Ohjeistus asukkaalle

Vinkkejä taloyhtiön energiatehokkuuteen voit kysyä alueellisilta energianeuvojilta. Jos olet kiinnostunut taloyhtiön energiatehokkuuden parantamisesta, tutustu energiaeksperttitoimintaan!

• Energiaa säästävistä toimenpiteistä voit tehdä aloitteen yhtiökokouksessa.
• Ilmoita huomaamistasi epäkohdista tai huoltoa kaipaavista laitteista välittömästi isännöitsijälle tai huoltoyhtiöön.
• Kannusta taloyhtiötä tekemään energiatehokkuusselvitys, jossa asiantuntijalta saa vinkkejä taloyhtiön energiatehokkuuden parantamiseen tai taloyhtiön energiatarkastus, jossa tarkastetaan lämmitys-, vesi- ja ilmanvaihtolaitteiden toiminta ja annetaan toimenpide-ehdotuksia energian säästöön.

Asukkaana on myös hyvä tietää, paljon taloyhtiössä kuluu sähköä, lämpöä ja vettä ja onko se saman tyyppisiin rakennuksiin verrattuna vähän vai paljon. Tiedon saa isännöitsijältä tai hallitukselta.

Kuva. Jos huoneistossa tuntuu vetoiselta, tutki mistä se johtuu ennen kuin lisäät lämmitystä. Syy voi olla puutteellinen ikkunoiden ja ovien tiivistys, väärin säädetty ilmanvaihto tai rakenteellinen vika.

Lämmitys on yksi merkittävä kuluerä taloyhtiössä.

Seuraavia asioita huomioimalla on mahdollista asukkaana vaikuttaa lämmityslaskuun:

• Seuraa kotisi lämpötiloja. Ovatko ne sopivat? Oleskelutiloissa sopiva lämpötila on n. 21 celsiusastetta. Seuraa myös yhteisten tilojen lämpötiloja niissä käydessäsi ja ole yhteydessä poikkeavuuksista huoltoyhtiöön. Termostaattisella patteriventtiilillä varustetun patterin ei pidä olla lämmin, jos huonelämpötila on yli 23 celsiusastetta.
• Jos huoneistoa tarvitsee tuulettaa, tee nopea ristiin tuuletus, eli avaa vastakkaisilta seiniltä ikkunat. Kun tuuletat, käännä termostaatti tuuletuksen ajaksi kiinni-asentoon. Jos tuuletuksen tarve on jatkuvaa, ole yhteydessä huoltoyhtiöön.
• Käännä patteritermostaatti muutaman kerran kiinni ja auki keväällä, kesällä ja syksyllä, jotta termostaatti ei jumitu. Käsittele termostaattia kuitenkin varoen, jottei se vaurioidu.
• Jotta patteritermostaatit toimivat moitteetta, ei niiden edessä kannata pitää suuria huonekaluja tai verhoja, jotka estävät tai häiritsevät ilman kiertoa.
• Tarkista aika ajoin ikkunoiden ja ovien tiivisteiden kunto. Rikkinäiset tiivisteet aiheuttavat vedontunnetta ja lämpöhukkaa. Tiivisteiden vaihto on yleensä osakkaan vastuulla.

Jokaisen asukkaan vedenkäyttötottumuksilla on suuri merkitys taloyhtiön kokonaisvedenkulutukseen.

Vedenkäyttöä voi asukkaana pienentää seuraavasti:

• Suihkussa kuluu huomaamatta merkittävä määrä vettä ja lämmitysenergiaa. Suihku kannattaa sulkea esimerkiksi saippuoimisen ajaksi. Suihkussa kuluvasta vedestä noin 60 prosenttia on lämmintä vettä. 20 minuutin suihku kuluttaa noin 240 litraa vettä, joten suihkukerran hinnaksi tulee noin 1,50 euroa. 5 minuutin suihku maksaa vain 0,40 euroa.
• Kun on ostamassa uutta asian- tai pyykinpesukonetta, kannattaa vertailla laitteiden vedenkulutuksia, jotka ilmenevät energiamerkin tiedoista. Markkinoilla on tarjolla nykyisin vähän vettä kuluttavia malleja.
• Astian- ja pyykinpesukoneiden ohjelmia kannattaa käyttää tarkoituksenmukaisesti: älä pese vajaita koneellisia ja vältä astioiden esihuuhtelua juoksevalla vedellä. Vähän likaisille vaatteille voi riittää pelkkä tuuletus tai lyhyempi tai viileämpi pesuohjelma.

Ilmanvaihdon osalta jokaisen asukkaan on hyvä seurata esimerkiksi alla listattuja asioita. Jos johonkin kysymyksiin vastaat kyllä, ole yhteydessä huoltoyhtiöön tai taloyhtiön edustajaan. Näin voidaan selvittää ilmanvaihdon toiminnan tilanne ja korjata mahdolliset ongelmat. Asukkaan ei tule itse omatoimisesti yrittää ratkaista ongelmia.

