Öljylämmityksen vaihtajien kokemuksia

Pohjois-Pohjanmaalla Ylivieskassa sijaitsevassa vuonna 1993 rakennetussa 160 m² omakotitalossa siirryttiin öljylämmityksestä maalämpöön vuonna 2022. Talossa asuu kaksi aikuista ja kaksi teini-ikäistä lasta sekä koira. Lämmönjako on toteutettu vesikiertopattereilla ja asunnossa on varaava tulisija. Lisäksi maalämpöön on liitetty noin 50 m² alueella laattalattioilla oleva vesikiertoinen lattialämmitys.

Asukkaat ovat olleet maalämpöön tyytyväisiä. Järjestelmä on toiminut hyvin, ja se on ollut öljyyn verrattuna huoleton: ”Ei tarvitse tarkkailla öljysäiliön mittaria tai käynnistellä poltinta uudelleen”. Aluksi lämpöpumpun asetuksissa käyttöveden lämmitys oli economy-asetuksella, mikä ei antanut riittävää kapasiteettia ja lämpötilaa suihkuun koko perheelle. Tilanne parani, kun käyttöveden lämmitys vaihdettiin comfort-asetukselle, joka antaa lyhyemmän varaajan uudelleenlatausajan ja suuremman käyttövesikapasiteetin.

Vaihtoehtoina pohdittiin uusiutuvaa lämmitysöljyä ja maalämpöä – avustus kannusti öljystä luopumiseen

Asukkaat ryhtyivät selvittämään vaihtoehtoja öljylämmitykselle, koska poltin (Oilon Junior) oli käyttöikänsä päässä ja vaati jatkuvaa huoltoa. Pidempien poissaolojen aikana jouduttiin käyttämään kattilan sähkövastusta, mikä kasvatti sähkönkulutusta merkittävästi. Talon öljylämmityslaitteet olivat muuten alkuperäiset, mutta poltin oli vaihdettu kertaalleen.

Asukkaat pohtivat yhtenä vaihtoehtona polttimen vaihtoa ja uusiutuvan lämmitysöljyn polttamiseen siirtymistä, mikä olisi onnistunut vaihtamalla öljykattilan liekintunnistin. Uusiutuvaa lämmitysöljyä ei kuitenkaan ollut saatavilla Ylivieskassa yksityistalouteen loppuvuodesta 2021, kun asiaa selvitettiin. Tämä ja saatavilla oleva ELY-keskuksen avustus öljylämmityksestä luopumiseen laukaisivat päätöksen vaihtaa maalämpöön. Pieni vaikutus oli myös sillä, että ulkovarastossa olevaan pannuhuoneeseen saatiin lisää säilytystilaa, kun 1,5 m³ öljysäiliö poistettiin. Samaan aikaan tehtiin keittiöremontti, johon kuluivat kotitalousvähennykset, joten se ei ollut vaihtoehto ELY-keskuksen avustukselle, vaikka kotitalousvähennystä myönnetään öljylämmityksestä luopumiseen korotettuna.

Tilaus lähti liikkeelle järjestelmän mitoituksella ja lämpökaivon luvittamisella

Maalämpöjärjestelmän tilaus tehtiin paikalliselta LVI-liikkeeltä 27.1.2022. Lämpökaivojen mitoitusperusteena käytettiin 2 300 l vuotuista öljynkulutusta. Käytännössä vuosikulutus oli vaihdellut 2 000–2 500 litran välillä, riippuen lämmityskauden kylmyydestä ja tulisijan käytöstä. Yrityksen aluksi arvioima lämpökaivon mitoitussyvyys oli vain 153 metriä, mutta tarjoukseen kirjattu syvyys oli lopulta 170 m.

Toimittaja kävi helmikuussa tarkastamassa kohteen, jolloin etsittiin reitti lämpökaivon porauskalustolle. Paikka talon ja pannuhuoneen välissä oli hieman ahdas, mutta todettiin toteutuskelpoiseksi, jos kairakoneen ajaa kukkapenkin päältä paikalle.

