Korjaushankkeet ja energiatehokkuuden huomioiminen

Perusteellinen hankesuunnittelu on yleensä koko korjaushankkeen onnistumisen edellytys. Hankesuunnittelun osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on tavallisesti 0,3–3 %.

Korjaushankkeen hankesuunnittelun tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoon osallistuville osakkaille luotettavia ja toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, joista he voivat valita yhtiölle sopivimman.

Hankesuunnitelma auttaa päätöksenteossa

Hankesuunnittelu on rakennusalan ammattilaisen työtä. Hankesuunnitelmassa on otettava aina huomioon kokonaisuus, jotta esimerkiksi sisäilman laatu ei heikkene toimenpiteiden seurauksena. Asumisterveyttä ja viihtyvyyttä ei saa vaarantaa millään toimenpiteillä.

Hankesuunnitteluvaiheessa on myös tuotettava kannattavuustarkasteluja ja -laskelmia toimenpiteiden vaikutuksista asumiskustannuksiin osakkaiden päätöksen tueksi.

Ammattilaisen tekemän hankesuunnittelun tueksi tarvitaan taloyhtiöstä lähtötietoja ja mahdollisesti tarkempia selvityksiä rakenteen kunnosta. Näihin kannattaa varata riittävästi aikaa ja keskustella hankesuunnitelman tekijän kanssa aikataulusta.

On hyvä lähteä liikkeelle esimerkiksi seuraavista kysymyksistä:

• Tiedetäänkö rakennuksen korjaushistoria ja nykytilanne?
• Tiedetäänkö, miksi korjataan?
• Tiedetäänkö, miten paljon ja miksi rakennusosa, esimerkiksi julkisivu, on vaurioitunut?
• Tiedetäänkö, voidaanko korjaukseen yhdistää muita toimenpiteitä?

Näiden kysymysten tavoitteena on koostaa tietoa, jotta ei korjata liian paljon, eikä liian vähän ja että korjataan oikeassa järjestyksessä.

Suurimmassa osassa korjaushankkeita on mahdollista ottaa huomioon energiatehokkuuden parantaminen.

Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamisesta erilaisten korjaushankkeiden yhteydessä:

• Julkisivuremontti
• ulkoseinien lisälämmöneristäminen,
• ikkunoiden vaihtaminen tai lisälasin asentaminen, ulko- ja parvekeovien uusiminen,
• ilmanvaihdon uudistaminen koneelliseksi tulo-poisto- ilmanvaihtojärjestelmäksi lämmöntalteenotolla.
• Kattoremontti
• yläpohjan lisälämmöneristäminen.
• Putkiremontti
• huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen,
• märkätilojen vesikiertoiset lattialämmitykset kaukolämmitteisissä rakennuksissa,
• uudet vesikalusteet, vesijohtoverkon painetasot,
• vesijohtoverkon eristystason parantaminen,
• ilmanvaihdon uudistaminen koneelliseksi tulo-poisto- ilmanvaihtojärjestelmäksi lämmöntalteenotolla,
• poistoilman lämmöntalteenotto lämpöpumppujen avulla,
• valaistuksen uudistaminen.
• Lämmitysjärjestelmä
• lämmitysmuodon vaihtaminen (esimerkiksi kaukolämpö, maalämpö, pelletti),
• lämmitystavan täydentäminen (esimerkiksi lämpöpumput, aurinkolämpö).
• Hissien modernisointi tai jälkiasennus
• uudet nostokoneistot, tehokas valaistus, paikallaanoloajan energiansäästö.
  

Lisätietoja:

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (pdf) (99.3 KB)

Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa (pdf) (4.5 MB)

Ilmalämpöpumput ja maalämpöpumput kasvattavat jatkuvasti suosiotaan, ja niiden asentaminen taloyhtiöihin on yleistynyt viime vuosina. Motivan vuonna 2017 teettämän selvityksen mukaan lämpöpumppuinvestointeihin taloyhtiöissä kannustivat energiakustannusten vähentäminen sekä kiinteistön jälleenmyyntiarvon kasvattaminen. Kyselyyn vastanneista noin puolet totesi lämpöpumppuinvestoinnin laskeneen myös yhtiövastiketta.

Lämpöpumput säästävät energiaa ja niiden avulla saavutetaan merkittäviä taloudellisia säästöjä ja ympäristöhyötyjä monenlaisissa kiinteistöissä. Lämpöpumpun hankinta jarruttaa kiinteistön lämmityskustannusten nousua. Energiakustannuksia voidaan vähentää tehokkaasti, kun avuksi otetaan pörssisähkön hintaa seuraavat ohjausjärjestelmät, mahdollisesti energiavaraajat ja jopa lämmön kausivarastointi.

Onnistuneen lämpöpumppuhankinnan lähtökohtana on huolella ja suunnitelmallisesti valmisteltu ja toteutettu hanke ja asiantuntijoiden käyttäminen hankkeen kaikissa vaiheissa. Taloyhtiön ja sen hallituksen kannalta tärkeimpiä asioita ovat huolellinen tarvekartoitus ja hankesuunnittelu sekä hankesuunnittelun tekijän ja valvojan valinta.

Neljä tärkeintä asiaa lämpöpumppujärjestelmän hankinnassa:

• tarveselvitys ja kannattavuusselvitys,
• hankesuunnittelu,
• urakan valvonta, ja
  
• järjestelmän toimivuuden varmistaminen, käytön opastus, käytönaikainen seuranta ja optimointi.