Seuraa näitä ilmanvaidon asioita:

• Tiivistyykö sisimmän ikkunalasin sisäpintaan kosteutta?
• Kestääkö suihkun jälkeen kylpyhuoneen peiliin tiivistyneen kosteuden haihtuminen yli 10 minuuttia?
• Jäävätkö ruoankäryt leijailemaan asuntoon keittiön ilmanpoistosta huolimatta?
• Tuntuuko huoneen ilma tunkkaiselta tultaessa ulkoa sisätilaan?
• Vinkuuko postiluukku tai huoneiston ulko-ovi?
• Onko huoneiston ulko-oven avaaminen raskasta?
• Virtaako ilma ulko-ovea avattaessa ulospäin asunnosta.

Lisäksi kannattaa huomioida seuraavat asiat eri ilmanvaihtotyyppien osalta.

Painovoimainen ilmanvaihto:

• Huolehdi korvausilmaventtiilien säätö vuodenajan mukaan: kesä- tai talviasento.
• Tuuleta tarvittaessa nopeasti ristivedolla. Muista sulkea patterin termostaatti tuuletuksen ajaksi. Kesällä tuuletus kannattaa tehdä illalla ja yöaikaan ja varjon puolelta, jotta sisään tuleva ilma on mahdollisimman viileää.

Koneellinen poistoilmanvaihto:

• Kokeile, pysyykö paperiarkki kiinni poistoilmaventtiilissä. Testi kertoo, onko ilmanvaihto päällä.
• Huolehdi korvausilmaventtiilien säätö vuodenajan mukaan: kesä- tai talviasento.
• Tuuleta tarvittaessa nopeasti ristivedolla. Muista sulkea patterin termostaatti tuuletuksen ajaksi. Kesällä tuuletus kannattaa tehdä illalla ja yöaikaan ja varjon puolelta, jotta sisään tuleva ilma on mahdollisimman viileää.

Koneellinen tulo-poistoilmanvaihto:

• Kokeile, pysyykö paperiarkki kiinni poistoilmaventtiilissä. Testi kertoo, onko ilmanvaihto päällä.
• Käytä ilmanvaihtoa tarpeenmukaisesti. Käytä esimerkiksi poissaolo- tai yötuuletustilaa sekä tehostusta, kun käyt suihkussa, saunassa tai kuivatat pyykkejä.
• Muista käyttää lämmöntalteenoton kesä- ja talviasentoja oikein, jos kyseiset säädöt ovat olemassa.

Seuraavassa on havainnollistettu kahden esimerkin avulla energia- ja vesikustannuksia kotitalouksissa. Esimerkeissä on esitetty samassa kerrostaloyhtiössä asuvan kolmen ja yhden hengen kotitalouksien energia- ja vesikustannukset kuukausi- ja vuositasolla.

Jokainen kotitalous maksaa hoitovastikkeessa sekä tilojen lämmityksen että oman osuutensa kiinteistösähköstä. Käyttövesikustannukset katetaan vesimaksuilla. Tämän lisäksi jokainen kustantaa itse oman huoneistosähkön kulutuksensa.

Esimerkeissä käytetyn taloyhtiön perustiedot

Taloyhtiössä (2 400 asm², 40 asuntoa, 75 asukasta) ei ole huoneistokohtaista vedenmittausta ja vesikustannukset katetaan asukaskohtaisella vesimaksulla. Vesimaksu kattaa vedenkäytöstä aiheutuvat kustannukset (kylmä vesi, jätevesi ja veden lämmittäminen), ja maksun suuruus on 25 euroa kuukaudessa henkilöä kohden.

Taloyhtiön keskimääräinen vedenkulutus on 155 l/hlö/vrk, raakavesi ja jätevesimaksu yhteensä 3,6 €/m³ ja kaukolämpö 70 €/MWh. Taloyhtiön kaukolämmönkulutus on vuodessa 511 MWh ja kiinteistösähkön kustannus 0,18 €/asm²/kk.

Kolmen asukkaan kerrostaloasunto, 75 m²

Kolmen asukkaan perheessä kotitaloussähköä kuluu vuodessa 2 400 kWh. Sähkön kokonaishinta on 17,5 snt/kWh. Kuukaudessa perhe maksaa energia- ja vesikustannuksia noin 200 euroa ja vuodessa noin 2 400 euroa. Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: lämmitys (tilat ja lämmin käyttövesi) 50 %, vesi ja jätevesi 26 %, huoneistosähkö 17 % ja kiinteistösähkö 7 %.

Yhden asukkaan kerrostaloasunto, 30 m²

Yhden asukkaan taloudessa kotitaloussähköä kuluu vuodessa 1 400 kWh. Sähkön kokonaishinta on 17,5 snt/kWh. Kuukaudessa asukas maksaa energia- ja vesikustannuksia noin 85 euroa ja vuodessa noin 1 000 euroa. Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: lämmitys (tilat ja lämmin käyttövesi) 45 %, vesi ja jätevesi 20 %, huoneistosähkö 28 % ja kiinteistösähkö 7 %.