Lupaa lämpökaivolle haettiin helmikuussa, mutta hakemus ei kirjautunut järjestelmään – mahdollisesti jokin tieto oli puuttunut. Asukas teki lupahakemuksen uudestaan 1.4.2022 ja lupa saatiin nopeasti 8.4.2022. Hakemus tehtiin lupapiste.fi -palvelussa, johon kirjattiin perustiedot ja toimittajan edustajan (työnjohtaja) yhteystiedot. Toimittajan edustaja täytti osan tiedoista järjestelmään. Asukkaat ilmoittivat naapurille lämpökaivon asennuksesta, mutta kirjallista naapurin suostumusta ei tarvittu lupahakemuksen liitteeksi, kun lämpökaivon etäisyys tontin rajasta ylitti 7,5 metriä.

Porauskaluston saatavuus toi viivettä toteutukseen

Maalämpölaitteisto saatiin melko nopeasti toimittajan varastoon, mutta toteutus viivästyi porauskaluston ja -miehistön saatavuusongelmien vuoksi. Kun poraamaan päästiin, se sujui hyvin.

Öljylämmitysjärjestelmä purettiin ja maalämpöjärjestelmä asennettiin 4.9.2022. Kaivo saatiin valmiiksi 19.9.2022 ja kytkettiin järjestelmään 30.9.2022. Syyskuussa maalämpöjärjestelmä toimi siten pelkällä sähköllä.

Asennuksen yhteydessä parannettiin lämmönjakoverkon toimintaa

Asennuksen yhteydessä tehtiin patteriverkon huuhtelu ja säätö. Lisäksi tarkastettiin pattereiden termostaatit, joista kaksi vaihdettiin epätarkan toiminnan vuoksi. Toimenpiteet auttoivat kahden huoneen osalta, jotka olivat olleet vähän muita kylmempiä.

Tukihakemus (4 000 €) jätettiin Pirkanmaan ELY-keskukselle helmikuussa 2022. Hakemuksen käsittelyilmoitus saatiin lokakuun alussa ja pian sen jälkeen saatiin täydennyspyyntö, jossa pyydettiin tarkentamaan aikataulua, jos tähän on tullut muutoksia. Asukas ilmoitti toteutuksen päivämäärät ja laittoi laskun liitteeksi. Hän myös soitti käsittelijälle, joka teki päätöksen samana päivänä. Asukas haki maksatusta marraskuun alkupuolella ja avustus maksettiin joulukuun lopussa.

1960-luvun omakotitaloon Vantaalla hankittiin öljylämmityksen tilalle ilma-vesilämpöpumppu joulukuussa 2020. Öljykattilan suhteellisen korkea 30 vuoden ikä, öljyn hinta ja ELY-keskuksen öljylämmityksestä luopumisen avustus olivat keskeisiä syitä lämmitysmuodon vaihtamiselle. Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä hankintaan.

Tarkat kulutustiedot tallessa pitkältä aikaväliltä

Öljynkulutus kohteessa on tilastoitu tarkasti pitkältä aikaväliltä. Vuodesta 2013 vuoteen 2020 keskimääräinen vuosikulutus oli 2 540 litraa. Lisäksi varaavassa tulisijassa on poltettu sekapuuta vuosittain noin puoli pinokuutiota, josta lämpöä on saatu korvaamaan öljyä arviolta 500 kWh. Sähkönkulutus ennen ilma-vesilämpöpumpun hankintaa vaihteli edellisvuosina välillä 2 850-3 050 kWh.

Ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus kohtuullista

Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmän toteutunut sähkönkulutus oli vuonna 2021 noin 9 700 kWh ja vuonna 2022 noin 7 000 kWh. Suuri ero vuosien 2021 ja 2022 sähkönkulutuksessa aiheutuu pääosin vuoden 2021 kylmästä talvikaudesta. Ilma-vesilämpöpumpun tapauksessa kylmä talvi kasvattaa sähkönkulutusta suhteellisen paljon, koska laitteen hyötysuhde heikkenee kovempia pakkasia kohti mentäessä ja samalla sähkövastuksen käyttö kasvaa. Pattereille menevän veden lämpötila kohteessa on ollut hieman kovemmilla pakkasilla noin 50 asteen tuntumassa.

Esitetty Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmän sähkönkulutus on kohtuullisen hyvä arvio, joka on saatu vähentämällä sähkön kokonaiskulutuksesta öljylämmityksen aikainen vuosittainen sähkönkulutus (noin 2 900 kWh).

Tulisijan käyttö on pysynyt samanlaisena kuin ennen ilma-vesilämpöpumpun hankintaa. Kovemmilla pakkasilla varaavaa tulisijaa käytetään melko säännöllisesti, mikä vähentää ilma-vesilämpöpumpun sähkövastuksen käyttöä ja parantaa vuosittaista hyötysuhdetta.

