloturvallisuudesta kohdassa 23 §.

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (Finlex)

Tulee myös huomioida, että puutuotteiden asennustapa, tuotteen paksuus ja tiheys vaikuttavat siihen, että saadaanko D-s2, d2-luokka täytettyä (ks. alla oleva linkki, sivut 28–32).

Puuinfo – Rakennustarvikkeiden ja pintojen luokitus

Jos puutuote palosuojakäsitellään ja palosuojakäsittelyn lisäksi tuote pinnoitetaan esimerkiksi maalilla, tulee käsittely-yhdistelmän toimivuus osoittaa testauksella.

Palosuojakäsittelyaineen valmistajan tulee siis testeihin perustuen esittää dokumenteissaan millaisia maaleja, lakkoja jne. palosuojakäsitellyssä puussa saadaan käyttää.

Puukerrostalon korkeus saa olla 28 m ja kerrosluku saa olla 8 kerrosta, kun talo suunnitellaan niin sanotulla taulukkomitoituksella (asetuksen määräykset sellaisenaan). Käyttämällä toiminnallista palomitoitusta (paloinsinööritoimiston tekemä palosimulaatio), voidaan tehdä korkeampia puukerrostaloja.

Lisätietoa puukerrostalon paloturvallisuudesta

Energiatehokkuus ja elinkaariarviointi

Elinkaaren aikainen hiilijalanjäljen laskenta on kehitteillä, mutta kaikille rakennustyypeille käytetään samoja arviointimenetelmiä.

Ympäristöministeriön arviointimenetelmän kehityksen lähtökohtana ovat olleet EN-standardit (15804, 15978 sekä 15643-sarja) sekä Euroopan komission Level(s)-menetelmä. Koska ministeriön menetelmä on tarkoitettu lainsäädännön pohjaksi, sitä on kuitenkin ollut tarkennettava ja rajattava. Lisäksi menetelmän tulisi tukea Suomen hiilineutraaliuden ja hiilinegatiivisuuden tavoitteita. Tästä syystä ympäristöministeriön arviointimenetelmä voi joissain kohden poiketa EN- tai ISO-standardien tulkinnoista.

Kaikkiaan hiilijalanjäljen tarkastelu kattaa koko rakennuksen elinkaaren tuotteiden valmistusvaiheesta elinkaaren loppuun.

Rakennuksen vähähiilisyyden arviointiin on julkaistu ympäristöministeriön tuottama opas, josta löytyy lisää tietoa arviointimenetelmästä "Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä". Arviointimenetelmän oppaasta on myös tehty päivitetty luonnosversio ilmastoselvityksen lausuntokierrokselle.

Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä

Vähähiilisyyden arviointi on osa maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta. Tavoitteena on, että rakennuksen ilmastopäästöjä ohjataan lainsäädännöllä vuoteen 2025 mennessä lisäämällä rakentamismääräyksiin hiilijalanjäljen raja-arvot uudisrakennushankkeille. Työkaluna ilmastopäästöjen ohjaamisessa olisi rakennuksen ilmastoselvitys, johon liittyvä asetus oli lausuntokierroksella.

Ilmastoselvityksen lausuntoversiossa on myös esitetty, että hiilijalanjälki laskettaisiin myös korjausrakennushankkeille tietyin edellytyksin korjaushanketta koskevalle osalle.

Vaikka varsinainen vähähiilisyyden ohjaus on tulossa vasta muutaman vuoden päästä, kannattaa se ottaa rakennushankkeiden tarkastelu- tai hankintakriteeriksi jo nyt. Näin oppeja ja kokemusta vähähiilisestä rakentamisesta kertyy kunnalle jo ennen kuin se tulee pakolliseksi tarkastelukriteeriksi rakennuksen ilmastoselvityksen kautta.

Massiivipuurakennukseksi määritellään Uuden rakennuksen energiatehokkuusasetuksen 1010/2017 mukaisesti rakennus, jossa ulkoseinien pääasiallinen rakennusmateriaali on massiivipuurakenne, jonka keskimääräinen rakennepaksuus on vähintään 180 mm.

Massiivipuurakennuksessa voidaan vastaavassa asetuksen 4 §:ssa esitetyt rakennusluokittain esitetyt E-luvun raja-arvot ylittää käyttötarkoitusluokan:

1a rakennuksessa 20 prosentilla,
1b–c rakennuksessa 15 prosentilla ja
muussa käyttötarkoitusluokan 1d–8 rakennuksessa 10 prosentilla.

U-arvojen osalta lämpöhäviöiden tasauslaskennassa massiivipuulle voidaan vertailuarvona käyttää U-arvoa 0,4 W/(m²/K).

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (Finlex)

Puurakentamisen hiilijalanjälkeä on selvitetty useammassakin eri hankkeessa, joissa on myös tehty vertailua erilaista rakenneratkaisujen elinkaaren aikaisista päästöistä.

Puukerrostalo oli betonikerrostaloa vähäpäästöisempiHelsingin Kuninkaantammen puukerrostalon ja betonikerrostalon vertailussa:
Case Kuninkaantammi: Puukerrostalon ja betonikerrostalon päästövaikutukset vertailussa

Puu- ja betonirakentamisen vertailuhanke valmistui Turussa:
Puu- ja betonirakentamisen vertailuhanke Turussa: Puurunkoinen kerrostalo ripeämpi rakentaa ja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan – Suhdanneherkkyys alan haaste

Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa – Suomalais-venäläinen koulu

Puurakentaminen osana rakennusalan vähähiilisyystavoitteita, Granlund Consulting Oy

Massiivipuulle on sallittu uuden rakennuksen energiatehokkuusasetuksessa E-luvun ylitysmahdollisuus (esimerkiksi kerrostalot 10 %). Tämä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti tarkoita, että massiivipuurakennus toteutettaisiin tämä poikkeus huomioiden. Rakennuksen energiatehokkuus muodostuu kokonaisuudesta, jossa mukana on rakenteet ja talotekniikka.

Massiivipuurakennuksissa voidaan päästä hyvään energialuokkaan. Esimerkiksi seinien heikompaa U-arvoa voidaan kompensoida paremmilla ikkunoilla, yläpohjalla, alapohjalla sekä hyödyntämällä ilmanvaihdon mukana poistuvaa lämpöä. Kaikki riippuu kohteen rakennuttajan lähtökohdista ja hankkeelle asettamista tavoitteista. Vastuullinen rakennuttaja ajattelee luonnollisesti myös tulevia energiakustannuksia ja suunnittelee rakennuksen sekä vähähiiliseksi että energiatehokkaaksi.

Valmistuneiden massiivipuurakennusten energiankulutuslukemia ei ole julkisesti saatavilla, mutta energiatodistusrekisteristä löytyy kohteita, joiden energialuokat ovat uudisrakentamisen määräystason mukaisia tai parempia.

Lisätietoa:
Puulehden artikkeli:
Energiatehokas ja vähäpäästöinen puurakennus

Motivan järjestämä Puuakatemia, YouTube-tallenne:
Puurakennus – elinkaariarviointi ja energiatehokkuus 10.2.2022