Taloyhtiöasuja – Usein kysytyt kysymykset
1. Uusiutuvaa sähköä kerrostaloasuntoon
2. Taloyhtiön vedenkulutus
3. Taloyhtiön sähkösopimuksen kilpailutus
4. Patteriverkon perussäätö
5. Tuulianturin vaikutus lämmönkulutukseen
6. Jäähdytysratkaisut kerrostalohuoneistossa
2. Taloyhtiön vedenkulutus
3. Taloyhtiön sähkösopimuksen kilpailutus
4. Patteriverkon perussäätö
5. Tuulianturin vaikutus lämmönkulutukseen
6. Jäähdytysratkaisut kerrostalohuoneistossa
Palaa otsikoihin
1. Uusiutuvaa sähköä kerrostaloasuntoon
Asun kerrostalossa ja yhtiövastikkeeseen kuuluu lämmitys. Sähköä minulla kuluu hyvin vähän. Onko minulla mitään vaihtoehtoja valita uusiuvaa energiaa, kun lämmitysmuodosta päättää taloyhtiö?Vastaus:
Jokainen voi vaikuttaa ostamansa sähkön tuotantotapaan. Käy www.sahkonhinta.fi -sivuilla, josta näet uusiutuvaa sähköä tarjoavat yhtiöt. Monesti uusiutuvasta sähköstä ei edes tarvitse maksaa enempää kuin niin sanotusta sekasähköstä.
Jotkut energiayhtiöt tarjoavat mahdollisuuden myös oman aurinkosähköpaneelin vuokraamiseen, jolloin paneelin tuottaman sähkön saa omaan käyttöön. Voit myös taloyhtiösi kautta yrittää vaikuttaa yhtiön ostamaan lämmitysmuotoon.
Sähkön hintavertailu:
Sähkön hintavertailu
VertaaEnsin.fi – Sähkön kilpailutus
Palaa otsikoihin
2. Taloyhtiön vedenkulutus
Taloyhtiömme vedenkulutus on hälyttävän korkea, ja haluaisin ottaa asian esille yhtiökokouksessa. Mistä löydän tietoa tavanomaisista kulutusmääristä?Vastaus:
Keskimääräinen vedenkulutus Suomessa on 140 l/asukas/vrk. Kotitalouksissa kuitenkin kulutetaan vettä hyvin vaihtelevia määriä, toiset pärjäävät hieman vajaalla sadalla litralla vuorokaudessa, kun taas joillakin vettä kuluu vuorokauden mittaan lähemmäs kolmesataa litraa. Varsinkin pienessä taloyhtiössä yksittäinenkin lotraaja saati perhe voi nostaa koko taloyhtiön kulutusta selvästi. Myös vanhat vesikalusteet ja -koneet vaikuttavat kulutukseen. Merkittävä kulutuksen alentaja taloyhtiössä on asuntokohtaisen vesimittarin perusteella tapahtuva talouden vesilaskutus.
Lisää aiheesta:
Vedenkulutus
Palaa otsikoihin
3. Taloyhtiön sähkösopimuksen kilpailutus
Taloyhtiömme sähkösopimusta ei ole kilpailutettu. Onko kilpailutus mahdollista?Vastaus:
Tyypillisesti rivi- ja kerrostaloyhtiöissä sähkösopimus on asuntokohtainen ja jokainen asukas voi valita ja kilpailuttaa sähkösopimuksensa. Myös taloyhtiön kiinteistösähkön osalta sopimus voidaan kilpailuttaa. Huomioitavaa on, että mikäli pääsulakkeen koko on yli 3x63 ampeeria ja tilausteho 45 kW, taloyhtiöllä on oltava tuntitehot rekisteröivä mittauslaitteisto ostettaessa sähköä kilpailuttamalla.
Palaa otsikoihin
4. Patteriverkon perussäätö
Asumme 20 vuotta vanhassa kerrostalossa, jossa suunnitellaan kaukolämpölaitteiston uusimista ja samassa yhteydessä patteriverkon perussäätöä. Taloyhtiöllemme on markkinoitu erillistä lämmönsäästöjärjestelmää, jolloin perussäätö ei olisi välttämätöntä. Kuinka paljon hyötyä tällaisesta järjestelmästä on?Vastaus:
Yleensä kerrostaloihin markkinoidun säätöjärjestelmän asennukseen liittyy patteriverkon perussäätö, joten iso osa luvatuista säästöistä tulee siitä toimenpiteestä. Patteriverkon perussäädön tavoitteena on saada koko taloon tasainen lämpötila. Arviolta 75 % Suomen rakennuskannasta on puutteellisesti perussäädetty. Tämä tarkoittaa sitä, että lämmitysverkkoa joudutaan lämmittämään yleensä sen kylmimmän huoneiston mukaan, jolloin jotkut huoneistot saattavat olla liian lämpimiä ja osassa huoneistoissa voi olla silti liian kylmä.