Lämmitystarvelukuihin perustuva arvio öljynkulutuksesta vuodelle 2021 olisi ollut vajaat 2800 litraa ja vuodelle 2022 noin 2 600 litraa. Öljykattilan hyötysuhdetta ei tunneta tarkasti, mutta seuraavassa on oletettu matalahko arvo 80%, jolloin lämpöä olisi tuotettu päälämmitysmuodolla vuonna 2021 noin 22 000 kWh ja vuonna 2022 noin 21 000 kWh. Tällä oletuksella ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä on tuottanut vuonna 2022 lämpöenergiaa tiloihin ja käyttöveteen 3,0 kilowattituntia kuluttaessaan yhden kilowattitunnin sähköä. Vuodelta 2021 vastaava hyötysuhde-arvio on noin 2,4. Lämpimämpi talvi vuonna 2022 paransi hyötysuhdetta merkittävästi vuoteen 2021 verrattuna.

ELY-keskuksen avustus paransi kannattavuutta

ELY-keskukselta saatiin hankintaan 4 000 euron öljylämmityksestä luopumisen avustus. Avustus huomioiden koko hankinnan koroton takaisinmaksuaika on vajaat 6 vuotta, jos laskelmassa käytetään öljyn hintana 1,5 eur/l ja sähkön kokonaishintana 18 snt/kWh.

Avustuksen hakeminen koettiin melko yksinkertaiseksi. Parhaaksi koetun tarjouksen tietoja käytettiin hakulomakkeella ja tarjous toimi myös sähköisessä avustushakemuksessa esitettävänä hankesuunnitelmana. Myöhemmin hyväksytyn avustuspäätöksen jälkeen avustukselle haettiin maksatusta, minkä yhteydessä edellytettiin maksutositteet osoituksena järjestelmän hankinnasta, asennuksesta ja öljylämmityksestä luopumisesta. Tämä kävi helposti, kun laskulla oli kirjattuna myös öljylämmityksen poistaminen, minkä ansiosta tästäkään ei tarvinnut pyytää yritykseltä jälkikäteen erillistä tositetta.

Kohteessa on ilma-vesilämpöpumpulla tehtävää lämmitystarvetta myös kesäaikana, koska kellarikerroksessa sijaitsevat oleskelu- ja suihkutilat vaativat kosteuden hallinnan vuoksi pientä lämmitystä myös kesäaikaan. Kellarikerros on samassa lämmityspiirissä yläkerran kanssa ja termostaatit pidetään yläkerrassa kesäaikaan kiinni-asennossa.

Tietoja laitteesta ja asennuksesta

Ilma-vesilämpöpumppu on nimellisteholtaan 8 kW (P_rated) ja käyttää kylmäainetta R32. Sisäyksikkö saatiin asennettua varsiin matalaan kellarikerroksen tekniseen tilaan, kun se hankittiin mallina, joka ei sisällä käyttövesivaraajaa. Sisäyksikössä on 9 kW sähkövastukset (3+6 kW). Lisäksi järjestelmään kuuluu erillinen 271 litran käyttövesivaraaja ja patteriverkostoon liitetty 100 litran puskurivaraaja.

Ulkoyksikkö asennettiin talon seinustalle, johon asukas teki itse tasaisen betoni-alustan, jonka alle tuli soraa ja alimmaiseksi routimista ehkäisevä styroksi. Kylmäaineputket vietiin ulkoyksiköltä kellarikerroksessa sijaitsevaan tekniseen tilaan öljykattilaa varten olemassa olevan korvausilma-aukon kautta, joka jäi nyt tarpeettomaksi.

Ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikön alle kertyy huomattavia määriä sulatusvesiä, mikä on huomioitava asennusvaiheessa. Kohteessa sulatusvedet ohjattiin saattolämmityksellä teknisen tilan viemäröintiin.

Talon sähkökeskukseen tehtiin laajennus asennuksen yhteydessä, koska sulakepaikat eivät riittäneet.

Käyttökokemuksia

Laitteisto on toiminut pääosin hyvin ja asukkaat ovat olleet erityisen tyytyväisiä toimittaneeseen yritykseen, joka on tehnyt järjestelmään pieniä muutostöitä ja korjaavia toimenpiteitä pyynnöstä.