On tärkeää muistaa, että lämpöpumppujärjestelmän hankinta on täysiverinen korjaushanke, ja hankkeen läpivientiin on sovellettava korjaushankkeen läpiviennissä käytettäviä yleisiä hyviä käytäntöjä.

Taloyhtiön omin voimin toteutettuna se on raskas hanke, ja siihen sisältyy huomattavia riskejä. Ammattitaitoinen, kokenut suunnittelija pystyy hallitsemaan riskit, varmistamaan toimivan järjestelmän ja kuormittaa taloyhtiön hallintoa vain siltä osin kuin on tarpeen eli päätöksenteossa.

Ilmanjaon parantaminen

Yksi tärkeimmistä ilmanvaihdon tehtävistä on tuoda raikasta ilmaa hallitusti asuintiloihin, mutta myös poistaa epäpuhtaudet ja kosteus tehokkaasti. Koska ilma liikkuu puhtaista tiloista likaisia tiloja kohden, tulee ilman päästä liikkumaan eri tilojen välillä riittävän hyvin.

Sekä painovoimaisessa ilmanvaihdossa että koneellisessa poistoilmanvaihdossa on tärkeää selvittää korvausilmareitit ja niiden toiminta samoin kuin poistoilmareittien toiminta. Myös ikkunat voivat joskus toimia korvausilmareitteinä. Silloin ikkunoiden tiivisteisiin on jätetty tiettyihin kohtiin aukko.

Mikäli korvausilmareittejä ei ole, on niiden järjestäminen yksi ensimmäisistä tehtävistä ilmanvaihdon toiminnan parantamiseksi. Puutteellinen korvausilma voi johtaa siihen, että ilma tulee asuntoon hallitsemattomasti sieltä mistä sen on helpointa kulkea, kuten vuotoina rakenteista, viemäreistä tai postiluukuista.

Korvausilmareittien parantamisen yhteydessä voidaan myös miettiä, miten korvausilma saataisiin tuotua esilämmitettynä ikkunoiden tai esilämmittävien korvausilmaventtiilien kautta.

Vaihtoehtoisesti voidaan miettiä koko ilmanvaihtojärjestelmän uusimista koneelliseksi tulo- ja poistoilmavaihdoksi, jolloin varmistetaan ilmanvaihdon toimivuus kokonaisvaltaisesti. Tämä on kuitenkin raskas toimenpide, eikä sitä kannata tehdä pelkästään energiatehokkuuden näkökulmasta. Koneellinen ilmanvaihto kannattaa toteuttaa muiden hankkeiden, esimerkiksi putkiremontin, yhteydessä. Koneellisen ilmanvaihdon toteuttamisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myös rakenteiden toimivuuteen ja tiiveyteen.

Puhaltimien uusiminen, koneellinen poistoilmanvaihto

Poistoilmapuhaltimeen voi olla mahdollista lisätä paine-ohjaus ja portaaton pyörimisnopeuden säätö puhaltimen uusimisen yhteydessä. Paine-ohjauksen avulla ilmaventtiilien säätely esimerkiksi tuloilmaikkunoiden kohdalla otetaan huomioon poistopuhaltimen puhallustehon ohjauksessa ja paine-ero ulkoilmaan nähden saadaan koko ajan pidettyä mahdollisimman pienenä, mutta kuitenkin alipaineisena.

Mikäli uudistuksessa vaihdetaan myös liesituulettimet, kello-ohjauksen poistaminen on mahdollista ja ilmanvaihdon määrä pysyy silti kokonaisuutena vakiona. Asukkaat voivat tarvittaessa asuntokohtaisesti tehostaa ilmanvaihtoa liesituulettimella.

Ilmanvaihtokoneiden uusiminen

Vanhempien ilmanvaihtokoneiden uusiminen voi olla jopa pelkästään energiatehokkuuden näkökulmasta järkevää etenkin, jos ilmanvaihtokoneella on ikää jo noin 20–30 vuotta. Nykyaikaisten ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenotto ja puhaltimet ovat energiatehokkaampia, josta saavutettava säästö tulee. Lämmöntalteenotto toimii paremmalla hyötysuhteella ja puhaltimet käyttävät vähemmän sähköä. Tämän lisäksi ohjausmahdollisuudet nykyaikaisissa ilmanvaihtokoneissa ovat huomattavasti paremmat. Ilmanvaihtokonetta hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota ohjausmahdollisuuksien kattavuuteen.

Poistoilmalämpöpumppu

Koneellisen poistoilmanvaihdon energiatehokkuutta voidaan parantaa poistoilmalämpöpumpulla, joka ottaa talteen poistoilman sisältämää lämpöä. Koska koneellisessa poistoilmanvaihdossa tuloilmaa ei ole mahdollista esilämmittää, hyödynnetään talteenotettu lämpö käyttöveden sekä tilojen lämmityksessä. Poistoilmalämpöpumpun kannattavuus riippuu huomattavasti rakennuksen koosta ja poistoilman määrästä.

Lue lisää:

• Ilmanvaihdon energiatehokas käyttö ja ylläpito (HSY:n verkkokurssit)
• Poistoilmalämpöpumput kaukolämpöjärjestelmässä