Tavoitteena perussäädöllä on, että kaikkien asuntojen keskilämpötila olisi 21 astetta, jota sitten kukin huoneisto voi patteritermostaatilla säätää parilla asteella. Perussäätö vaikuttaa automatiikan säätöihin, ja se tehdään sekä linjaventtiileillä että patteriventtiilien esisäädöillä. Joskus tulee tarpeeseen jopa patteritermostaattien vaihto. Säästövaikutus on arviolta 10–15 %.
Tavoitteena perussäädöllä on, että kaikkien asuntojen keskilämpötila olisi 21 astetta, jota sitten kukin huoneisto voi patteritermostaatilla säätää parilla asteella. Perussäätö vaikuttaa automatiikan säätöihin, ja se tehdään sekä linjaventtiileillä että patteriventtiilien esisäädöillä. Joskus tulee tarpeeseen jopa patteritermostaattien vaihto. Säästövaikutus on arviolta 10–15 %.
Erillisestä säätöjärjestelmästä ei yleensä ole haittaa toiminnalle ja säätölaitteiden rinnalla myydyt seurantapalvelut auttavat myös taloyhtiötä tarkkailemaan kulutustaan entistä paremmin ja jopa mahdollisesti löytämään hukkakulutuskohteita tai vuotoja. Säätöpalvelun tarjous kannattaa lukea huolella läpi ja selvittää, mitä siihen kuuluu ja mitä hankinta edellyttää taloyhtiöltä.
Palaa otsikoihin
5. Tuulianturin vaikutus lämmönkulutukseen
Taloyhtiömme lämmityksen säätöön on tarkoitus ottaa käyttöön tuulianturi. Kuulimme, että todellisuudessa tuulianturi lisäisi lämmönkulutusta. Pitääkö tämä paikkansa – mikä vaikutus anturilla on lämmön kulutukseen?Vastaus:
Tuulianturi auttaa pitämään sisälämpötilat mahdollisimman tasaisena eri sääolosuhteissa. Jos käytössä ei ole tuulianturia, tuulisella säällä sisälämpötila voi laskea hieman. Tuulisuus nostaa lämmityksen säätökäyrää ja sisälämpötilaa tarvittavassa suhteessa. Siten tuulisella säällä lämmönkulutus lisääntyy.
Tuulettomissa olosuhteissa säädin vastaavasti vähentää tarpeetonta ylilämmitystä. Tuulisuuden vaikutus lämmöntarpeen lisääntymiseen riippuu todella paljon talon rakenteesta. Tyypillisesti vanhassa, huonokuntoisessa puurunkotalossa tuulisuus lisää energiantarvetta eniten ja uudessa passiivitalossa vähiten. Jos säätö on tehty oikein, tuulianturi auttaa kokonaisuutena vähentämään lämmitysenergiankulutusta.
Palaa otsikoihin
6. Jäähdytysratkaisut kerrostalohuoneistossa
Haluaisin hankkia kerrostalohuoneistooni jäähdyttimen. Kerrostalooni ei saa asentaa seinän läpi vietäviä laitteita. Onko näiden salliminen taloyhtiökohtaista vai yksiselitteisesti kiellettyä kaikissa kerrostaloissa? Minkälaisia vaihtoehtoja markkinoilla on saatavilla ja mitä valinnassa kannattaisi ottaa huomioon? Paljonko laitteet tyypillisesti maksavat?Vastaus:
Taloyhtiö tosiaan päättää, sallitaanko kiinteän ilmalämpöpumpun asentaminen. Jos se sallitaan yhdelle osakkaalle, on se hyväksyttävä muillekin. Rivitaloissa se yleensä on sallittu, kerrostaloissa useimmiten kielletty. Kerrostaloissa laitteille ja niiden asentamiselle voitaisiin alan asiantuntijan avulla luoda järkevät mutta riittävän tiukat säännöt, jotka kuitenkin mahdollistaisivat halukkaille laitteiden asentamisen.
Ilmalämpöpumppu, joka ei ole kiinteästi asennettu, ei vaadi lupaa taloyhtiöltä. Jos melusta tai kondenssivedestä tulee harmia taloyhtiölle tai sen asukkaille, siitä toki voi aiheutua seuraamuksia kyseisen lämpöpumpun omistajille. Erityisesti yöaikana laitteen käyntiääni voi olla naapureille häiriöksi.
Markkinoilla on paljon kerrostaloon soveltuvia siirreltäviä jäähdyttimiä. Myös joissain siirrettävissä malleissa on erillinen ulkoyksikkö. Edullisimmillaan laitteita voi löytää tarjouksesta noin 200-300 eurolla. Edullisimmissa malleissa on tyypillisesti melko huono hyötysuhde ja jäähdytysteho. Lisäksi niissä voi olla kova käyntiääni. Paremmat ja tehokkaammat laitteet maksavat noin 500-1 500 €. Laitteiden tekniikkaa voi vertailla esimerkiksi energiatehokkuusluokan, jäähdytystehon, kylmäkertoimen (= jäähdytyksen hyötysuhde) ja äänenvoimakkuuden perusteella.
Palaa otsikoihin