Lämmitysverkoston syklonisuodin ja sisäyksikössä sijaitseva mutasihti puhdistettiin aluksi järjestelmän toimittaneen yrityksen edustajan toimesta (kuului järjestelmän toimitushintaan), jolloin asukas sai samalla opastuksen puhdistuksen tekemiseen. Tämän jälkeen toimenpide on tehty itse.

Ulkoyksikön jäätyminen ensimmäisenä lämmityskautena ongelmana

Ensimmäisenä talvena ulkoyksikköön kertyi merkittäviä määriä jäätä, jota ulkoyksikön automaattinen sulatus ei kyennyt poistamaan. Asukas joutuikin useampaan otteeseen sulattamaan ulkoyksikön itse, mikä oli työlästä. Jäätyminen ei johtunut patteriveden liiasta viilenemisestä, sillä se pysyi puskurivaraajan ansiosta jäätymisen aikanakin noin 40 asteessa. Järjestelmän toimittajan kanssa on suunniteltu oikean kylmäainemäärän varmistamiseksi, että kylmäaineet ensin tyhjennettäisi ja täytettäisi sitten uudestaan tarkasti oikea määrä. Jäätyminen väheni merkittävästi seuraavalla lämmityskaudella tuntemattomasta syystä. Asukas pohti olisiko marraskuussa 2022 tehty mutasihdin puhdistus voinut vaikuttaa verkostoveden kiertoon ja tätä kautta sulatuksen tehostumiseen. Sulatus jouduttiin tekemään talvella 2023 itse yhden kerran tuiskuttaneen lumen peitettyä lämmönsiirtokennoston.

Kuva 3. Useampaan kertaan toistunut jään kertyminen talvella 2022.

Kuva 4. Lumituiskun aiheuttama jään kertyminen talvella 2023.

Asevelikylä on Vaasan kaupunginosa, joka sai alkunsa, kun kaupunki aikoinaan etsi rintamalta palaaville miehille sopivaa paikkaa perustaa oma koti. Jokereiden jääkiekkojoukkueen valmennusryhmän jäsen Ari-Pekka Pajuluoma on asunut kylässä vuodesta 2009 pian 8-vuotiaan poikansa ja vaimonsa kanssa. Perheeseen kuuluvat myös kaksi pyreneitten paimenkoiraa Risto ja Rauha.

”Olen pohtinut pitkään öljylämmityksestä luopumista. Vaihtaminen on ajankohtaista nyt, kun laitteet alkavat olla vanhoja. Kaukolämpöön päädyin tutkittuani eri vaihtoehtojen investointi- ja käyttökustannuksia. En tiennyt varmasti päätöstä tehdessäni, kuinka suuri valtion tuki öljylämmityksestä luopumiseen tulee olemaan, mutta tottakai tämä mahdollisuus vahvisti päätöstä”, Pajuluoma toteaa.

Kaiken kaikkiaan lämmitysjärjestelmän vaihdos on sujunut Pajuluomien kodissa suuremmitta vaikeuksitta. Avustushakemuksen laatimista aluehallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta Pajuluoma piti hyvin helppona.

”Prosessi on vielä kesken, mutta varmasti päätös tulee pian. Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen on kannattavaa, eikä tuen hakemista ole syytä pelätä. Kaukolämpöön siirtymisen investointikustannukset olivat 8 000 euroa ja siitä on mahdollisuus kattaa jälkikäteen tuella puolet eli 4 000 euroa”, Pajuluoma lisää.

Talon lämmittäminen öljyllä vei vuodessa noin 3 000 euroa. Kaukolämpöön siirtymisen jälkeen talo lämpiää noin 1 500 eurolla vuodessa.

Salossa sijaitsevan omakotitalon lämmitysjärjestelmää on uudistettu useassa vaiheessa sen elinkaaren aikana. Alunperin vesikiertoisilla pattereilla varustettua taloa lämmitti keittiössä oleva keskuslämmitysliesi, eli lämmitys tapahtui perinteisesti klapeilla. Myöhemmin talon kellariin asennettiin klapikattila, joka korvasi osittain keskuslämmitysliedellä tuotettua lämmitystä. Seuraavaksi klapikattila korvattiin öljykattilalla, joka uusittiin noin vuonna 2000.

Talon alakertaan tehtiin ikkunaremontti 2010-luvun alkupuolella ja yläpohjaan lisättiin eristystä, mitkä pienensivät lämmönkulutusta.

Talon lämmönjako koki muodonmuutoksen vuonna 2017, kun noin 100 m² kokoiseen alakertaan asennettiin vesikiertoinen lattialämmitys remontin yhteydessä. Lattialämmitys toteutettiin kevyenä ei-varaavana ratkaisuna, eli lattian eristekerroksen päälle asennettin vesiputkistot ja lämmönluovutuslevyt, jotka tasaavat lämmön jakautumista lattian pintaan. Lattian pintaan asennettiin 28 mm lattialaudoitus. Noin 70 neliön yläkertaan asennettiin vanhojen pattereiden tilalle uudet matalalämpöiset patterit.

Tässä vaiheessa öljyn vuotuinen kulutus oli noin 2 000 litraa. Lämmityskustannusta oli kuitenkin nostanut öljyn hinnan kallistuminen ja asukkaat pohtivat mahdollisuuksia kustannusten alentamiseksi. Öljykattila oli huollettu säännöllisesti ja sille huoltoja tehnyt ammattilainen arvioi, että kattilalla voisi olla käyttöikää jäljellä jopa toinen 20 vuotta.

Paikallisen LVI-alan ammattilaisen ehdotuksesta öljykattilan rinnalle päätettiin hankkia  edullinen tähän tarkoitukseen soveltuva ilma-vesilämpöpumppuratkaisu, joka tuottaa lämmityksen vesikiertoiseen lämmönjakoon, mutta käyttöveden lämmitys jätetään kokonaan öljykattilan varaan.

Ilma-vesilämpöpumppu lämmittää lämmitysveden ensin asetettuun lämpötilaan ja öljykattila tulee avuksi, kun ilma-vesilämpöpumppu ei saavuta asetettua lämpötilaa. Käytännössä -10 asteen pakkasella ilma-vesilämpöpumppu hoitaa tilojen lämmityksen vielä kokonaan ja lähestyttäessä -15 asteen pakkasia öljykattila osallistuu lämmitykseen. -20 asteen pakkasella öljykattila hoitaa lämmityksen jo kokonaan.

Ratkaisu sopi kohteeseen hyvin, koska lämmönjako on ilma-vesilämpöpumpulle suotuisa eli matalalämpöinen ja lämpimän käyttöveden kulutus on vähäistä.

Investointi kevyeen lämpöpumppuratkaisuun maksoi kokonaisuudessaan laitteet, sekä tarvittavat sähkötyöt ja asennukset huomioiden 5 700 €. Koska öljylämmitys jäi järjestelmään rinnalle, öljylämmityksestä luopumisen avustusta ei voitu kohteessa hyödyntää.

Asukkaiden mukaan ilma-vesilämpöpumppu kulutti sähköä 10/2022-10/2023 välisenä aikana noin 9 400 kWh. Esimerkiksi sähkön kokonaishinnalla 15 snt/kWh tämä tarkoittaa noin 1 400 euron vuosikustannusta. Tämän lisäksi tulevat kustannukset öljynkulutuksesta, sekä öljykattilan ja -polttimen huollosta.

Öljykattilaa on tarvittu tilojen lämmitykseen vain kovemman pakkasen jaksoina ja lisäksi maltilliseen käyttöveden lämmitykseen, minkä ansiosta öljyn kulutus on jäänyt vuositasolla hyvin pieneksi. Asukkaat katsoivat, että öljykattilan rinnalla pitäminen oli heidän tapauksessa hyvä ratkaisu huomioiden huoltovarmuus, kustannustehokkuus ja ekologisuus.

Asikaisten perhe Kiteellä vaihtaa 120 neliöisen tiilitalonsa lämmitysjärjestelmän öljylämmityksestä ilma-vesilämpöpumppuun. Kiteen kaupunki on kunnostautunut neuvonnassa.

Lähtölaskenta on käynnissä myös vanhalle öljysäiliölle, joka kaivetaan pian ylös Ulla ja Paavo Asikaisen vuonna 1979 rakennetun tiilitalon kupeesta Kiteellä. Öljylämmityksen tilalle perhe päätyi valitsemaan ilma-vesilämpöpumpun, josta on jo saatu ensimmäiset tarjouksetkin. Haettavissa oleva valtion avustus öljylämmityksestä luopujille on Asikaisten mielestä hyvä porkkana. Hakemuksen laatiminen on heilläkin pian edessä. Energianeuvoja Anssi Kokkonen on jo ohjeistanut hakemusasiassa.

”Päädyimme luopumaan fossiiliseen energiaan perustuvasta lämmitysmuodosta ja halusimme tilalle jotain kestävämpää ratkaisua. Ilma-vesilämpöpumppu on juuri sellainen, vaikka jonkun verran sähköä kuluttaakin. Ympäristönäkökulma on mielestämme tärkeä”, Paavo Asikainen sanoo.

Asikaiset asuvat tätä nykyä taloaan enimmäkseen kaksin. Nuorempi poika on parhaillaan armeijassa ja vanhempi on jo muuttanut työn perässä Savonlinnaan. Perhe muutti taloon vuonna 1999. Avara talo tarjoaa sopivat tilat myös Paavo Asikaisen työkäyttöön.

”Talossa on myös leivinuuni, jota on ahkerasti käytetty öljylämmityksenkin rinnalla. Meillä on erinomainen koivuklapien toimittaja, puu on kuivaa ja laadukasta”, Ulla Asikainen lisää.

Vuotuinen öljynkulutus on ollut noin 1 500 litraa ja klapeja on poltettu noin 10 kuutiota.

Kaupunkien käytännöt ja ohjeistukset maanalaisten öljysäiliöiden kohtelusta vaihtelevat jonkun verran. Kiteen kaupunki edellyttää hakemusta ympäristölautakunnalle, mikäli säiliö haluttaisiin jättää maahan. Asikaiset kiittelevät sekä kaupungin ympäristöpäälliköltä että rakennuspuolelta saatuja selkeitä ohjeita.

”Pisteet Kiteen kaupungille, olemme saaneet hyvää ja asiallista palvelua. Poistamme säiliön kokonaan ja vältymme samalla byrokratialta, vaikka ylös kaivamisesta kustannuksia koituukin. Sitten voimme vain ilmoittaa palopäällikölle, että poistavat säiliömme rekisteristä”, Paavo Asikainen toteaa.

Molemmat korostavat myös sitä, että avustuksen hakemisen pitää olla mahdollisimman helppoa. ”Varsinkin jotkut vanhemmat ihmiset ovat tottumattomia internetin käyttöön, joten toivottavasti he saavat apua hakemuksen laadinnassa. Hakeminen pitää tehdä mahdollisimman asiakasystävälliseksi, etteivät ihmiset kyllästy hakemuksen täyttämiseen ja jätä sitä kesken”, Ulla Asikainen pohtii.

”Tuki on sinänsä hyvä asia, ja se konkretisoi monille öljylämmityksestä luopumisen merkityksen. Vesi-ilmalämpöpumppuun on investoitava noin 10 000 euroa, joten 4 000 euroa tuki on merkittävä tavalliselle palkansaajalle. Vaikka meidänkin perheessämme kaksi ihmistä käy töissä, niin kymppitonnikin on iso raha”, Paavo Asikainen muistuttaa.

Keravalaisperhe siirtyi öljystä maalämpöön valtion avustuksen innoittamana, ja yllättyi positiivisesti avustusprosessin ketteryydestä. Myönteinen avustuspäätös tuli viikossa.

Keravalla vuonna 1969 valmistuneessa 100 neliön omakotitalossa asuu kahden aikuisen, Merja Laitisen ja Pekka Tammiston, perhe. Tekniikasta kiinnostunut pariskunta on asunut talossaan viitisen vuotta. Kiinteistön öljylämmityksessä on öljyä kulunut on ollut noin 1 500 litraa vuodessa. Maalämpöön siirtymisen jälkeen he arvioivat järjestelmän sähkönkulutukseksi 3 800 kilowattituntia vuodessa.

”Halusimme luopua öljylämmityksestä pienhiukkasten ja muiden päästöjen vuoksi. Emme myöskään pidä siitä, että pihalla on maahan upotettuna muutama kuutio öljyä. Laitteisto oli jo sen verran vanha, että sen vaihto olisi ollut edessä lähiaikoina joka tapauksessa”, Merja Laitinen kertoo.

25 vuotta palvelleen öljylaitteiston ohjausjärjestelmä päivitettiin noin 10 vuotta sitten. Tänä syksynä olisi pitänyt huoltaa öljypoltin ja nuohota hormit sekä puhdistaa ja tarkistaa öljysäiliö, joten järjestelmän vaihto ajoittui hyvin.

”Valitsimme vähäpäästöisen maalämmön, joka on huoleton ylläpitää ja nyt saatavilla olevan avustuksen ansiosta myös kustannustehokas. Yhteisten eläkepäivien lähestyessä teemme nyt investointeja, joilla vähennämme tulevia kustannuksia”, Pekka Tammisto lisää.

”Parhaillaan haettavana oleva valtion avustus öljylämmityksestä luopumiseen oli meille ratkaiseva kimmoke. Odotimme sitä jo keväällä ja kesällä olimme korona-karanteenissa, joten nyt syksyllä asiat lähtivät rullaamaan. Ilman avustusta hanke olisi varmasti siirtynyt”, Laitinen toteaa.

Pariskunnan mielestä avustusprosessi oli helppo ja selkeä. ”Ehdot ja ohjeet löytyivät ELY-keskuksen verkkosivuilta. Lomakkeessa kysyttiin vain muutama, oleellinen ja yksiselitteinen kysymys”, Tammisto sanoo.

Perhe jätti hakemuksen heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä eli 1.9.2020, ja myönteinen avustuspäätös tuli noin viikossa. Uuden lämmitysjärjestelmän hankintakustannukset ovat noin 15 000 euroa. Tämän lisäksi kustannuksia syntyy lupamaksuista, sähkötöistä sekä öljysäiliön puhdistuksesta, tarkastuksesta ja poistosta. Nämä lisäkustannukset ovat noin 2 000 euroa. Nettona 4000 euron avustuksen jälkeen maksettavaksi jää 13 000 euroa. Käyttökustannuksista poistuvat muun muassa  nuohous-, huolto- ja tarkastusmaksut sekä öljyvahinkoriskit.

”Avustuksen myötä investoinnin takaisinmaksuaika on noin 15 vuotta, jos sitä vertaa kulutukseen. Meillä järjestelmä olisi pitänyt joka tapauksessa lähiaikoina päivittää tavalla tai toisella, nyt avustus mahdollisti meille maalämpöön siirtymisen”, Laitinen kertaa.

Pari pitää öljystä luopumisen avustusta kotitalousvähennystä parempana vaihtoehtona, koska raha kiertää nopeasti.

”Vanhassa talossa on paljon kehitettävää. Raha palautuu, kun laskut on maksettu ja haemme maksatusta. Avustus mahdollistaa kotitalousvähennysoikeuden hyödyntämisen muualla”, Tammisto muistuttaa.

”Korostamme toimittajan luotettavuutta ja kilpailuttamisen merkitystä, koska hintahaarukat voivat olla suuria. Kannattaa tutustua myös tekniikkaan ja järjestelmän vaatimuksiin, esimerkiksi keskustelemalla muutaman toimittajan kanssa ”, Laitinen sanoo.

Pirkkalan Haikassa sijaitseva vuonna 1939 rakennettu rintamamiestalo lämpiää jo maalämmöllä. Omistajaperhe on tyytyväinen öljykattilasta luopumiseen ja maalämpöratkaisuun.

”Vaimon kanssa olimme jo vuosia pohtineet lämmitysjärjestelmän uusimista, koska 20 vuotta vanha öljykattila alkoi lähestyä käyttöikänsä loppua. Maalämpö oli mielestämme varteenotettava lämmitysmuoto. Starttilaukaus uusimiseen tapahtui, kun sattumalta näimme vanhan tuttavamme, joka oli myynyt meille tämän talon. Kuulumisia vaihdettaessa kävi ilmi, että hän nykyisin myy maalämpöä Helmilämpö Oy:ssä. Innostuimme pyytämään tarjouksen ja sen hyväksymisen jälkeen kaikki lähti rullaamaan”, talon omistaja Jarkko Viljanmaa kertoo.

Perheeseen kuuluu kaksi aikuista ja kolme lasta. Talossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Viljanmaat ehtivät tehdä lämmitysjärjestelmän vaihdoksen jo ennen valtionavustuksen tuloa, mutta remontin kotitalousvähennykset he hyödynsivät. Innostus öljylämmityksestä luopumiseen on selvästi nyt Suomessa suuri, sillä syyskuun alusta lähtien tarjottua avustusta on hakenut jo 1 028 omakotitalon tai paritalon omistajaa.

”Öljylämmityksen kustannukset olivat nousseet vuosi vuodelta. Viime vuosina ne olivat jo noin 2 000‒2 500 euroa vuodessa. Maalämpöön siirryttyämme maksamme talomme lämmityksestä enää noin 400‒500 euroa”, Viljanmaa toteaa.

Maalämpöön siirtyminen käynnistyi järjestelmän kapasiteetin valinnalla. Seuraavaksi Viljanmaiden tontille porattiin maalämpökaivo, minkä jälkeen asennettiin kylmäaineputkisto. Vanha öljykattila poistettiin talosta ja tilalle asennettiin maalämpöyksikkö, joka liitettiin vesikiertoiseen patteriverkkoon. Asennukset sujuivat ripeästi ja lämmöt saatiin päälle jo parissa päivässä.

”Sekä ympäristönäkökulma että kustannussyyt auttoivat meitä tekemään järkiratkaisun, johon olemme olleet hyvin tyytyväisiä. Hiilidioksidipäästötkin saatiin vähenemään. Suosittelen maalämpöä muillekin omakotiasujille, joiden öljylämmityslaitteisto on vanhenemassa”, Viljanmaa tähdentää.

Eurajoella Luvian keskustassa sijaitseva 1950-luvulla rakennettu talo, lempinimeltään ”Vanhis”, on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa tuki nopeutti öljylämmityksestä luopumista.

”Olisimme vaihtaneet lämmitysjärjestelmän jossain vaiheessa varmaan muutenkin, sillä asiaa oli harkittu jo pitkään, mutta saatavissa oleva tuki nopeutti ratkaisua. Avustuksen hakeminen oli yllättävän helppoa ja tuen suuruus on hyvä. Totta kai haluamme olla mukana pienentämässä omaa hiilijalanjälkeämme”, sanoo omistaja Kimmo Ruusujoki.

Ruusujoki asuu vaimonsa kanssa 140 neliön puutalossa kahdestaan. Perheen kolme tytärtä ovat jo muuttaneet pois kotoa. Talon lempinimi ”Vanhis” on tytärten keksimä. Talo remontoitiin perusteellisesti 2000-luvulla.

”Kun muutimme taloon vuonna 1998, talossa oli kaksoispesäkattila, joka oli työläs ja hyötysuhteeltaan huono. Vuosittain kului noin 2 300 litraa öljyä ja 10 kuutiota puuta”, Ruusujoki muistelee.

Kymmenen asumisvuoden jälkeen kaksoispesäkattilan tilalle vaihdettiin uudenaikainen öljykattila, jolloin öljynkulutus pysyi samana mutta puuta ei mennyt ollenkaan.

”Jo silloin harkitsimme vesi-ilmalämpöpumppua, mutta ajattelimme että odotetaan, kunnes laitteet kehittyvät ja hintataso laskee. Aluksi pohdimme myös maalämmön asentamista, mutta investointi olisi ollut lähes kaksinkertainen ja takaisinmaksuaika liian pitkä, joten päädyimme vesi-ilmalämpöpumppuun”, Ruusujoki kertoo.

Lisäksi lämmitysjärjestelmän vaihtamista puolsi vanha metallinen öljysäiliö talon sisällä sekä paloturvallisuuden parantuminen vaihdoksen myötä. Kellarikerrokseen olisi ollut kallista ja hankalaa asentaa esimerkiksi palo-ovia.

”Vuotuiset lämmityskustannukset öljyllä olivat noin 2 300 euroa silloisella öljyn hinnalla. Laskennallinen lämmityskustannus vesi-ilmalämpöpumpulla on noin 1 100 euroa vuodessa. Aika näyttää miten käy”, Ruusujoki toteaa.

Vesi-ilmalämpöpumpun lisäksi talon asuinkerroksen kaikki vanhat patterit vaihdettiin uusiin tehokkaampiin malleihin ja kaksi lisäpatteria kytkettiin järjestelmään. Sähköalan ammattilaisena talon isäntä teki kaikki tarvittavat aukotukset ja uuden järjestelmän vaatimat sähkötyöt sekä pattereiden vaihdot itse, mikä vähensi kokonaiskustannuksia, jotka olivat noin 14 000 euroa.

”Tukea saimme 4 000 euroa. Järjestelmän vaihtaminen sujui hienosti ammattitaitoisen LVI-asentajan voimin. Myös putkiliikkeen kanssa asiointi oli sujuvaa ja helppoa. Vähän päänvaivaa aiheuttivat vanhan talon sokkelin läpiviennit. Sokkeli oli paikoin 40 cm paksu ja osin luonnonkiveä. Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen kannattaa ilman muuta ja hyvän urakoitsijan kanssa homma toimii”, Ruusujoki sanoo.